Nyt on vanhoi romui tulossa. Scottin Team Racing on tainnut aina olla haaveenani, joten kun saksalainen suostui sellaisen lähettämään Suomeen keksin heti osoitteen Helsinki Finland,Germany jolla sain sen oitis napattua Buy It Now -toiminnolla. Eikä hintakaan ollut kuin puolet Ritcheyn SuperLogic-tolpasta, jollainen siihen tuli hankittua. Nyt puhutaan rungosta ilman keulaa. Retrobikessa olen nähnyt alkuperäiseen osiin rakennettuja kappaleita, mutta se ei ole minun juttuni. Noissahan oli huikeat eteenpäin taivutetut häränsarvet ja XT-osat. XTR-malli oli nimeltään Pro Racing jossa runko oli nimetty RitcheyLogiciksi mutta oli mahdollisesti samaa Tange Prestigea. 1992 näissä oli jo 3x8 osat mutta jäykät keulat. Mitään en kysellyt kapineesta. Koko mietitytti, kun oli ilmoitettu 20 tuumaa ja tiesin, että oikean koon täytyi olla 20,5 tuumaa. Isohan se olisi ollut, mutta kun kapine saapui tarrassa luki selvästi 19 tuumaa. Scottin 19 lienee oikeasti 20.
Tom Ritchey on melkein aina ollut Scottissa mukana jollakin tavalla, ja edellisen vuosimallin drop outeissa luki vielä Ritchey, vaikka kyse ei käsittääkseni ollut Ritcheyn kuuluista huputetuista drop outeista. Vanhoissa Scotteissa oli myös Ritchey-tuotteita, usein stemmi tai ohjainlaakerit. Tietääkseni äijä on ainoa yhdistävä tekijä amerikkalaisessa ja sveitsiläisessä Scottissa, saa korjata jos olen väärässä. Miekkonen on ajellut usein Thomas Frischknechtin ja Nino Schurterin seurassa, Swiss Crossinsa Ritchey nimesi erään tarinan mukaan Ninon mukaan mutta Nino oli silloin 8-vuotias. Mutta ehkä jutussa tarkoitettiin Frischiä? Paikkansa pitänee että Ridley Scottin mukaan on nimetty, öh, Ridley. Tom on ollut myös suunnittelemassa Addictia, ja jo ammoin kehitti cx-pyörän ja maastopyörän välimuodon. Mitenkähän lienee eronnut omasta taiteellisesta tulkinnastani?
[IMG]Scott Team Racing 1992
Keskiö näyttäisi olevan 3cm korkeammalla kuin Colnagossa, mikä on jollekin paljon mutta minulle pikku juttu ja vähemmän, mitä oletin. Reach on pitkä, joten droppitangolle pienempi runko olisi ideaalimpi. Kammiksi tulivat tuntemattoman valmistajan hiilarikompaktit nelikantille. Keskiön painon vuoksi harkitsin tosissani Campagnolon H11-kampia, mutta valitettavasti Ultra Torque -keskiötä ei voi asentaa 73mm keskiömuhviin. Nelikanttikeskiön paino 350g, Ultra Torquen 50g.
Vanhemmat XTR:n vaihteet olisivat sopineet hyvin, mutta XTR:n takavaihtaja meni rikki pinnoihin mennessään. Tärsky oli todella kova, ja takavaihtajan korva vääntyi erittäin pahasti. Koko rungon kohtalo oli vaakalaudalla vain 100 km ajon jälkeen. Tapahtuma johtui ilmeisesti uusista epäsopivista takavaihtajan rissoista. Koska rungon korjaus pajalla venyi ja venyi, pääsi käymään niin että tilasin uuden rungon jenkeistä kun semmoinen oli saatavilla. Vuosimalli on 1995 ja teräslaatu nimeltään Liteflite. En tosiaankaan olisi yhtään lisäpyörää tarvinnut..... Siinä on alunperin ollut hivenen joustava Judy, joten haarukaksi saattaisi sopia geometrian puolesta samanlainen taivutettava kuin Scott Evossa (kts. alla), semmoinen on joka tapauksessa tulossa. Rungon hinta kuluineen tuplatripla vanhempaan Team Racingiin. Tarkoitus on laittaa siihen aito droppitanko ja Campagnolon osat. Olen hankkinut Travel Agent jarruadapteritkin, joilla maantiekahvat saa toimimaan v-jarruilla. Tällä hetkellä ovat varsin kalliit kun Bike24:lla ei ole niitä hyllyssä.
Katalogikuva (ei kylläkään Judya?) Koko on Scottin 17,5 tuumaa ilmeisesti oikeasti 18,5, juuri passeli.
Scott TeamRacing1995
Itselläni on edelleen Scott Evo 1991, jolla juuri sain 50 000km täyteen ja se sai luvan luovuttaa keulan ja muita osia Team Racingiin. Uudempaa Scottia on aikaisemmin ollut maantiepyörä CR1, läskipyörä Big Jon sekä työkaverille rakentamani edellisen malliston täysjousto. CR1:ssä oli aksiumit ja ammattilaisten 2x9 välitykset, eikä se jotenkin kolahtanut eikä tuntunut silloin oikeastaan kummemmalta kuin vanha alumiininen Evo. Colnago EPS on pyörä, joka avasi sellaisenkin silmät joka ei ole prinsessa eikä guru.
Scott Team Racing 1992 (2)
Ohjaamo. Ensimmäisten ajojen tuloksena tuli selväksi, että jarruille täytyy tehdä jotakin. Jarrujen eriparisuudesta ei oikein pääse jos edessä on MTB-levyjarru ja oikella maantiekahvasta lähtevä vannejarru. Usein haki jarrua siellä missä sitä ei ollut. Tarvittiin paras mahdollinen jarru, joten hankin Maguran 8 SL -mallin joka on yhdelle sormelle tarkoitettukin tässä tapauksessa peukalolle.
Beast Beast ja SuperLogic. Kohtuuhintavat. Beastin paino alle 100g, alustavasti tuntuu ihan mukavalta ajaa. Kokeilin ensin Brooksin ehkä kevyintä mallia alle 400g, mutta ei tuntunut hyvältä. Painava eikä mitenkään erikoinen, mutta hintava.
Campagnolon osat olin alunperin varannut Boulderiin vm 1992, mutta yo. tapahtumien kautta päädyin pitämään sen melko nykyisessä muodossa. Hiilarikammat saavat kuitenkin olla. Etuosa on vielä modaamatta eli ei ole toimivaa etujarrua. Haarukka vaihtuu. Mitä olen Boulderia ajanut niin aika karu ajettava, paljon riippuu renkaista ja haarukasta. En varsinaisesti ole ajanut kuvassa esiintyvällä rengasyhdistelmällä. Ikävä kyllä toinen taivutettu haarukka menee uudemmalle Team Racingille, ja enempää niitä ei enää ole saatavilla. Jarruna takana Probikeshopin Ice. Motolite ja Probikeshopin Bombshell ovat muut vaihtoehdot.
Scott Boulder 1992
Pyöräprojektien ohella on ollut vireillä kiekkoprojekti. Noin neljät kiekot, joissa periaatteessa kaikissa vanteena H Plus Son Archetype. Pinnoina enimmäkseen CX Ray toisinaan DT Aerolite tai American Classic. Napoina Tune MigMag, Tune KingKong, Tune Prince, Dura Ace vintage+uusi, 105+ Deore ja maastokiekoista irrotetut Hope Pro 4 . Edellä noita nähtiinkin. Muutama kiekko noista toki ennestään eikä ne kaikki ole Scoteille vaan kaksi paria on Colnagoille.
Enkä sitten malttanut laittaa Scott Evoakaan sivuun, vaan rakensin sen uudelleen. Voisi luulla, että kiekkoja olisi niin paljon, ettei tarvitse naittaa eriparisia mutta ei.
Scott Evo 1991
Ei minulle ole valjennut mikä teräsrungoissa on erityisen mukavaa, Evo tuntuu tuolla taivutetulla Hi-Ten haarukalla paremmalta kuin koskaan. Kapine on peräisen Elektrasta, Amerikan Kalkhoffista, pyöräteiden Mercedes Benzistä. Olen minä näitä Scottejakin kokeillut monella eri kokoonpanolla. Evossakin on Kiinan alumiinitolppa ja ehkä epämukavain satulani ja pienimmät renkaat millä ajelen. Team Racing on kyllä Terra Speedeillä erittäin mainio. Nuo vanhimmat Scotit on muutenkin kivoja kun niihin menee 40mm rengas aika usein.
Mitä kaikkea sitä pitääkin kokeilla, ennen kuin selviää mitä ei tarvitse. Näistä Scotteista en kyllä halua luopua, vaikkei ne kai erityisen hyviä pyöriä olekaan. Ainakaan kaikki.
Lainaa viestiä vastauksessa
Alkujaan tämän lähetti marco1
Kirjanmerkit