Ilmastonmuutoskeskustelua, irrotettu lähettiaiheesta

[Kanuuna]

Eilen tuli mielenkiintoinen brittiohjelma, jossa tällä kertaa pohdittiin ruuan CO2-jälkeä. Oli kutsuttu viisi vierasta ravintolaan jossa saivat sitten valita menusta itselleen alku-, pää- ja jälkiruuan. Joka lajin välissä laskettiin annoksen CO2-jälki. Alkuruuista pahin oli parsa-annos, koska parsat oli lennätetty Chilestä.

Miten ihmeessä normaali-ihminen voi tietää, millä ruokalajilla on milloinkin suurin syntitaakka? Toki liha on aina helppo valinta siksi pahikseksi, mutta kuten esimerkki osoitti, ei arvioiminen ole ihan helppoa. Parsalla olisi ollut pienin taakka, jos briteissä olisi ollut parsasesonki. Meren elävistä pienin jälki oli kasvatetuilla simpukoilla. Simpukan kuori itse asiassa sitoo hiiltä merestä. Tosin en tiedä mitä kuorille tapahtuu syönnin jälkeen. Kai ne menee sekajätteeseen?

Myös australialainen viini oli CO2-painoarvoltaan pienempi, kuin italialainen(?) olut. Kun viini tulee ausseista laivalla kontissa suuressa pussissa ja kaljat kuskataan rekalla italiasta pulloissa.

Mitäs veikkaatte, kuinka kauan menee ennen kuin ruoka-aineisiin pitää lyödä CO2-ekvivalenttilukema samaan tyyliin, kun sieltä nyt löytyy kalorit, sokerit ja rasvat? Mä veikkaan, että viimeistään 2023 noita alkaa näkymään.

Usein en televiisiota enää nykyään tuijota, mutta sattui olemaan ruutu auki tuon ohjelman aikaan. Mielenkiintoista asiaa. Ja saas nähdä tosiaan, koska tulee numeroita tai tietoa hyllyille tuotteiden ”alkuperästä” ja toimista matkalla kuluttajalle. Ja myös huijaukset

Ratiosta kuuntelin automatkalla eläinperäisen maidon ja kasviperäisen maidon CO2-päästöistä sekä sosio-ekonomisista vaikutukseista ja mielipide-eroista asian tiimoilta. Hyviä näkemyksiä niissäkin suuntaan ja toiseen. Novalta tuli. En ala käymään pohdintoja läpi, mutta kaikenlaista ekohöpinää sitä on joka puolella.