Koska viimeksi hiihdit?

[Firlefanz]

^ Maantielenkeillä opin sellaisen sanonnan kuin "Luut eivät hapota!" ja sen tiesin jo aiemmin että lihakset eivät mene jumiin, jos niitä ei ole. (Huom! En puhu nyt Uskosta vaan lähinnä vain itsestäni.)

Kaikki riippuu jälleen kerran harjoittelun globaalisuudesta eli tässä siitä onko tuommoinen määräviikko jokseenkin normaalia peruskauraa vai ei. Jos esimerkiksi ei yleensäkään treenaa kuin korkeintaan kolme perättäistä päivää, lihakset ja koko elimistö järkyttyvät ihan eri lailla kuin jos yleensäkin tekee joka päivä jotain ja tuommoisen viikon säännöllisesti kerran kuussa. Ja sitten tietysti vaikuttaa sekin miten kovaa mennään; toisethan ottavat itsestään enemmän irti kuin toiset vaikka kumpikin olisi omalla PK-tasollaan.


Anyway, viimeksi hiihdin eilen. Vähän päälle kolmekymppiä vei vain vähän liioitellen yhtä kauan kuin viisikymppiä talven nopeimmalla lentokelillä. Mutta kivaa oli silti hiihdellä huhtikuisessa auringonpaisteessa. Tosin kun niin meno- kuin tulosiirtymällä bongasin kippurasarvipyöräilijöitä en osannut olla ajattelematta että kyllä tuokin olisi kivaa.


PS Tykkilumii on niin kestävää ja 7 vrk sääennuste sellainen että melkein täytyy käydä hiihtämässä pääsiäispäivänäkin!

[usko juntunen]

^No et sie kauheena lepopäiviä pietä. Vai vedätkö vaan palauttavan lenkin välillä?

....

No nykyisin ne meikäläisen kaikki lenkit taitaa olla palauttavia Joo ihan fiilispohjalla mennään ilman mitään sen kummempaa tavoitetta/ohjelmaa. Monesti käy niin, että se pieneksi happihyppelyksi tarkoitettu lenkki saattaa "hieman" venähtää kun sattuu tuttuja ladulle ja sit se muuttuukin täysin ennalta arvaamattomaksi porukkalenkiksi. Tarkotan lenkin pituutta/vauhtia. Semmosen "happihyppelyn" jälkeen kotiin päästyään saa monot jalassa kaksin käsin lappaa mämmiä kitusiin
Toki työpäivän jälkeen joskus tuntuu ettei viihti lähteä, mutta kun hetken huilailee ja katsoo ulos auringossa hohtavia lumikinoksia niin sillon mieli muuttuu. Lähtemiskynnystä madaltaa se, että ladulle pääsee melkein nurkalta. Minkäänsortista kirjanpitoa kilometreistä & tunneista en oo pitänyt vuosikymmeniin. Sama homma pyöräilyn kanssa.

[Jami2003]

Eilen tunnin rauhallinen loskahiihto 5 viikon korona tauon jälkeen. Ei nyt mikään ihmeellinen elämys mutta henki kulki vielä lenkin jälkeen mikä voitoksi laskettakoon.

[Smo]

Espoon Keskuspuistossa äsken melkein 10 km .. aika raskasta oli mutta lumen määrä yllätti posetiivisesti. Unohtunut hiihdot kun välillä kävi luistelemassa jäillä

[TANUKI]

Tänään. Viimeisiä viedään Satakunnan Lapissakin. Oli sen verran loskaista etten tiedä jaksaako huomenna vielä mennä, tosin t-paitaisillaan hiihtely aina yhtä hauskaa

[Firlefanz]

Lauantaina eli 23, pvä huhtikuuta.

Joskus kauan sitten lapsuudessa oli Helsingissäkin joku älyttömän pitkä lumitalvi ja muistan hiihtäneeni pääsiäisenä Viikin pellolla hankikantokelillä paljastuneita mättäitä väistellen. Pääsiäisen ajankohta tunnetusti vaihtelee ja olenkin melko varma että nyt teih monen muunkin etelän eräänlaisen ennätyksen. Mutta se on tietysti merkittävä asteriskillä koska tykkilumi on kuitenkin vähän eri juttu.

Hiihtokausi näköjään jatkuu hyvissä olosuhteissa Oittaalla ja Hyrylässä ja innokkaimmat kai hiihtävät Paloheinässäkin vaikka siellä ladun ylläpito on lopetettu. Jos asuisin vieressä, niin tekisin kai minäkin - edessä olevat neljä-viisi päivää yöpakkasineen houkutttelisivat varmasti - mutta nyt voin kehua pitäväni tiukasti kiinni omasta lähilatueetoksestani eli siitä että hiihtämään mennään jalan tai ei mennä ollenkaan

[Opulus]

^ Firlefanz ei sitten kyennytkään pitämään kiinni lähilatueetoksestaan, vaikka sillä kehuskelikin, sillä hän kävi vappuaattona hiihtämässä Oittaalla (eikä edes mennyt sinne fillarilla vaan pyöräilytoverin kyydissä autolla).


Eilen suomalaisen musiikin päivänä.

Ei ollut talven ensimmäinen hiihtolenkki vaan jo kolmas näillä lumilla, mutta joka tapauksessa latukauden avaus. Tiedossa oli että lämpötilan ollessa nollan pinnassa ja lumisateen vielä jatkuessa keli voisi olla haastava, mutta hinku ladulle oli niin kova etten epäröinyt hetkeäkään.

Niinhän siinä tietenkin kävi etten kotiratalenkkiäni kiertäessä nähnyt kuin omat jälkeni eli sain toimia yhden miehen latupartiona. Kaksi ensimmäistä kierrosta suksi kulki mukavasti ja kaksi seuraavaakin fiilis oli hyvä, vaikkei tasurilla menemisestä ollut puhettakaan, mutta sitten lumi alkoi tarttua suksenpohjiin ja hiihtämisestä tuli farssimaista suksilla etenemistä. Ehkä niillä Karhun NoWax Skin 200 -suksilla eli voitelemattomilla karvapohjasuksilla olisi ollut mukavampaa...

PS Kävelijöitä ja koiranulkoiluttajia kyllä liikkui, mutta lumisadetta oli kai kiittäminen siitä ettei fillaristeja eikä edes heidän jälkiään näkynyt. Tai eiväthän he minua olisi kiusanneet, koska hiihdän vain pertsaa.

PS Latu oli ajettu vasta iltapäivällä yhden aikoihin

[JackOja]

Viime talvena. Kohta voisi näillä näkymin aloitella kuluvan sesongin toimintaa.

EDIT: Helsingissä nyt latuja enemmän kuin Saariselällä

[Smo]

30.4 mökkijärvien etelärantoja näöemmä sahannut .. jokohan sitä kohta ehtis luikkasemaan

[kauris]

Kausi avattu. 3,3 km pojan kanssa. Hankala keli, lumi tarttui jopa luistelusuksen pohjaan.

[Opulus]

Ihan kaikki hiihdosta(kin) tykkäävät eivät tosiaan vielä ole ladulle ennättäneet. Lunta on myös tullut sen verran tiheään, että monet ovat lykänneet kaudenavaustaan siksi kunnes pääsevät hiihtämään paremmassa säässä eivätkä joudu ladunavaajiksi.

Hiihdin viimeksi eilen ja vaikka se oli kolmeen päivään kolmas lenkki, se oli ensimmäinen kerta kun pääsin hiihtämään vasta-ajetulla (tai edes melkein) ladulla.



Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä latukone ei ollut kuin käynyt ulkona ja ajanut tuommoisen lyhyen pistoladun, Itse lenkki oli jätetty ajamatta. En kuitenkaan ollut ihan ainoa enkä edes päivän ensimmäinen hiihtäjä, joten kivahan siellä oli parisen tuntia hiihdellä.

(Näkyy latukone myöhemmin, kun olin jo oman hiihtoni hiihtänyt, ajaneen sen lenkinkin; olisikohan joutunut palaamaan halliin jonkin teknisen ongelman vuoksi?)


PS Somessa kerrottiin muutaman vuoden takaisesta ruotsalaisesta tutkimuksesta, jossa 400.000 Vasaloppet-hiihtäjän terveystiedot yli 20 vuoden ajalta kertoivat että "Long distance ski racing is associated with lower long-term incidence of depression in a population based, large-scale study". Sitä miten pitkänmatkanhiihdon harrastaminen suojelee persoonallisuushäiriöiden kehittymiseltä pahempaan suuntaan tutkimus ei tietenkään kerro

[nopparis]

Tänään kauden avaus 16 km lenkillä!


Sent from my iPhone using Tapatalk

[kauris]

tänään 8,5 km pertsaa. Luisto oli onneton.

[Opulus]

^ Koska en ilmeisesti kuulu siihen foorumin valiojoukkoon, joka kykenee aidosti keskustelemaan ja jakamaan informaatiota sen sijaan että hakisi joka paikassa vain aihetta tyhjänpäiväiseen kinaan ja joutavaan vääntöön, niin totean rauhallisesti:

Puhu onnettomasta luistosta sitten kun olisit hölkännyt sukset kädessäkin parempaa vauhtia kuin hiihdit!

Omalla kohdalla ei ole mitenkään vieras ilmiö että joku vetää kevyellä tasurilla ohi, mutta yleensä pystyn seuraamaan - kohteliaan välimatkan päässä - jos siihen innostun. Mutta tänään rako kasvoi aivan kuin ohittaja olisi ollut skeittimies.

Toisin sanoen oli yksi niitä päiviä jolloin varmasti olisi ollut kivempi olla se voitelusta kiinnostunut ja siihen edes pikkaisen paneutunut hiihdon harrastaja kuin tällainen laiskimus, joka varmaan kuvittelee huonosti luistavien suksien tekevän hänestä jotenkin kovemman hiihtäjän ja joka ei kai viiteen talveen ole ostanut pakkiinsa kuin yhden pitovoidepurkin ja tuubin liisteriä.

Mutta on hiihtäminen niin kivaa että kaksi ja puoli tuntia oli hurahtanut ennen kuin kotiin palaamisen ajatuskaan kävi mielessä.


PS Taas kävi niin että latukone ilmestyi vasta kun olin jo kotona eli joskus klo 16 jälkeen. Jos foorumitietoihin olisi luottaminen, niin laduthan olisi ajettu jo ennen aamukahdeksaa

[Smo]

Tänään ensimmäistä kertaa.. luistosta olisi tosiaan ollut iloa luisteluun. 45 min maltoin hiihtää ja vajaat 10 km.

[kaakku]

Ala-asteella ja sitten heti perään armeijassa vuonna 2003.

[JackOja]

Tänään ensimmäistä kertaa...

Tervetuloa kivan ulkoiluharrastuksen pariin!

[F. Kotlerburg]

Reilu viikko sitten lauantaina.

Näyttäisi nuo lähiladutkin olevan jo hiihdettävässä kunnossa. Jotenkin ei ole vain napannut, kun joka päivä on pakkaslunta sadellut ja sen tietää mitä se tekee luistolle.

[Smo]

Tervetuloa kivan ulkoiluharrastuksen pariin!

HAH! .. huomasin mutten jaksanut enää muokata. Viimeiset 365 päivää yli 300km, melkein kymmenesosa pyöräilyistä vaikka jalka katkesi vuosi sitten.
Mutta tämähän on Uskon (foorumihahmo) ansiota.
Ylämäissä huomasi kyllä että on tullut pyöräillessä lusmuiltua .. kierrettyä ylämäet, vältettyä hikoilua ja hengästymistä

[kauris]

Puhu onnettomasta luistosta sitten kun olisit hölkännyt sukset kädessäkin parempaa vauhtia kuin hiihdit!

Päivää aikaisemmin oli just sellainen keli. Lumipaakut tarttui tiukasti kiinni luistoalueillekin / luistelusuksiin.

[m-52]

Latupohjat on täällä päin vasta tampattu koneella, latu-uria ei ole, on lunta niin vähän. Täytyy juosta ja välillä pyöräillä. Eipä kyllä hiihtohimo ole vielä iskenytkään.

[m-52]

No nyt sitten avasin hiihtokauden, 21,1 km pertsaa. Jonkin verran olivat hiekkaisia tieosuudet, en viitsinyt autolla ajaa ladun alkuun.

[Opulus]

^Puolimaraton hiihtäen - varsin mielenkiintoinen konsepti Mutta nyt kun kausi on avattu, sitä on hyvä jatkaa. Vai ulottuvatko plussakelit sinnekin ja vesisateet uhkaavat viedä ladut?


Eilen. Kahden rokulipäivän jälkeen hyvä putki menossa ja eiköhän sen venyttäminen ainakin maanantaihin onnistu. (Olen minä vesisateessakin hiihtänyt, mutta silloin alla oli paksu ja kestävä tykkilumipatja. Nyt ei kuitenkaan sellainen tunnu tarpeelliselta; ajatuskin moisesta pakonomaisesta hiihtämisestä lähinnä puistattaa...)

Vajaat neljä tuntia hiihtelin. puolet yksikseni ja puolet spontaaneina porukkalenkkeinä: puolisen tuntia hiihdettyäni vastaantulija tervehti hyväntuulisesti ja tajusin vasta pienellä viipeellä että sehän oli tuttu lenkkikaveri! Hiihto sujui sitten mukavia jutellen ja kun kaveri kääntyi kotiinsa, minä läksin jatkamaan niin sanotusti katkennutta lenkkiäni. Mutta hyvä jos sata metriä kerkesin edetä, niin taas vastaantulija tervehti. Se oli myös lenkkikaveri, joka oli lähtenyt avaamaan oman hiihtokautensa. Lenkki jatkui duona ja pääsin vähän esittelemään latujakin.

Lopuksi kävin vielä hiihtämässä pienen kunto-osan, sellaista Z2-alueen yläosaa. Hyvä lenkki, money in the bank ja mukavaa odottamatonta seuraa! Jälkeenpäin selvisi Stravasta että olin kohdannut kolmannenkin fillarilenkeiltä tutun miehen, mutta kumpikaan ei ollut mäessä vastaantullutta hiihtäjää tunnistanut tai edes älynnyt kiinnittää huomiota...

[m-52]

^Tämän hetken ennusteen mukaan plussakeli ei uhkaa. Lunta on kyllä niin vähän, että plussakelit aika pian veisivät hiihtokelit.

[F. Kotlerburg]

Tänään skeittiä 18km. Hiljakseen. Luntahan tuo lisää vaatisi. Melko ohkaiset on vielä ladut.

[m-52]

Äsken perinteistä 24 km (n. 2h). Hieman lipsuvin suksin. Tieosuuksia jonkin verran niin ei viitsi karvasuksia hiekassa naarmuttaa, niinpä hiihdin ikivanhoilla Kneissleilla.

[jalkkis]

Ens vuonna. Ehkä. Tai sitä seuraavana.

Ennen hiihdin jonkin verran mutta nykyään kotinurkilta pitäisi mennä ladulle autolla ja sitä ei nappaa tehdä. Mieluummin talvella käyn juoksemassa, kun sitä voi tehdä alkaen kotiovelta. Jos siis en aja pyörällä.

[Opulus]

^ Arvostan periaatetta ettei mennä autolla liikuntaa harrastamaan, jos on olemassa muukin vaihtoehto. Mutta tuommoisen vartin suuntaansa voi kyllä kävellä tai hölkätä monot jalassakin Tai viisikymmentä minuuttia, jos on tarpeeksi hiihtohullu (mutta se vaatii jo lenkkareita jalkaan ja reppua selkään monoja varten)

Vähän vakavammin: fillari- ja hiihtolenkkikaveri kyllä käy pyörällään sujuvasti ja vaivattomasti hiihtämässä pitemmänkin matkan päässä. Ei siihen tarvita kuin irtoremmejä (ja tietysti fillari jonka uskaltaa jättää parkkipaikan laitaan tai muuhun sopivaan paikkaan),


Tänään.

Reilu kolmekymppiä tasuria viikon hiihtoputken päätteeksi. Liukkaalla ladulla hintelä pyöräilijäkin voi kokea olevansa ajanhengen mukainen menijä eli mäet joissa muuten vaihtaisi vuorohiihtoon menivät nyt tasatyönnöllä. Ei ehkä kovin näyttävällä eikä aina kauhean eteenpäinvievällä - joku olisi ehkä nähnyt jyrkimmässä töppyrössä sauvossa kyynärpäät kiinni roikkuvan hiihtäjän - mutta kuitenkin.

Sukset eivät olleet voitelemattomat, minkä kyllä huomasti likaisilla latuosuuksilla. Olikin oikeastaan koomista millainen ero luistossa saattoi olla! Pian kahdenkymmenen kilometrin hiihdon jälkeen latukonekin ehti paikalle - latu oli ajettu edellisen kerran lauantaina - sillä seurauksella että paras luisto katosi, mutta kun latu puhdistui, kierrosvauhti pysyi prikulleen samana.

Harmaassa kelissä ei kovin monta hiihtäjää ollut - vaikkei yhdensuuntaisella ympäriladulla suunnilleen samaa vauhtia itsensä kanssa hiihtäviä välttämättä näekään - ja vaikka mielessä oli ollut että voisin talven ensimmäisen viisikymppisenkin hiihtää ennen edessäolevat vetiset plussakelit kestävää taukoa, niin ei minullakaan into riittänyt enää siinä vaiheessa kun lasit olisi pitänyt pyyhkiä.

Hyvä lenkki joka tapauksessa - ja jokaisesta joulukuisesta hiihtopäivästä on etelärannikon asukas oppinut olemaan kiitollinen!

[Luumunen]

^ Arvostan periaatetta ettei mennä autolla liikuntaa harrastamaan, jos on olemassa muukin vaihtoehto. Mutta tuommoisen vartin suuntaansa voi kyllä kävellä tai hölkätä monot jalassakin Tai viisikymmentä minuuttia, jos on tarpeeksi hiihtohullu (mutta se vaatii jo lenkkareita jalkaan ja reppua selkään monoja varten)

Juuri näin, en ole sitä laiskuuttani vaan tehnyt. Aikaisemmin olen mennyt autolla lähiladulle, joka on reilun kahden km päässä. Nyt on autossa vikaa ja korjattavana, joten pakkasin monot reppuun, sukset kantoon ja kävelin ladulle, hyvä 26 min alkuverra. Hiihtoa n. 2h ja loppuverrana kävely kotiin 26 min. Täytyy ottaa tavaksi.

[m-52]

Tänään joku asetteli kynttilää ladun varteen, niitä oli jo muutama. Äsken kuulin, että mieshenkilön (70 v) hiihdot olivat päättyneet tuohon paikkaan. Meikäläisen ikätoveri.