Sanosin että metsäpolku Killosta Isonaistenjärvelle oli jotenkin mukavampi noin kelvit
Sanosin että metsäpolku Killosta Isonaistenjärvelle oli jotenkin mukavampi noin kelvit
Ruutuvihkon mukaan olen viimeksi ajanut kuvarastipyöräilyä Porvoo 11.11.21. Sen jälkeen ilmat ovat ilmeisesti muuttuneet niin talviseksi, että pyöräily ei ole paljon hotsittanut.
Nyt kun ilmat pikkuhiljaa muuttuu keväisemmäksi, alkaa pyöräilykauden aloittaminen tulemaan mieleen. Tämän päivän uskon koittavan sitten, kun ilma on yli plus viisi astetta ja asfalttitien reunat on kutsuvasti sulanneet ja kuivuneet. Täälläpäin on kiitettävästi teiden penkkaa kaadettu, joka nopeuttaa edellämainittua merkittävästi. Hiekkateille uskaltaudun vasta, kun pahin kelirikko eli rospuuttoaika on ohi.
Tämä kaikki edelläyttäen, että mies on edes jokseenkin mielekkäässä ajokunnossa.
"GRAVEL IS THE SALT OF LIFE." - Ari Vatanen
^ Silloin kun ilma on yli plus viisi astetta ja asfalttitien reunat on kutsuvasti sulaneet ja kuivuneet on myös jokakeväinen pölykausi maantien laidalla alkanut. Vuosi vuodelta on ollut vastenmielisempää sukeltaa niihin auringonvalossa leijuviin pilviin ja palata lenkiltä pölyn maku suussa.
Nyt taitaa olla myös niin että ulkoilutiet joille voisi cyclollaan tai gravelillaan paeta pysyvät paikoin ikävän jäisinä melko pitkään eli niille ei ole ainakaan meillä taitamattomilla asiaa ilman nastarenkaita - ja kuka nyt sellaisilla haluaa ajaa kun talvi muuten on ohi.
Täytyy yrittää venyttää hiihtokautta, pitää vaikka porrastreenikausi ja yrittää käydä ajamassa niinä päivinä kun asfaltti on sopivasti eli sen verran koteaettä pöly ei nouse ilmaan muttei toisaalta ole märkää ja kuraistakaan...
Sama vastaus kuin jo pitkään: tammikuun 18. pvä.
Ei ois eilen tullut edes mieleen lähtee ajaan jostain märkää maantietä kurassa vaan otin suunnaksi Pirkkalan metsän ja vuoret 35 mm nasta nakkikumeilla ja polku oli kova pohjainen.. sää oli sopiva + 1 lämmintä ja aurinko. Aikaa kyllä meni kaksi tuntia 29 km matkaan kun polku oli välillä kapea ränni
^ pakko sitä oli töistä kotiin jollain tavalla päästä. Hatanpään ja Pirkkahallin kautta, sitten Pereen lenkki - ja kun ei ollu kypärää en viittiny ajotielle menne, talutin loppumatkan.
Samaa "nopeutta" sitten...
Äsken ajelin, kaupungilta kotia maalle ja oli kyllä mukava tulla sieltä kuran ja loskan keskeltä, puhtaan valkoisten hankien luo, ihan eri fiilis ajella.
Aamulla kävin paleltumassa. Kelvejä ei voi vieläkään ajaa, ja sitten huomasin että ajotietkin on ihan liukkaita! Pelkäsin kaatumista kun vasen kämmen on turvonnut, ja jarruttaminen oli tuskallista ( takajarru ei ole tarpeeksi tehokas jos äkkiä pitää...) lähteissä ja tullessa joutui taluttaan.
Tästä ajelusta ei ollut mitään iloa, lisäksi palelin kun ajoin niin hitaasti ja erityisesti sormet jäätyi.
Nyt vois melkein sanoa että Nuolialan koululta pääsee polkua pitkin Kaitajärven kodalle vaikka cyklorossi pyörällä. Itsellä oli tosin 35 mm levee kumi kun tänään sinne pisto ja noin 38 km
Äsken EKP:n talvihupipuistossa raisua deeseetä.
mä kuitenkin yritin, maassa nyt ohut lumikerros eikä niitä jäisiä paikkoja näe, jouduin sellaiseen, apua! ( huudan ääneen ). Siirryin autotielle, sielläkin liukasta. Jännitin tai siis pelkäsin niin paljo että tärisin ja tilanne vaan paheni. Lisäksi vasen kämmen on vielä turvonnu sikäli että jarruttaminen on hankalaa, ja jos sattuisi kaatumaan.... palasin kotiin
Muut ajaa kelvillä, mä en pysty. Huomenna työmatkaa sitten erittäin hitaasti ajotiellä, kuten viime viikolla.
Harmittaa kun haluaisi lenkkeillä mutta ei vaan pysty näillä ajoalustoilla.
Varmaan kelvillä ajajilla on pyörä ehkä tarkoitettu talveen... cyklorossi ja maantiepyörän ajokausi on Suomessa jotain puoli vuotta kesäaikaan
^ mä olen tällä cyclolla 20 vuotta talvisin ajellu ja pitkiäkin lenkkejä ja lumisissa olosuhteissa, ikää on tullut lisää ...ei ole jalkavoimia ja tasapaino on huono, ja lisäksi nyt vasen kämmen kipee. Kaaduin mä tänäänkin, auton viereen, ihan jäinen alusta.
Olen myös huomannu että jännitysoireet liittyy selvästi pyörällä ajamiseen; jännittää miten pääsee ja miten kamalaa se taas on...
No, selityksenä itelle että kuitenkin yritin, ja tänään: tein yhden käsityöhomman, pesin wc:n ja keittiön lattiat, kävin kaupassa ja yhtä nukkea kuvaamassa, ja tein kuvat äskön ( futuris-teema), suoritin myös Moro-liitteen kyykkyhaasteen tänään 45 kyykkyä ( ja teen lisäksi vatsalihasliikkeet ) niin ja olen saanu rahaa säästettyä...että jos pitää valita niin säästöt kun näköjään kaikkea ei voi saada. Mutta nyt olisi varaa ostaa läskipyörä..
Huomenaamulla uusi yritys kelviä.
Kesällä pitempiä lenkkejä, viime kesänä meni siihen että jo alusta asti kovaa ( mun mittakaavassa) ajaa hiljakseen ja ottaa evästä. En ymmärrä itsekään mikä ihme se on kiire kotiin, kun mitään tähdellistä tekemistä ei ole.
Kelvit on lumen peitossa ja ei tunnu liukkaalta Naistenmatkalla...
^ Tampereen puolella Sarankulmassa on onneksi aurattu. Eikä se lumi ole se ongelma, vaan se mitä on lumen alla! Rantaperkiöön vievällä kelvillä on muutama paha kohta.
Joo, tuli jälleen hitausennätys mutta puolitoista tuntia ulkoilua. Työmatkat vie tunnin suuntaansa.
Pirkkalan osuus pitää ehkä ajaa ajotietä ( Pereessä oli myös ajotie hankala ) menen kumminkin pyörällä töihin.
Alkulenkki + työmatkaa = 44km. Olen tosi iloinenettä pääsin pyörällä töihin, ja vähän enemmän ulkoilua. Jaksaa paremmin.
Pirkkahallin viereinen kelvi oli upeasti lanattu ihan tasaiseksi, tekisi Pirkkalan auraajatkin samalla tavalla.
Eilen tuli yhteensä 57km. Ratina ajorataa...ei perskutarallaa sentään Hatanpäällä taiteillessani söherössä meni nuori mies tarakalla vessapaperirullapaketti ja nuori nainen pitkässä talvitakissa tavispyörillä ohitte ihan kepeesti. Voi että nolotti, mutta kun tuli sula tie, otin kiinni ja menin vauhdilla ohitte. Mä pelkään liukkaalla ja söheröllä!
Pirkkalan puolella Partolassa sain tarpeekseni Pirkkalan kelvistä ja menin autotielle kilometrin verran, ja hölkkäsin pyörää taluttaen viimeisen alamäen.
Eilen kun oli sulaa niin kelvit olisi pitäny lanata! no nyt taas on jäätynyttä söheröä, ei inspiroi lähteä punnertamaan ....kun huomena kumminkin taas työmatkaa.
Täällä me päästään pikkusen helpommalla näköjään kuin kisu ja kumppanit
https://youtu.be/ixWvALq7d4g
^ ei tarttis enää vääntää puukkoa haavassa...mutta onneksi joku muukin on unohtanu laittaa kypärän...
ja perskules sentään, siinä vaiheessa kun se yksi helevetinkone tulee Pirkkalaan, taitaa olla pakko ostaa läskipyörä ( ajoradalla pyöräily liian vaarallista)
Täällähän pärjää periaatteessa nastoitta. Ei toteudu ihan joka vuosi. Olen joskus slickseillyt jopa läpi vuoden. Pääpiirteittäin kuitenkin 33mm nappulalla mennään tuo valkea kausi. Eikä nuo muutkaan palkansaajat suvikumeja kummoisempia käytä. Vähän rouheemmalla pintakuviolla ajetaan kesät talvet. Kypäriä näkyy noin joka viidennellä. Tämäkin riippuu ajankohdasta.
Eilen ja tänään - & +2h. Vähän moti hukassa kun muutto takana. Ei oikein lähde...
"You brought two too many - Monettako kertaa sä katot tota?"
Maantiekauden avaus eli 52km mahtavassa auringonpaisteessa tänään iltapäivällä.
Pyöräilykausi avattu tällä viikolla.
Tiistaina 42 km tutustumista maastopyörällä pyöräilyolosuhteisiin maanteillä ja kelveillä.
Eilen lauantaina 88 km gravelillä pääasiassa pienempiä päällystettyjä maanteitä. Tänään myös gravelillä lähes kokonaan maantietä 48 km.
Tiet täällä noin 90% sulia ja erittäin hyvin ajettavassa kunnossa. Metsäkohtien pohjoisen puolella löytyy kyllä vielä polanteita ja kokonaan jäässä/lumessa/sohjossa olevia kohtia. Yllättävän vähän kyllä pudottivat keskivauhtia, vaikka em. kohdissa tarkkana sai olla.
Sää oli mitä hienoin ja tuuli kerrankin hyvin maltillinen.
Tänään retkeilyllisesti satkun asfaltilla: Turku-Aura-Heikinsuo-Marttila-Tarvasjoki-Auran kirkko-Turku. Peltoaukeilla tiet olivat kuivat ja sulat, mutta metsäisillä osuuksilla vielä pääosin jäässä.
Samalla tuli koeajettua jälleen kasassa oleva Kinesistä ja alle laittamiani 650b-kokoisia Pathfindereita: ei niistä pahaa mieltä tullut, eivätkä olleet edes liukkaat jäisillä pätkillä. Tällaiseen käyttöön 650b-koon kumit suunnittelin ja siinä ne ovat mielestäni 28-tuumaisia pätevämmät, että kun ei oikein tiedä, millaista ajoalustaa on edessä.
Takana oli 11-42 ja edessä 44-hampainen. Tämä yhdistelmä tuntui juuri oikealta. 28-tuumaiseen tulee taakse 11-40, sillä sillä tullaan möyrimään aikaisempaa vähemmän, näin uskon.
Onko reitti mennyt Heikinsuon läpi kun muistin mukaan se on pikkusta maaseudun asutustietä
^Ihan kivaa pienempää asfalttitietä, tieltä 224 tielle 2250. Sorateille ei oikein vielä ole asiaa, ellei sitten tahdo oikein kunnolla rypeä.
Tuo Kurosen mainitsema reitti on ihan mukava, mutta muutamissa kohdissa päällyste on aika heikossa kunnossa. Onneksi vain muutamissa. Sorateille ei kyllä ole vielä asiaa.
Tulin viime syksynä myös tuolta toisesta suunnasta junaradalta päin. Hieman kyllä sai pidätellä henkeään, koska siinä aika alkuvaiheessa on kohta, jossa tie menee pihapiirin läpi, jonka tuntumassa käyskenteli täysin vapaana ilman aitausta jotain Hereford- tai Angus- karjaa.
Kirjanmerkit