Aktiivijäsen
Piti oikein kaivaa ajo joka olisi saanut tuon Kynnys maininnan, Training effect oli 3.7aerobista ja 0.4anaerobista.Alkujaan tämän lähetti Jeppekoira
Mutta aika sekulia on tuo lenkki ollut, tehot ja sykkeet jakautunu aikalailla tasaisesti neljälle ekalle alueelle.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Yöhöpisijä
Itselläni lukemat oli 4,2 ja 0,7. Seuraavat kaksi lenkkiä jotka ajoin täsmälleen samalla reitillä niin molemmat olivat peruskunto lenkkejä Garminin mukaan. Ensimmäisen lukemat oli 3,8 ja 0,8 ja toisen 3,9 ja 1,8.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Elias Lehtonen on Testing Protocols, Interpreting Data & Endurance Training
https://www.youtube.com/watch?v=u5LXbLpzE5o&
Sean Sealen podcastissa vieraana E. Lehtonen. Paljon juttua erityisesti testauksesta, loppupuolella sitten harjoittelusta, oman kehonsa kuuntelemisesta yms.
Moottoriturpa
Tässä muuten hyvä kuva Vlasovista. Voitti eilisen ylämäki TT:n. Näkee, miten edessä satulaa nykyään pidetään pro tasollakin. Vlasov on 186cm pitkä.
"miten satulaa pidetään edessä pro-tasollakin" - piruvie sentään kun mun satulan paikasta tuli semmoinen haloo ja syyttely uhkauksineen ( me puretaan sun fillari ja joudut sen kokoamaan paikan päällä, ja tämän sanoi yksi tunkin puolikas ) no kun pitäisi jarrukahvoihinkin ylettyä.
Yksi syy siihen miksi kisailu loppui, enkä jäänyt niitä edes kaipaamaan.
Palstajyrä
^Mahdotonta ottaa kantaa, kun ei tiedä miten se satula oli laitettu, mutta Vlasovilla on kuvassa maantiepyörä ja siinä UCI:n sääntö on edelleenkin se että satulan nokasta keskiöakselin keskipisteeseen pitää olla vähintään 50 mm.
Aika-ajopyörässä on sama sääntö, mutta "morfologisista syistä" siitä voidaan poiketa. Sillloinkaan satulan nokka ei saa olla keskiöakselin keskipisteen etupuolella.
Moottoriturpa
Tuokin sääntö on aika jännä. Nykyäänhän on alettu tehdä osittain tuon seikan vuoksi lyhyt- ja leveänokkaisia satuloita. Tuossakin vlasov näyttää ajavan suht edestä. Mäki tietysti myös vaikuttaa ajoasentoon ja istumapaikkaan.
Aktiivijäsen
Miten nää satula-ulinat liittyy topicciin?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Moottoriturpa
No jos keskitytään pyöräilyyn ja varsinkin maantiepyöräilyyn, niin ajoasento pitäisi mun mielestä ottaa mukaan perusteisiin. Liian moni on alkanut tuijottamaan pelkkiä watteja zwift aikana. Jos ajat alusta asti väärässä asennossa, niin on todella vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta korjata asentoa enää myöhemmin.
En muista mistä tuo satulajuttu lähti, mutta epäilisin ajatelleeni tuossa tehontuottoa. Siis miten iso vaikutus lantiokulmalla siihen on. Ja tuon vuoksi maantiepyörän asennon on oltava lopulta niin pitkä.
Tietysti voi ajatella kesätyysurheilun perusteina pelkästään sitä peekoon jauhantaa ja wattien kehittämistä. Mutta jos opettelet tuottamaan niitä watteja väärästä asennosta, niin tiputus voi olla tosi kova kun pitäisi alkaa ajamaan oikasti kovaa.
Palstajyrä
Tjaa, eivät varmaan mitenkään. Mutta eihän meistä kellään ole käytössämme sellaista vipua jolla aiheeseen liittymättömät ulinat saisi siirrettyä johonkin sopivaan tai peräti asiaankuuluvaan ketjuun.
Mutta en minä oikein tajua mitä saavuttaa sillä että postaa ylääolevanlaisen kommentin siinä vaiheessa kun kyseinen aiheeseen kuulumaton keskustelu on jo käyty ja päättynyt...let me count...viitisen päivää sitten...
Vakiovieras
Niin, ja tästä avaitumisestahan vasta olikin lisäarvoa.
Aktiivijäsen
Kerro vielä mitä toi pitkä asento meinaa?
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Moottoriturpa
Lonkankulman vuoksi satula viedään mahdollisimman eteen. Kovaa ajettaessa asennon on oltava matala ja matala asento vaatii pitkää ohjaamoa.
Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että kun nostat vauhtia ja linttaat selän vaakasuoraan. Kädet rentona tangon päälle, niin hoodien pitäisi olla tuossa kohtaa luonnollisesti nyrkkien sisällä. Sellaisella endurance asennolla nyrkit menee ainakin 5cm ohi kahvoista. Aivan liian monella lyhyt asento on jarru nopeudelle.
Aktiivijäsen
Noh, siinä kun yrität mennä matalaksi niin lantiokulma sulkeutuu. Eikös toi nyt ole jo TT pyörissä tullut keskiajoilta takasin päin, eli on tajuttu ettei sillä mataluudella niin väliä ole. Eikä se tee asennosta nopeeta että sä makaat siinä puoli metriä pitkän ohjaamon päällä kun teräsmies.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Moottoriturpa
En heti tajunnutkaan, että haluat vaan jankkaamista taas, mut joo väärässä olet. En vaan jaksa alkaa noita tässä kumoamaan.
Aktiivijäsen
Eikös tuota varten hommata mahdollisemman pieni runko, siihen 50cm satulaputki ja lisäksi pisin stemmi mitä löytyy.
Yöhöpisijä
Eikös se niin ole että pyöräily on myös taistelua ilmanvastusta vastaan. Mitä aerompi asento niin sitä parempi mahdollisuus päästä nopeammin eteenpäin. Toki vaatii treenaamista että pystyy asennon pitämään mahdollisimman aerona ja oireettoman kropan. Selkävaivaiselta ei tietenkään voi mahdottomia vaatia.
Aktiivijäsen
Aina perustelut loppuu.
Ei vaan ole kauaa kun katsoin jotain videota, ehkä gcn kun Ollie yritti tuntienkkaa, ja siinä mainittiin juuri tuosta että asennot on muuttunut.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Aktiivijäsen
Ja se on totta. Nämä ei kuulu millään tavalla tähän ketjuun.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Aktiivijäsen
lantion kulma ja optimaalinen voimantuotto voi olla perusteitakin. mutta joo kyllä se niin päin vain menee, että pitkä asento pienentää lantion kulmaa jolloin voiman tuotto vaikeutuu. esim tosta videosta asiaan saa selitystä
https://www.youtube.com/watch?v=_jr06ZVee28
Vakiovieras
Ymmärtääkseni ohjaamon nostamisessa nykyään ylöspäin (vs keskiaika) on kyse enemmänkin siitä, että näin saadaan helpommin pienennettyä käsien ja pään välistä etäisyyttä. Edelleen lienee yhtä tärkeää minimoida kuskin pinta-ala edestäpäin katsottuna, ja tähän keskeinen tekijä on edelleen se, että ajoasento on siinä mielessä matala, että selkä on melko vaakatasossa. Tämän tyyppisessä setupissa tämä tapahtuu niin, että pää lasketaan lapojen väliin ja olkapäät yritetään viedä mahdollisimman lähelle korvia (vaikea selittää tekstimuodossa).
Lantion kulma on toki myös iso tekijä ja jos tämä on kuskille ongelma, voi tätä koittaa korjata esim. lyhyemmillä kammilla ja/tai satulan siirtämisellä eteenpäin. Tottakai ohjaamon nostaminen avaa lonkan kulmaa myös, mutta silloin kyse lienee enemmän tehontuoton ja aerodynamiikan välisen trade offin optimoinnista, kuin siitä, että asento tulisi sen takia aerommaksi, että selkä on enemmän pystyssä.
Vakiovieras
^ Sen verran hyvä vastaus, että en edes yritä. Kaikki oleellinen.
Moottoriturpa
Juu, mutta juttu pomppasi nyt TT-pyöriin. Mä puhuin roadeista.
Maantiellä pitää pyrkiä sinne lähelle tt-pyörän asentoa, jotta avoin rinta saadaan suljettua. TT-pyörillä tuota tehdään nykyään käsillä.
Aika-ajossa on tietystikkin kaikille selvä, että asennon aerodynaamisuudesta ei saa tinkiä. Asento säädetään mahdollisimman aeroksi ja niin, että tuosta saadaan tehoakin irti.
Maantiellä taas kovinkaan monelle ei tunnu olevan selvää, miten tärkeää ilmanvastus on sielläkin. Katsellaan vain kovia watteja mittarista. Mun mielestä ilmanvastus on jopa tärkeämpi maantiellä vs tempo. Lyhyemmissä tempoissa kannattaa varmasti optimoida tehontuottoa, jos kuskilla on tuossa eroa asentojen välillä. Jos taas ajaa maantiellä pitkissä hatkoissa, niin tehon minimointi on se juttu.
Veteraani
Semmonen kommentti, että kyllä toi oli ainakin semmonen 20-vuotta sitten ihan hyvin tiedossa kumitossutasollakin. Varusteet ovat toki kehittyneet ja nykyään jossain kansallisen tason kisoissakin on varmaan aerompaa menoa kuin prohvilla kaksi vuosikymmentä sitten.
6.7 WTF/kg
Moottoriturpa
Mun mielestä se justiinsa on kehittynyt huonompaan suuntaan. Nyt on watit ja zwift, joihin uskotaan enemmän kuin nopeuteen tempoissa.
Vakiovieras
Paha sanoa, onko kehittynyt parempaan vai huonompaan suuntaan yleisesti ottaen, mutta onhan se nyt ihan selvää, että myös maantiellä nopeuteen vaikuttaa sekä watit että aerodynaamisuus. Ja miksei maantiepyörän asentoakin kannattaisi säätää vähän samoja periaatteita mukaillen, kuin mitkä nykykäsityksen mukaan hyviä juttuja TT:ssä. Esim: satulaa vaikka sentti eteenpäin, vastaavasti saman verran pidempi stemmi, 5 mm lyhyemmät kammet, satulaa saman verran ylöspäin --> ehkä avoimemman lonkan kulman ansiosta 2 cm tankoa matalammalle (ehkä lopulta jopa sentin pidempi stemmi tuntuukin paremmalta). Stongan kun vielä vaihtaa 42 --> 38 cm niin aivan varmasti asento on muuttunut ainakin jonkin verran aerommaksi. Sitten vielä jää tehtäväksi harjoitella tässä asennossa (myös siellä swiftissä), jotta watit/aero näkyvät myös nopeudessa.
Moottoriturpa
Niin tuotahan alunperin hainkin ja tämä on se suuri muutos, mikä roadehin on viime vuosina tullut. Eli satulaa eteen ja korjataan pituus pidentämällä hyttiä. Jos satulan siirrolla haetaan se parempi lonkan kulma, eikä tehdä muutoksia pituuteen, niin asento käy aivan liian ahtaaksi.
Jokainen voi katsoa muutoksen nyt muutaman vuoden sisään tulleista maantiepyöristä. Itselläni on nelisen vuotta vanha runko, jossa on vielä perinteinen 20mm setbackilla oleva tolppa. Uudessa vastaavassa mallissa on vakiona nolla-tolppa. Myös satulaputken kulmat ovat muuttuneen pari astetta jyrkemmiksi.
Muutenkin täyttä asiaa kirjoutuksesi. Eli lihakset tarttee totuttaa niihin asentomuutoksiin.
Edit: Jatkot ajoasento keskustelussa.
paaton muokkasi tätä : 12.05.2022 at 13.10
Jäsen
Tämmöinen vähän typerä kysymys, mutta otsikon aiheeseen.
Mitä oikein tapahtuu kun lähdetään vetämään täysillä syke maksimissa ja hetken jälkeen tehot putoaa? Sanotaan että maitohappo tulee reisiin, mutta muistan joskus lukeneeni ettei ne hapot ole oikeasti syyllinen?
Mikä on heikko lenkki? Sydänkö ei kierrä tarpeeksi vaiko keuhkot ei virtaa?
Kun menee täysillä niin energiaa tuotetaan pääasiassa ananerobisesti ja tätä tuotantoa on kahdenlaista laktinen ja alaktinen. Laktisessa energiantuotannossa syntyy sivutuotteena laktaattia. Laktaatti on kuitenkin hyödyllinen koska mm. aivot voi käyttää sitä polttoaineena ja myös lihakset aerobisessa energiantuotossa, mutta siinä tarvitaan mm. happea. Laktaatti toimii ikäänkuin siltana aerobisen ja anaerobisen energiantuoton kanssa. Laktaattia syntyy anaerobisessa energiantuotannossa mutta sitä voidaan käyttää polttoaineena myös aerobisessa energiantuotossa. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotanto tapahtuu harmoniassa ja molemmat tavat myös tukevat toisiaan.
Alaktinen anaerobinen energiantuotanto tapahtuu räjähtävissä, lyhyissä suorituksissa, vähiten erilaisia kemiallisia prosesseja, kestää hyvin lyhyen aikaa ja on hyvin paikallinen prosessi lihaksessa.
Keuhkot harvoin on esteenä energiantuotannossa. Sydän joo, sydänhän on lihas(pumppu) joka säätää verenvirtausta ja myös sydänlihaksen elastisuus eli pystytään iskutilavuutta säätämään nopeasti. Lihaksistossa vaikuttaa mitokondriot ja niiden määrä joissa sitä energiaa tuotetaan ja hyvin kehittynyt verisuonisto. Energiantuotossa syntyneet ylijäämätuotteetkin pitää käsitellä ja poistaa lihaksistosta.
Yleisesti käytetty termi hapenottokyky on mun mielestä vähän harhaanjohtava koska sen helposti yhdistää siihen hapen ottamiseen (ilmasta) eikä hapen käyttämiseen. Parempi olisi mun mielestä hapenkäyttö tai hapenkulutus. Vaikka olisi kuinka hyvä otto-puoli eli kyky toimittaa hengitysilmasta happea lihaksistoon tarvitaan siellä lihaksessa missä se energiantuotto lopulta tapahtuu hyvin paikallisesti kuitenkin ne voimalähteet ja kehittynyt hiusverisuonisto jolla se happi toimitetaan läheltä voimalähteille. Veren koostumus ja punasoluihin sitoutunut hapenmäärä myös hyvin tärkeää.
Jos ajatellaan äärimmäistä suoritusta eli pitää mennä täysillä mahdollisimman pitkään niin ihmisen mieli on mun mielestä heikoin lenkki. Tuntuu ihan hiton pahalta kun sydän hakkaa täysillä ja lihaksissa polttelee. Hermosto onneksi lopulta pitää huolen siitä ettei henki lähde suojaamalla varsinkin sydäntä, aivoja ja muita tärkeitä sisäelimiä. Jossain vaiheessa tulee hermostosta lopeta tai hillitse komento eikä sitä vastaan voi oikein mielikään pullikoida. Tajunnan menetys voi olla seurauksena mutta sekin pitää ajatella siten että hermosto suojaa pahemmilta vaurioilta.
Tajunnan menetyksen takana useimmiten kuitenkin on joku muu syy, hyvin harva pystyy ohittamaan niin perusteellisesti mielensä äärimmäisen suorituksen aikanakaan.
Tuli noista tajunnan menetyksistä mieleen kilpakävelijät. Aleksi Ojala EM-kisoissa pyörtyi kahdesti ja lopulta kannettiin paareilla tiputukseen. Tuossakin perussyynä lämmin ilma ja se että nesteet ei imeytynyt. Sisukas urheilija kuitenkin lehtiartikkelin lausunnon perusteella: Kisoista lähdetään joko omilla jaloilla tai paareilla. Tuo asenne kertoo että on valmistautunut menemään suorituksessa ihan äärirajoille saakka.
https://yle.fi/urheilu/3-10341148
pulmark muokkasi tätä : 28.05.2022 at 12.46
Aktiivijäsen
joo, tota on tutkittu antamalla lihakselle supistuskäsky sähköllä - supistuu vaikka itse ei enää pysty. Jonkun hevosmiesten tietotoimiston tasoisen huhun olen kuullut, että tietyillä aineilla voisi tuota ihmisen mieltä doupata ohittamaan tuo turvallinen raja
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit