Tänään pari tuntia gravelilla ja samalla Paippisten seudun sorateiden kuntoa tutkimassa. Kovin on vielä märkää.
Aktiivijäsen
Tänään pari tuntia gravelilla ja samalla Paippisten seudun sorateiden kuntoa tutkimassa. Kovin on vielä märkää.
Rule #1: Obey The Rules
Palstajyrä
Jos olisit itähelsinkiläinen maantiepyöräilijä, saattaisit vihata kyseistä osuutta vieläkin palavammin jo siitä yksinkertaisesta syystä että sitä joutuu käytännössä ajamaan joko mennessä tai tullessa jok'ikisellä lenkillä joka ei suuntaudu länteen.Alkujaan tämän lähetti MRe
Paradoksaalista kyllä, ainoa lääke on pidentää matkaa ja koukata sivummalle: mieli virkistyy kun pääsee pois Uudelta Porvoontieltä (tai siis sen kelviltä)! Maantiekuski kääntyy Immersbyntielle ja sitten joko palaa Massbyntietä tai kiertää koko Söderkullan ajamalla Hindsbytien ja Boxintien kautta. Pikkukoukkaus Sotungintien, Länsisalmentien ja Kehä III:n kautta tuo sekin jonkinlaista vaihtelua.
Allroadkuskille on tarjolla vaikkapa Vesterbackantie-Vesterängintie, Gumbontie-Bergkullantie-Metsäkalliontie-Särkilammentie ja tietysti Gumbontie-Vainuddintie-Hitäntie. Pienempänä koukkauksena olen ajanut Katrineholmintie-Stuvunäsintienkin. Voi myös kääntyä Korsnäsintielle ja palata Uudelle Porvoontielle Sipoonrannassa. Pari muutakin pikkukiemuraa löytyy. Tärkeintä kuitenkin on että tietää voivansa poiketa spontaanisti eikä ajamisesta tule pelkkää suorittamista ja sen odottamista että taival on takana.
(Tietenkin sillä edellytyksellä että muunkinlainen reittivalinta kuin suorin mahdollinen onnistuu käytettävissä olevan ajan puitteissa.)
Itse ajoin 96 km eli jalostamon klassikkona tunnetun lenkin yhden variaation: Boxissa käännös Spjutsundintielle, Kulloossa takaisin Uudelle Porvoontielle, sitten käännös Anttilaan ja Vekkosken-Anttilan osuusmyllyn kohdalta Kuninkaantielle, sitten Nikkilään ja Jokivarrentietä-Vanhaa Porvoontietä Kuninkaanmäkeen ja Sotungin kautta Östersundomiin ja pikkupätkä rakasta - sillä kyseessä on loppujen lopuksi aito viha-rakkaussuhde - Uutta Porvoontietä takaisin.
Lopuksi pientä lähiörondea tyytyväisenä siitä että paluumatka hitonmoiseen vastatuuleen oli takana ja että maanantaina on luvassa lepopäivä.
Olen muuten huomannu että tosi usein tuulee lännestä, tai länsilounaasta. Se on hyvä juttu, saan yhden ajopätkän mukavasti koko 5km nousuosuus myötäistä.
Tänään 56km nastarengas edessä - ja oli kyllä niin paljon ketterämpää ja helpompaa ajaa että siinä kesärengas-vanteessa on "jotain".
Lisäksi vakiomittauspaikkani: se on 30km ja ajoin mittauspaikkaa ennen 2km lisälenkin > kesärengasvanteen kanssa 29km. Tänään sitten nastarenkaan kanssa se ihan sama pätkä oli 32,3km kuten pitikin tuon lisälenkin kanssa.
Siis jos laittaa mittariin nastarenkaan lukemat, ohuemmalla ja matalammalla renkaalla pitäisi tulla "liikaa" kilometrejä eikä useita kilometrejä vähemmän.
No kumminkin, vika oli vanteessa eikä minussa sillä ajaminen tuntui ihan mukavalta kovasta tuulesta huolimatta. Tosin kyllä sitä joka kerta aattelee jo alussa että "olispa jo lenkki tehty" ....
Tänään satkun verran, asfalttia ja soraa. Oikeastaan lähdin koeponnistamaan Washburnit, että pitävätkö jo ilmaa ja ajamaan uudet jarrupalat sisään: soratiet olivatkin uusien palojen asettumista ajatellen suorastaan loistavassa kunnossa. Aamulla emmin hetken, sillä maa oli valkoinen, mutta aurinkoinen sää houkutti lähtemään.
Siihen nähden, että osa kelveistä on heikosti harjattuja ja ajoradan pientareet todella likaiset, selvisivät renkaat todella vähällä: pari pientä sepelin sirua sai kaivaa pois ja yksi noin 10 mm pitkä varsin matala viilto. Ei noita ainakaan sepeli-imureiksi voi sanoa, toisin kuin vuosi sitten samaan aikaan käyttöön otettuja Pirellin Cinturato M:ä.
Tänään alkulenkki + työmatkakiemurat = 93km. Ja räntää/vettä satoi melkein koko ajan. Onneksi vain vähän, nyt vettä tulee ihan kunnolla.
Aktiivijäsen
Juuri tulin lenkiltä, cyclolla 80 km, nousua reilu 700 m.
Vakiovieras
12vrk:ta sitten. Nilkka muljahti patikoidessa 11vrk:ta sitten ja kaaduin kivikkoon. Kylki oli ihan tanan kipeä mutta ei näkyviä murtumia kuvissa ja kipu vähentynyt nopeammin kuin odotin (vs. aiemmat kokemukset). Pystyy jo nukkumaan kyljelläkin jos asettelee asennon varoen. Nilkka sen sijaan on edelleen turvoksissa ja kipeä. Ei taida tulla ajoa ennen vappua ainakaan. Pikkasen harmittaa. Ja hieman huolettaa että koska pääsee oikeasti avaamaan retkipyöräilykauden.
Eilen 71km, jarrupalat niin kuluneet että vähän pelotti..joten ajoin esimerkiksi aiemmin mulle tuntemattomia hiekkatiepätkiä ( monta kertaa halunnu tietää minne tämä tie vie, mutta ne olikin tavallaan oikopolkuja..) ja muutenkin varovasti. Viimeinen kymppi sitten olikin mukava kun oli uudet jarrupalat (+ ketjut, rataspakka ja pikkurinkulat) alla.
^ tsemiä!
Forumilordi
Eilen vajaan kolmikymppisen. Pääsin taas pitkästä aikaa ajamaan Talosaareen, kun hiihtäjät ovat siirtyneet hoorostamaan.
Palstajyrä
Ai niin, meillähän on keskuudessamme fillaristeja joiden mielestä se että joutuu kiertämään ja ajamaan kelviä tai maantietä jonnekin päästäkseen on yhtä kuin ettei sinne pääse ajamaan
Keskiviikkona vajaan yhdeksänkymppisen,
Etupäässä maantietä, mutta myös Itäväylän-Uuden Porvoontien ja Jokivarrentien kelvejä. (Ajoradalla vaikka vieressä kulkee pyörätie ajoin myös, mutta en kerro missä enkä miksi.)
Tuulista mutta kivaa oli. Jälkeenpäin ei tosin tarvinnut muistella miksi vihaan huhtikuuta: vaikkei missään pölypilvissä nähnyt tai kokenut ajavansa, tunsi kuitenkin nenässään ja kurkussaan sen ettei ilmanlaatu ihan parasta ollut. Ja jotenkin tuntuu että katupölyn aiheuttamat oireet ovat vuosi vuodelta pahenemaan päin. Kaipa se se jotenkin vanhenemisen liittyy, onhan minulla myöhemmin keväällä tiedossa lievästi allergiaoireinen jaksokin vaikken mistään semmoisesta nuorempana koskaan kärsinytkään.
PS Minuakin hiihtäjät tai oikeammin heitä varten latukoneella tehdyt ladut risovat tässä kohtaa kevättä: moneen kertaan tampatut ja jäätyneet latupohjat kestävät paikoin harmillisen pitkään sulamatta ja ensin jäisiä ja sitten märkiä pätkiä joutuu ajamaan viikon tai kaksikin pitempään kuin jos latukoneet pysyisivät siellä missä niiden tulisi eli urheilupuistoissa ja pelloilla
"Meteorologi varoittaa: Ei mikään ulkoilusää" No mä aamulla katsoin että ihan ok keli, nyt työmatkalla kyllä housut ja huomioliivi kastuivat mutta ajelin 78km, kotimatkan kanssa 91km ja se on tällä ilmalla ihan hyvin. Häiritsi kun suojalasit meni ihan sumeeksi, ja sitten niitä räntähiutaleita tuli silmiin. Kova tuuli.
Aktiivijäsen
Tänään läskillä reilu 2h, 35 km. Upea ilma, järvenjäätä ajoin sopivassa sivumyötäisessä tuulessa 8 km ja loput kelkka ja -latu-uria.
Vakiovieras
Eilen töiden jälkeen 20km kevyt lenkki gravelilla, nyt oli tämän kevään ensimmäinen kerta kun ajaminen tuntui hyvältä ja fillari suorastaan lensi. Talven laiskottelun jäljiltä aina kevään ensimmäiset lenkit on vähän tuskaisia kun ei fillari kulje sitten millään. Pitäiskö sitä ruveta talvella hiihtämään, lumikenkäilemään vai hommata läskipyörä? Vauhtia ei saisi olla talvella liikaa ettei naama jäädy.
Aktiivijäsen
Helvetti, kun on lunta vielä yli puoli metriä (hiihtokelit olisivat hyvät, mutta sen jo lopetin tältä keväältä). Menee ilmeisesti pitkälle toukokuulle, ennen kuin polut on juoksukunnossa. Tuota odotellessa pitää harrastaa tylsää tiejuoksua. Poluilla ja metsässä juoksu on kyllä todella mukavaa.
No minä olen ihan cyclolla ajellut, edessä nastarengas. Tänä talvena oli kyllä raskaat ja vaikeet kelit, mutta kertaakaan en joutunu esimerkiksi pyytään isältä autokuskaus-apua ( keliolosuhteiden tai sippaamisen takia). Jos vain tie on "vapaa" niin kyllä ne sateet ja tuulet kestää, ja kaikki ponnistelu on kuitenkin energiankulutuksen myötä kotiinpäin.
Palstajyrä
Tänään työmatkat. Eilen työmatkat ja ylimääräistä.
Forumilordi
Noi ladut voisi kauden lopuksi ajaa kerran sillä latukoneella rikki, niin että lähtiviät sulamaan nopeammin. Se kiiltävä jää on aika tiukassa.PS Minuakin hiihtäjät tai oikeammin heitä varten latukoneella tehdyt ladut risovat tässä kohtaa kevättä: moneen kertaan tampatut ja jäätyneet latupohjat kestävät paikoin harmillisen pitkään sulamatta ja ensin jäisiä ja sitten märkiä pätkiä joutuu ajamaan viikon tai kaksikin pitempään kuin jos latukoneet pysyisivät siellä missä niiden tulisi eli urheilupuistoissa ja pelloilla
PS. meillä on keskuudessamme myös fillaristeja, joiden mielestä on ok ajaa maantiellä, jos sillä säästää kymmenen metrin koukkauksen vs. kelvillä ajoon.
Joskus kuukausi sitten.
Palstajyrä
Totta. Semmoisia synkän kuusimetsän keskellä tai iltapäiväauringolta suojaavan kallion kyljessä kulkevia paikkoja ei tarvitse edes erityisemmin hakea. Mutta mun muistin mukaan esimerkiksi Hallainvuorta Latokartanon peltojen puolelta kiertävällä ladulla on yleensä tai ainakin joinain keväinä käynytkin traktori tai jokin muu vehje vetäen perässään sellaista jäätä rikkovaa viritelmää.
Voi siis olla että jotain vielä tapahtuu. Latukilometrejä vain taitaa olla kovin paljon suhteessa käytettävissä olevaan kalustoon. (Latukoneella en oikein osaa kuvitella saatavan mitään aikaan, eihän se pelkällä painollaan juurikaan riko jäistä latupohjaa ennen kuin sulaminen on jo niin pitkällä että saavutettu hyöty jää vähäiseksi.)
APUA! pelkäsin oikeesti.
Aamuseitsemältä Pirkkalan vanhan kirkon kohdalla ei ketään missään ja yksi mies kahden koiran kanssa. Toinen koira ojassa ja mies veti toista koiraa lähemmäs itseään, ajattelin että oli huomannut mut kun pitkä varjo "ajeli" edessäni ja nastat ropisi ihan kuuluvasti. Ja siis tilaa oli.
Ohitin ja tää ukko menetti malttinsa ihan täysin! soita sitä kelloa, #¤% kaikki kirosanat ja messu jatkui vielä pitkään.
Kävin Leukun kartanolla kääntymässä ja ajelin ajotietä takaisin ja suunnittelin ajavani vasenta laitaa kun mies tulee vastaan. Miestä ei näkynyt missään ja aattelin että on kääntynyt, menin pyörätiellä ja - siinä se mies oli melkein samassa paikkaa kun äskön ( ajoin about 2km) ja juoksi vastaan käsi nyrkissä ja ihan kamala huuto " saatanan kyrpä, "#¤ tommoset pitäisi ampua, usutan koirat sun perään #¤%"
Tuli hieman kiire kääntyä, pelkäsin oikeesti että sieltä tulee koirat ( ja ne oli isoja) ja ukkeli ehtii, eikä siinä ollut ketään muita ihmisiä... täysillä vaan sitten takas.
Ei tarvinnu miettiä lenkkireittiä enää, Säijän kautta sitten.
Muuten ajaminen sujui ketterästi ja olisin ajanu enemmänkin mutta katsoin että hyvä kuvauskeli. Pahus ei ollut, taivas ihan hailunvaalea, olisi pitäny ajaa vaan vielä 20km. Nyt tuli 63km.
Näköjään ajavat jo maantiepyörällä, pitäisiköhän munkin vaihtaa.
Nykyaikaisissa latukoneissa on jyrsin, jolla jää kyllä saadaan rikki. Toki sitä ei varmasti tuohon käyttöön käytetä, koska kunnon jäätä murskatessa se käsittääkseni kuluu varsin vauhdilla.
Palstajyrä
Äsken pari tuntia kurateitä polkuja etsien. Lopulta löytyi yksi lumeton. Ei kyllä oikein lähtenyt yhtään.
Tänään. ( pakollinen viestin pidennys koska "tänään." ei ole tarpeeksi pitkä viesti että näin... <-- Varalta muutama ylimääräinen piste että varmasti on pituutta ja saan lähetettyä ja ei tarvitse ei-kommentoida tätä viestiä. )
Mulla ei ole pikkulenkeillä puhelinta mukana. Ja voi että sentään, olin jo päässyt koirapelostani - mutta paluumatkalla kun tuli vastaan koiranulkoiluttajia niin huomasin olevani varuillani.
Onhan näitä ollut, viimeksi kun pikkusäijää ajelin niin pihasta juoksi ajokoira mun perään ja tuli kiriharjoitus...muutama vuosi sitten ukkeli otti mun pyörästä kiinni pyörätiellä, kun hänen mielestään ajelin väärää ( oikeaa ) puolta. Ei meinannu irti päästää. Samoin taannoin kun Lempäälässä ajoin ja auto kiilasi eteen päiväkodin kohdalla, totesin vaan että hienoa....niin tuli tappouhkauksia.
Meitä on liikenteessä moneen menoon, mutta em. suhtautuminen on ihan käsittämätöntä.
Jäsen
Tänään 54km, oli viikon toinen lenkki. Näin kävi vissiin viimeksi tammikuussa.
Varmaan johtuu tuulesta ja lumesta. Ensi viikolla paremmin ja enemmän.
"You brought two too many - Monettako kertaa sä katot tota?"
Jäsen
Vuoden ensimmäinen nimikkolenkkini hitaalla kakkospyörällä.
Julkaisukelpoiseksi teille sen tekee käsittämättömän korkea perussyke PK-lenkiksi. Tätä olen kummastellut.
En löydä tekijää, joka olisi sen aiheuttanut.
Su 11.04. oli oikein mainio pyöräilypäivä, selkeä ja varsin tyyni. Mikä hitsi hitsaa sydäntäni? Olo on tälläkin hetkellä kaikkivoipainen.
Hävetti, kun kuuden kopla ohitti minut Liuksialan lakeuksilla.
Tässä dataa:
74,52 km / 03:02:37 / 24,48 km/h | 138 HR (77 % maz) / Zone 1: 4 % / Zone 2: 74 % / Zone 3: 22 % / Zone 4: 0 % / 1 808 kcal.
Viime vuonna täsmällään samalla päivämäärällä samalla polkupyörällä sama lenkki:
74,53 km / 02:55:59 / 25,41 km/h | 134 HR (74 % max) / Zone 1: 14 % / Zone 2: 80 % / Zone 3: 5 % / Zone 4: 0 % / 1 665 kcal.
Nopeinpia soolosuoritteita ykköspyörälläni on 02.06.2019, jolloin
74,56 km / 02:22:55 / 31,30 km/h | 149 HR (83 % max) / Zone 1: 0 % / Zone 2: 29 % / Zone 3: 68 % / Zone 4: 0 % / 1 580 kcal.
| PKK |
Irma eksytti seuraajat, lenkillä laite näytti isoja lukuja. (11)
Aktiivijäsen
Tänään 65 km tiellä. Oli menomatkalla niin kovia puuskia, että vauhti tyssäsi välillä lähes kokonaan. Paluumatka olikin myötätuulessa yhtä juhlaa.
^^ ai korkea perussyke, mulla on toi jo lähteissä kun jännittää, ja ajan paljon....tai ei nyt paljon hitaammin, maantiepyörällä keskinopeus ehkä 24-25km/h jos on maantieajoa ( ei kelvipyöriskelyä)
Jäsen
Eilen myöhemmin illalla 48 km ja sunnuntaina 75 km gravelillä pääosin asfalttia. Loppuviikosta taidan ottaa maantiepyörän käyttöön, kun tiet ja kelvit näyttävän olevan jo hyvin puhdistettuja.
Palstajyrä
Sunnuntaina
Maantiekauden avaus cyclocrossilla. Kevään avaus tarkoittaa itähelsinkiläiselle maantiefillaristille Porvoon lenkkiä - joskus vain suoraan Jokirantaan, Pumppaamoon tai Fannyyn, joskus Emäsalon meriaseman kautta tai Tirmon lossille saakka. Nyt kun ajoin soolona, kiersin Nummisten kautta eikä vauhti ollut kovin kummoinen, mutta kivaa oli silti.
(Vaikka on myönnettävä että kivempaa on kun mennään kovempaa, kun välillä pääsee peesissä helpolla ja välillä joutuu pinnistelemään putoamista välttääkseen tai vetomiehenä piipahtaessaan - ja jotain kieltämättä on siinäkin että mukana on muitakin ja että on tavoite joka yhdistää. Porukkalenkkien kaikinpuoliseen hienouteen kuuluu niin paljon muutakin kuin että saa puhua mukavia ja istua kahvitauolla toisten samanhenkisten seurassa.)
Cyclocrossilla ajoin siksi että siinä on olosuhteisiin sopivammat renkaat. Valinta ei varmaankaan ollut väärä, koska tulin Uuden Porvoontien kelviosuuksilla ohittaneeksi kolme rengashommiin joutunutta pientä ryhmää. Ja jäihän sillä tapaa se tunne kun pääsee taas ajamaan kevyellä pyörällä rullaavilla renkailla vielä koettavaksi
PS Eilinen oli sitten taas monin tavoin mälsä ja epäonnistumisia täynnä oleva päivä. Epäonnistumisiin kuului ehdottomasti sekin että hyvä väli käydä vajaan kahden tunnin lenkillä oli ohi ennen kuin tajusi että parempaa ei ollut tulossa. Yritetään korjata virhe jo tänään...
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit