Kuvassa ei varsinaisesti ollut mikään suunnitelma kuvarastin hakua varten vaan oma ehdotukseni reitiksi Porvoon keskustan läpi - siis vaihtoehdoksi Aleksanterinkadulle ja Mannerheiminkadulle.
Minä kuulun siihen koulukuntaan jonka mielestä rastikuvan on oltava sellainen että siitä ilmenee kaikki rastin löytämiseen tarvittava informaatio ilman että kuvaa täytyy tarkastella suurikokoisella näytöllä tai tarkentaa yksityiskohtiin ja suurentaa jotain kuvan osaa tai mitenkään muutoinkaan käsitellä kuvaa. Hyvä rastikuva on tarkoitettu katsottavaksi pienen läppärin tai älypuhelimen näytöltä.
En kerro missä vaiheessa tunnistin tai muuten löysin rastin. Joka tapauksessa on pelkästään oma häpeäni etten heti hakenut rastia vaan rupesin leikkimään. Henkistä valmistautumista tarvittiin sitten korvien välin asettamiseksi siihen asentoon että rastin hakeminen tuntui jollain tapaa mielekkäältä - mutta se ettei se aiemmin siltä tuntunut ei tietenkään ollut rastinlaittajan syytä.
Ajopaidan tasku ei ollut ihan paras paikka puhelimelle hiostavan kuumana juhannusviikon päivänä, mutta näkyy kuvasta sentään se varsin oleellinen seikka että fillari on mukana kuvassa ja se minkä navajokoira oli jo oivaltanutkin eli että rasti 60 oli Brunbergin Teollisuustielle siirtyneen tehtaan viereen noussut myymälä-kahvila:
Kuvan uudeksi rastiksi olin kaikeksi onneksi jo ottanut, joten se on ainakin kuvana selvempi:
Itse olen jäävi sanomaan miten hyvin onnistuin tasapainoilemaan kahden eri suuntiin vetävän vaatimuksen välillä: rasti ei saisi olla liian vaikea ulkopaikkakuntalaisellekaan eli Porvooseen silloin tällöin ajavalle ja keskustan ja vähän ympäristönkin katuja ja teitä joskus kiertelevälle, mutta toisaalta ei myöskään niin helppo porvoolaisille ja kaupungin hyvin tunteville että se vie vähäisenkin mielenkiinnon ja mahdollisen innon ruveta harrastamaan kuvarasteja vähän aktiivisemmin.
Kirjanmerkit