
Alkujaan tämän lähetti
MRe
Eilen tuli mielenkiintoinen brittiohjelma, jossa tällä kertaa pohdittiin ruuan CO2-jälkeä. Oli kutsuttu viisi vierasta ravintolaan jossa saivat sitten valita menusta itselleen alku-, pää- ja jälkiruuan. Joka lajin välissä laskettiin annoksen CO2-jälki. Alkuruuista pahin oli parsa-annos, koska parsat oli lennätetty Chilestä.
Miten ihmeessä normaali-ihminen voi tietää, millä ruokalajilla on milloinkin suurin syntitaakka? Toki liha on aina helppo valinta siksi pahikseksi, mutta kuten esimerkki osoitti, ei arvioiminen ole ihan helppoa. Parsalla olisi ollut pienin taakka, jos briteissä olisi ollut parsasesonki. Meren elävistä pienin jälki oli kasvatetuilla simpukoilla. Simpukan kuori itse asiassa sitoo hiiltä merestä. Tosin en tiedä mitä kuorille tapahtuu syönnin jälkeen. Kai ne menee sekajätteeseen?
Myös australialainen viini oli CO2-painoarvoltaan pienempi, kuin italialainen(?) olut. Kun viini tulee ausseista laivalla kontissa suuressa pussissa ja kaljat kuskataan rekalla italiasta pulloissa.
Mitäs veikkaatte, kuinka kauan menee ennen kuin ruoka-aineisiin pitää lyödä CO2-ekvivalenttilukema samaan tyyliin, kun sieltä nyt löytyy kalorit, sokerit ja rasvat? Mä veikkaan, että viimeistään 2023 noita alkaa näkymään.
Kirjanmerkit