^Kiitos, tää oli ihan tarpeeksi syvällistäTämä Adventure on siis joustavampi kuin tuo vanhempi Ritsin Gravel-keula.. Tämä ei kyllä yhtään helpota speksausta, kun olin jo päättänyt laittaa teräskeulan ja vannejarrut jouston takia.
^Kiitos, tää oli ihan tarpeeksi syvällistäTämä Adventure on siis joustavampi kuin tuo vanhempi Ritsin Gravel-keula.. Tämä ei kyllä yhtään helpota speksausta, kun olin jo päättänyt laittaa teräskeulan ja vannejarrut jouston takia.
^ Mitenkään väheksymättä tai epäilemättä oja-Jaskan kokemuksia, tämä viiksi-Tompan haastattelu on viihdyttävä kokonaisuudessaan, mutta haarukkapohdintoja voi auttaa, jos kuuntelet 32 minuutin kohdalta eteenpäin..
Mä olen vakaasti kallistumassa siihen, että teetän vielä yhden vannejarrurungon rosteri-Gravan rinnalle, mutta jossain vaiheessa siitä ja siihen johtaneista syistä muualla, koska käyrä tanko ja off topic.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
No mä ajan kyllä dropeilta esimerkiksi tekniset alamäet jos sellasia retkelle osuu ja monesti muutkin hankalat paikat. Ja muutenkin tulee ajettua dropeilta ilman vastatuultakin
Niillä ketkä ajaa enimmäkseen kahvoilta, on luultavasti joku geometriassa huonosti ja alaote ei tunnu sopivalta.
Joku mainitsi sen leveyden, niin onhan tosiaan osa flare tangoista aika leveitä, mulla on OnOnen midge ja se taitaa alhaalta olla 560mm, yläote sitten jotain 420-430 ehkä.
Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
https://i1.wp.com/mythcycles.com/wp-...4%2C1536&ssl=1
Passiivisagressiivista teräsjoustokeulaa flätbaarissa.
Tässä on kyse maantiepyörien pitkän ajan trendistä. Kahvat ovat muuttuneet aikojen saatossa jatkuvasti mukavammiksi kouraan, ja ote kahvoilta on muuttunut ensisijaiseksi ajo-otteeksi. Samalla kun näin on käynyt, on tankoja tiputettu huomattavasti alemmas. Se kaikista aerodynaamisin matala ajoasento haetaan nykyään nimenomaan kahvoilta ajettaessa.
Moni lähestyy gravel-pyöriä nimenomaan näiden modernien maantiepyörien kautta. Gravel-pyörään levennetään tankoa ehkä 2-4 senttiä, stemmistä otetaan sentti pois ja tankoa ehkä pari senttiä ylemmäs. Mutta noin muuten sitä ajetaan ihan samalla tavalla.
Sen sijaan aina kun olen nähnyt gravel-pyörissä flare-tankoja, niin se on aina ollut omaan makuun todella ylhäällä. En tiedä, mutta veikkaan, että noilla ajavat ovat enemmän maastopyöräilyn puolelta tulevia.
Antti Salonen muokkasi tätä : 29.10.2020 at 04.09
Reaktor Stanga Racing | #fillarifoorumi @ IRCnet
Tunnustan. Ja sen lisäksi mun tankokaan ei ole mitenkään perinteinen droppi. Mutta ei myöskään ainoa jolla olen ajanut, ensin oli melko perinteinen 400mm isolla dropilla, ihan kauhea ajaa alaotteella, saati edes yrittää vaihtaa vaihteita alaotteelta. Sitten tuli joku Konan ensiasennus gravel tanko, sillä ajo sujui jo kaikilla otteilla. Nyt OnOnen midge ja omaan käteen tuntuu mukavimmalta, dropeilta pystyy vaihtamaan vaihteet ja jarruttamaan ilmaan ongelmia.
Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
^^Eiköhän aika helposti selviä kun vertaa gravelia ja maastopyörää toissinsa. Tottakai nimikkeet on mitä sattuu ja jokainen voi kutsua pyöräänsä miksi vaan...
Joku nettivertailu kehui Commencal FCB:n geometriaa, niin vertailinpa omaa XC-pyörääni siihen. BB drop ja reach eroaa vain 4 milliä, mutta vaakaputkessa sitten eroa onkin 15 mm.
Satulakulma on täsmälleen sama, mutta ohjauskulmassa on eroa 2,5 astetta. Mutta mitähän se ero oikeasti mahtaa olla, kun jäykkä keula kuitenkin laskee ja jyrkentää keulaa hiukan.
Eli siis tiivistettynä voisi todeta että käytännön erot on pelkästään ohjauskulmassa.![]()
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Kyllä tuossa jotain perää on, itse kasasin Scottin halpis alurunkoon itselle flatbarin ja tuli kyllä erittäin herkkä ajotuntumaltaan vaikken mitään hipoa laittanut. Oli niin paljon herkemmän tuntuinen, kuin Orbean alu gravel, että laitoin Orbean luiskaan, kun tuo Scot lähti melkein aina alle.
Ohjaamon pystyy tuunaamaan vaikka täysin samaksi, mutta vielä jää säätämättä keskiön korkeus, kaikki keulan mitat (kulma, rake yms) ja takahaarukan pituus eli siis akseliväli. Ehkä nuo sitten tekee sen maagisen ohjaustuntuman. Toiset aistii sen kovin herkästi ja toiset ei lainkaan.![]()
Liityin kanssa tähän uuteen genreen ja aloitan flatbar gravel harrastuksen. 5 vuotta ajoin dropbar greiveliä.
Kun ajaa vaan semmosella pyörällä mistä tykkää, ja odottaa sitkeästi niin kyllä se joskus tulee muotiin!
Samalla rungolla ja ohjaamolla jatketaan ensi kesäkin. eli Pompino V4. Keulaksi tuli tälle kaudelle Pelago Sibbon teräshaarukka levyjarrulla. Kiekot DT Swissin X392 kehillä eli kestävät, ja helppo tubeless hyvien hyllyjen ansiosta. Pinnat on DT Swissin Championit, etunapa DT Swiss 350, taakse meni Schindelhauerin jarruton sinkulanapa. Force 1 kuitukampisetti GXP BB:llä. Sramin Level T jarru. Kumit on vielä vaihdettava johonkin mukavampaan.
![]()
Nyt on Stenu-henkinen ilmestys.
Mutta mites ohjaustangon leveys ja/tai nousukahvat? Mitä Ameriikan-poikien pyhät gravel-kirjat aiheesta sanoo. Onko nousukahvat sallittu vai paha pyhäin häväistys.
Mutta ihan oikeasti. Katselin netissä testeissä menestyneitä suoratanko-graveleita ja ihmettelin niiden ohjaustankoja. Minusta ne oli yllättävän leveitä, jopa yli 700 mm mittaisia. Itse kokisin että kapeampi olisi hiekkatiellä parempi, ehkä joku n 600 mm molemmin puolin.
Mutta mikäs teidän kokemus on aiheesta?
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Kapea menee helposti myös aika jäykäksi. Onneksi noita on halpaa ja nopeaa kokeilla.Tuo oma lienee jotain 720 luokkaa. Vastatuulessa voi pitää kapeammalla otteella keskemmältä kiinni ja poluilla tai tiukassa ylämäessä pidempi antaa sitten taas enemmän vipuvartta ja vakautta. Ja muhkuraisella kivikkoisella tiellä leveys tuo sitten sitä joustoa. Osa tykkää käyttää tankonauhaa tai pitkiä bmx grippejä niin saa sen kapeammankin otteen mukavammaksi, varsinkin jarruttomaan fiksiin sopii hyvin kun ei ole jarrukahvaa tiellä.
Miksi flatbarissa täytyy olla leveä jos dropbar esim. 44cm?
Samoilla linjoilla, tai se leveä pitäisi olla joku SQlabin reilusti taivutettu. Minulla ainakin ottaa ranteisiin hiekkatie ajelu liian leveällä tangolla. Ja kovin mielelläni siirrän kädet lähemmäs stemmiä.
Hyllystä löytyisi vanhanliiton suora, alle 60 cm tanko ja perinteiset nousukahvat. Entisessä Norcon-hybridi viritelmässä sitä käytinkin...
![]()
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Aikoinaan yhden Kona Dew DL:n modasin enemmän maantiekelpoiseksi niin tankona 520mm kuituinen Codan Bullhorn barendzeillä, todella toimiva yhdistelmä.
2022 Muirwoods 729€ (eli varmaan lopulta tonni).
1x10 Microshift 38 x 11-51
https://www.marinbikes.com/fi/bikes/2022-muirwoods
Kun toi ei kumminkaan ole mikään maastopyörä, niin onko tossa aiempaa släkimmässä geometriassa mitään järkeä? Renkaiden pitäis olla kuvasta poiketen 45c WTB Riddlerit.
Mun mielestä ylipäätänsä jäykkäkeulaisissa loivissa pyörissä pyörissä ei ole järjen hiventäkään, mutta varmasti löytyy joku joka on toisenkinlaista mieltä. Muoti on kuitenkin tällä hetkellä toi ja joskus tulevaisuudessa sille naureskellaan niinkuin ysärimaastureille nyt.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Nyt kun velipojalta kähvellettiin Rotkon Exceed, olisi hakusessa vastaavaa pyörää. Kuitenkaan tarvetta joustokeulalle ei ole ja iskari lukossa on tähänkin mennessä ajettu. Ajo pääosin työmatkaa; asvalttia ja soraa.
Kohtaako joku pyörä kriteerit:
Kuiturunko
Jäykkä (kuitu)keula
Haarukoissa tilaa ~2,2” maastorenkaille
Mahdollisesti suora tanko
1x tsydeemi
Kikkareet luokkaa XT
Gravelivälitykset, eli käytännössä tilaa ~40t eturievälle
Ja geometria lähellä edellistä eli xc-maasturia.
Gravelia tilalle? Muuttuuko geometria liikaa? Joku monstercross kuitusena? Vai onko raati sitä mieltä, että xc-maasturilla on hyvä jatkaa? Cube Elite nyt tähtäimessä, jos maasturissa pysyy ja kunhan uutta mallia tulee saataville. Rotkolla sopivat Exceedit loppuunmyyty ja uusia tulossa ”talvella”. Grail ei kuulemma kiinnosta päällisin puolin. Tarvisi käydä tietysti koittamassa eri malleja.
ei vastauksena ylläolevaan tiedusteluun, mutta canyonin pathlite on selkeästi jo siellä mihin trail-gravelpyörä on hitaasti liikkumassa
![]()
^Tuohon kuitukeula ja lukkopolkimet niin ollaan oikeilla jäljillä...
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Miksei tää Ritsin Ascent ole vielä täällä ollut?
https://eu.ritcheylogic.com/eu_en/ascent-frameset
Eiku siihen on tarkoitettu sellainen pitkä-reachinen mutkainen suoratanko. Niin no, onko se tosiaan enää flat?
Kirjanmerkit