Onko muita, jotka on koittaneet Pässilän Murskaa? Sopii paremmin adventure-painotteisempaan ajoon, mutta voisin kuvitella sillekin olevan tilausta.
https://youtu.be/qXLTyE8a_f4
Minä tilasin Murskan itselleni keväällä. Osien haalimisessa oli omat ongelmansa mutta heinäkuun puolivälissä sain pyörän ajoon. Muita vastaavia en sinänsä harkinnut tai kokeillut, maastopyörää on tullut pääosin aina ajettua ja tällekin pyörälle oli suotavaa että rouheammallakin alustalla pääsee etenemään. Oikein tyytyväinen olen ollut hankintaan ainakin toistaiseksi.
Osasarjana 1x11 grx800, kiekot DT gr1600 Vittorian 52-622 Terreno kumeilla.
Lähetetty minun SM-A715F laitteesta Tapatalkilla
No mites täällä https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...-hömpötykset!
Tuo Pässilän Murska on jotenkin mukavan rouhean oloinen laite.
Mutta....joskus kattelin sen geometriaa niin mulle (pituuteni perusteella) suositellun koon reach on 6cm pitempi kuin nykyisen fillarin ja stackkikin on aika hurja.
Pienemmänkin koon reach on 4 cm nykyistä pitempi.
Miltä tuo on tuntunut ajella kun se lienee aika pitkä?
Tuon jutun lopetus on minusta aika hyvä: Jos sinun versiosi gravelista on.....
If your version of gravel is more about getting out there, exploring, camping, and being able to tackle whatever terrain you happen to find, I would urge you to look elsewhere (such as Cannondale’s Topstone Lefty). But if your version of gravel is a road race on dirt, this is probably the right gravel bike for you. If you race cyclocross, this is definitely the right bike for you.
Tuota parempaa myyntipuhetta SuperSix Evosta ei pysty lausumaan.Täytynee vielä miettiä onko Ai sales stopperi.
Rungon mitoitus on tosiaan aikalailla maastopyörämäinen. Itse olen 179 pitkä ja otin suosituksen perusteella medium-large koon. Stemmiksi laitoin 60 millisen ja sen kanssa ajoasento tuntuu hyvältä. Korkeutta etupäällä on reilusti ja se varmaan osaltaan kompensoi pitkää vaakamittaa. Tällä pyörällä on suht leppoisa ajella myös alaotteelta mistä mieluiten ajan vaikeammat maastonkohdat. Tankona Zipp xplr 44 leveänä.
En nyt ulkoa muista enkä jaksa googletella mutta aika samanlaisen ajoasennon saisi varmaan jostain On-One Inbred monstercrossarista, mikä mulla oli ideanakin kun tätä speksasin.
Edellinen kippuratankokokemus on pari vuotta sitten myymästäni Felt F5 54cm maantiepyörästä, sillä pyörällä ei paljonkaan ole Murskan kanssa yhteistäAlaotteellekaan ei allekirjoittanut taipunut kuin vauhdikkaimmissa alamäissä
Lähetetty minun SM-A715F laitteesta Tapatalkilla
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Niin miksi ei täällä? Kyllähän tänne retroilun vastapainoksi pitäisi mahtua keskustelu uusista jutuista ja niiden hyödyistä, vaikka olisivatkin joko marginaalisia tai moni uusi juttu raakile alussa.
Fillareista tulee itselle mieleen automotive-segmentti ennen Teslaa, tosin sillä erolla että automotiven innovaatio- & tuotekehitys-koneisto on niellyt käsittämättömän määrän rahaa ja sai ulos vain inkrementaalisia parannuksia joka nyt Teslan innovaatiotoiminnan valossa näyttää nyherrykseltä. No nythän toisaalta koko tuo toimiala on nykäisty mukaan aktiivisempaan ja kunnianhimoisempaan toimintaan. Fillareissa lienee nyt sähkö (moottorit, ei vaihteet) joka ajaa isoimmin innovaatioita, monella muulla alueella sitten markkinointitiimit saavat hoitaa "innovaatiot" uusine väreineen, vähän geon säätöä uusiin malleihin jne. ja tietenkin pitää ajaa jokin uusi standardi ("boost v2 navat" tms.) markkinaan jolla saadaan upgrade-syklit pidettyä vauhdissa ja firmat elossa.
Tästä tulikin mieleen että täällä ei sähköavustuksesta ole juuri juteltu - taisi vikat kommentit olla lähinnä "ei koskaan minulle" sarjaa. Nyt voikin arvuutella ottaako vuosia tai kuukausia ennenkuin tämä muuttuu. Arkipyöräilyssä käänne jo nähty, maastopyöräilyssä vahvaa etenemää, maantie- & gravel lapsenkengissä jos sitäkään?
(Kellot muuten mielenkiintoinen verrokki - nythän rannekello on lähes merkityksetön kapistus alkuperäisen tarkoituksen osalta. Siksi keski-ikäiset brassailee statusta nostavilla mekaanisilla kelloilla ja lopuilla sporttitietokone joko todellisen tarpeen ja / tai statuksen takia)
Aivan, ja mekaaninen kello ei ole verrattavissa mekaaniseen vaihteistoon, vaan paremminkin sähkövaihteistoon. Mekaaninen kello nimittäin pysähtyy, eikä näytä aikaa, jos jätät sen kaappiin pitkäksi aikaa. Sitä pitää huoltaa kalliisti kellosepällä. Patterikello taas käy jopa vuosia ilman mitään temppuja. Mekaaninen polkupyörän vaihteisto on aina valmiina lenkille, eikä sitä tarvitse viritellä yhtään käyttökuntoon. Sähkövaihteisto sen sijaan unohtuu helposti ladata, ja lenkki voi jäädä väliin. Mekaaninen kello on muutenkin aivan epäluotettava, epätarkka ja p*ska ajannäyttäjä. Sähkövaihteisto voi olla ihan hyväkin, ei siinä mitään.
Kuten yllä todistettu, vanha mekaaninen vs. uusi ja sähköinen teknologia ei ole aina suorassa suhteessa käyttökokemuksen helppouden ja luotettavuuden kanssa![]()
Pyöräily on kivaa!
^
"Sähkövaihteisto sen sijaan unohtuu helposti ladata, ja lenkki voi jäädä väliin"
Pari kertaa kaudessa on hyvin muistanut ladata.
Mä en pidä näitä sähkövaihteita ja vastaavia kovin kummoisina innovaatioina. Analogia voisi löytyä vaikka ompelukoneesta: poljettavaan tarvittava lihasvoima on korvattu moottorivoimalla, mutta periaatteessa samat työt tulee tehdyiksi.
Omassa käytössä en uskoisi, että mikään ajorupeama olis sellainen, joka mekaanisilla vaihteilla jäisi tekemättä, mutta sähköisillä onnistuisi.
No esim AXS vaihtaja osaa väistyä tieltä pois kun se saa osuman. On siinä muutakin älyä kuin pelkästään vaijerin vetoliike korvattu moottorilla. Vaihtaa myös todella nopeasti mitä oon ymmärtäny. Nyt kun päivitin SLX->XT vaihtajan on tullut yllätyksenä, kuinka paljon vaihdevipu vaikuttaa vaihteenvaihdon nopeuteen. Vastaavaa kokemusta voisi varmaan sähköllä saada.
Eikös shimanolla saa automaagiseksikin tuon vaihtamisen?
Onhan se sukkelampi vaihtamaan. Ainakin minun ajoissa jossa koetan pitää vauhdin ja kadenssin omaan makuuni sopivana. Vetovaihe kun vaihtamisesta kun jää kokonaan pois. Sitä voisi kuvitella että jos siihen menee jonkin sekunnin nopeammin että mihin v*ttuun tässä on kiire niin minulle se tuntuu täsmällisyytenä, välittömänä toimenpiteenä. Välitöntä reagointia. Kyllä AXS minun kohdallani, minun ajotyylilläni tuo selkeää parannusta ja mukavuutta. Innovaatioksi en osaa sitä kuvitella. Ja mitä lataamiseen tai sen mahdolliseen unohtamiseen niin sehän on
yksilöstä kiinni. Jos ei varsinkaan varoitukset riitä.
No mulla on gravellilla pariin kertaan noin meinannut käydä. Maantielle en osaa sähköjä oikein vieläkään kaivata.
Ensin meni hiekanjyviä vaihtajan kahvan rattaiden väliin ja etuvaihtaja herkesi toimimasta. Toisella kertaa pitkän kuralenkin jälkeen takavaihtaja ei enää vaihtanut alaspäin. Voimansiirto oli niin moskassa, ettei vaihtajan jousi jaksanut enää liikuttaa vaihtajaa.
Yhdessäkään pyörässä ei tosiaan vielä di2 ole, mutta gravelliin se kyllä ensin tulee.
^Kaikkea voi sattua: mulla on mekaanisen jarrusatulan väliin mennyt pieni kivi siten, että jarru jumitti laahaamaan. Kurassa ollutta takavaihtajaa on tullut huuhdeltua reissussa useampaankin otteeseen, mutta matka on jatkunut.
Innovaatioksi näkisin sellaisen, mikä vie pyörätyypin uusille urille, kulkemaan omaa kehitystietä useiden välivaiheiden kautta vieden pyörän palautumattomasti omaksi tyypikseen. Ehkä graveli on jo eriytymässä omaksi.
Jep ja parasta siinä on se, että se vaihtaa aina samalla tavalla pienellä liikkeellä. Ei mulla AXS:ää sorapyörässä ole, mutta maasturissa kyllä. Sorapyörän mekaanisissa Forceissa ärsyttää, että kevyemmälle vaihtamisen kanssa on tarkkaa, miten sitä vipua liikuttaa, että vaihtaminen menee smoothisti. Joka lenkillä tulee virhevaihtoja. AXS:llä noista pääsisi eroon tai sitten Shimanolla, joka ilmeisesti istuu omiin isoihin kouriin paremmin, kun ei minulla sen kanssa tuota ongelmaa ole.
Onhan ne sähkövaihteet kivat ja hienot, mutta ilmankin kyllä pärjää. Jos on valmis panostamaan ja haluaa loistavasti toimivat vaihteet niin mikä ettei.
AXS kohdalla sukkela vaihtaminen ei varmaankaan tarkoita samaa mitä itse mietin eli napin painalluksesta vaihteen vaihtamiseen. Tuossahan on ihan huomattava viive langattomuuden vuoksi verrattuna moneen mekaaniseen tai di2. Eihän tuo käytännössä vaikuta kuitenkaan mihinkään varsinkin harrasteajamisessa.
Tälläisestä tilanteesta ei taida sähkövaihtajatkaan kovin tykätä vaikka voimalla saisikin runnottua vaihteen sisään. Varsinkin Sramin vaihtajissa ei taida olla mitään rajoitinta voiman käyttöön vaan vääntävät väkivaltaisesti vaihteen sisään. Jos siellä on paljonkin kuraa välissä niin luulisi alumiiniset osat vääntyvän hyvinkin nopeasti, kun vääntöä noissa moottoreissa riittää. En olisi heti uskonut, että etuvaihtaja voi vääntää eturattaan parikymmentä astetta mutkalle ulospäin keskiöstä, kun ollut huonossa säädössä. Tätä tosin näkynyt sattuvan enemmän 11sp eTapin kanssa eli en tiedä onko AXS jotakin kehitystä tämän suhteen.
Eli siis minulle pyörät pitää olla mekaanisia, sähkövaihteita en huolisi kuin pakotettuna.
Ensimmäinen ammattini 80-luvulla oli koneasentaja ja siitä asti olen työskennellyt mekaanisen kunnossapidon parissa teollisuudessa ja kiinteistötekniikassa. Ja olen kersasta asti tykännyt kaikista mekaanisista laitteista ja pitää sanoa että mielestäni olen jopa ihan kohtuu hyvä niiden korjaamisessa. Mutta onhan niitä nyt tullut jo rassattua kun ikää on yli 50 vuotta. (Kotona aikoinaan isän kanssa korjattiin itse pesukoneet, ruohonleikkurit, mopot ja kaikki mahdolliset vempaimet ja autot myös tietysti.)
Eli tykkään siitä fiiliksestä että olen itse kasannut pyörät ja tiedän kuinka jokainen osa pelaa ja kuinka se on paikalleen laitettu. Ja joku sähkövaihteet rikkoisi sen feng shuin pahasti. Minulle olisi kauhistus jos jollain kännykän aplikaatiolla pitäisi parametroida takavaihtajaa.
Onhan sähkötekniikka tulevaisuutta ja varmaan ne vaihteet toimii hienosti. Mutta minä yritän pärjätä hautaan asti ilman sellaisia.
^Lienee ei kyse mistään retroilusta vaan yksinkertaisesti siitä että simppelikin tekniikka toimii... Lähtökohtaisesti en ymmärrä mitä erinomaisuutta saavutetaan modermilla vaihteilla ja jarruilla kun perinteisetkin toimii aivan mainiosti?
Aikoinaan kun vakavissaan aloitti niin vivut oli vaakaputkessa ja vaihtaja oli aina kohdallaan ja kun kahvaa puristi niin pyörä pysähtyi... Siis onko pyöräilystä tullut jonkinlainen insinöörien ja nörttien temmelyskenttä ettei mikään onnistu ilman viimeistä teknologiaa?
Stack/Reach/Fuck...
Tuossa on kiteytetty se miksi tullut Di2 hankittu sekä maantielle että soralle. Ilmankin pärjää mutta on ne kivat.
Tällaisena heikko jalkaisena harrastelijana arvostaa kun ylämäessä kahvojen päällä olevaa nappia painaa peukalolla pari milliä ja takavaihtaja heittää ketjua isommalle rattaalle pang, pang, pang, aina tarkasti ja varmasti.
Viive?minkälaisesta viiveestä tässä oikein puhutaan. Ihan en kyllä löydä kuvailemaasi ominaisuutta AXS;stä. Meneehän se toki nukkumaan muistaakseni 30 sekunnin käyttämättömyyteen jälkeen mut herää yhdellä näpäytyksellä. Edellyttää siis ennakointia halutessaan. Mutta tälläkään ei tarvitse päätän vaivata. Minulla ainakin on vaihto ihan välitön kun lapaa hipaisee.
Eikös polkupyörienkin kanssa ole käynyt/käymässä vähän samoin. Alkuperäinen tarkoitus on ollut siirtyä paikasta a paikkaan b suhteellisen yksinkertaisella mekaanisesti toimivalla, lihasvoimin ”vedettävällä” laitteella. Nykyään keski-ikäiset brassailee ihan muunlaista käyttöä varten hankituilla, statusta nostavilla sähkövaihdepyörillä.
Vaikka joku oli sitä mieltä, että sähkövaihteistoa pitäisi ennemmin verrata mekaanisiin kelloihin, niin minä en kyllä ole. Samalla tavalla mekaaniset vaihteet vaatii enemmän säännöllistä huolenpitoa ja osien vaihtoa kuin mekaaniset kellot. Vaijereita ja kuoria pitää uusia aika-ajoin ja ei ne mekaaniset kahvojen sisuksetkaan ikuisia ole. Sähkövaihteissa, ainakaan kahvoissa, ei ole kuluvia osia.
Nyt muuten on sitten tulossa se 105 Di2:kin, joten aletaan lähennellä sellaista tilannetta, kun mekaanisia vaihteita ei enää harrastepyöriin tehdä ollenkaan. Koskahan tulee ensimmäiset massatuotantorungot, joissa ei ole vaijerimahdollisuutta lainkaan vai joko sellaisa on?
(Ps. mulla on kyllä rannekello ihan aktiivisesti käytössä oleva työkalu. En todellakaan jaksa kaivaa puhelinta esiin joka kerta katsoakseni kelloa ja esim. asiakkaiden kanssa työskennellä puhelimen tuijottelu, edes kellon katsomisen vuoksi, ei ole kovinkaan kohteliasta. Lisäksi toimenkuvani on sellainen, että sekä kellon ajalla että ajankäytöllä on merkitystä.)
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Niin millä kukakin brassailee. Sähkövaihteilla vai mittatilaustyönä hitsatulla teräsrungolla, kun kaupalliset tuotteet ei kelpaa.
Mekaanisia vaihteita harrastepyöriinkin tehdään varmasti vielä pitkään.
Minä brassailen mekaanisella r9100 dura-acella. Ai että naksuu nätisti.
Kirjanmerkit