Millaista sen sitten pitää olla? Yksikään kardiologi tai ravitsemusterapeutti ei ole missään kohdassa maininnut, vaikka keskustelupalstoilla tähän törmää useinkin.Alkujaan tämän lähetti hphuhtin
Nöösi
Millaista sen sitten pitää olla? Yksikään kardiologi tai ravitsemusterapeutti ei ole missään kohdassa maininnut, vaikka keskustelupalstoilla tähän törmää useinkin.
Aktiivijäsen
Magnesium sitraatti, taurinaatti, glysinaatti .. jotain näitä noissa ”hyvin imeytyvissä” on. Ei itsellenikään oireiden alkaessa vaikka 24h sydänfilmiä otettiin sun muuta, lääkäri sanonut mankasta mitään. Jostain blogista luin ja kokeilin ja heti auttoi. Koska näissä omissa määrissä (alle 1g/päivä) ollaan varmasti ihan turvallisissa rajoissa käytän sitä mikä toimii. Vähän ihmettelin itsekin että miksei lääkäri ehdottanut magnesiumia. Ehkä ei kuulu käypään hoitoon.
Veteraani
Nämä lääketieteen ulkopuoliset keinot edellyttävät omaa "salapoliisityötä" lääkärit eivät näihin ohjaa eikä ravitsemusterapeutitkaan. Mitään estettä tai haittaa käytöstä ei ole, jaksoittain omiin suonenvetovaivoihin monenkinlaista magnesiumia tullut napsituksi, samoin monia muitakin lisäravinteita kokeilluksi. Yksinkertaisin ja toimivinkin on ollut Aito Atlantin merisuola, siinä lienee kaikki aineet linnunkakasta lähtien hyvässä sovussa.😊
Palstajyrä
"Lääketieteen ulkopuoliset"?
https://academic.oup.com/ehjcvp/article/3/2/108/2669829
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6045762/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4586582/
Suunnilleen kolme ensimmäistä hakutulosta. Magnesiuminpuutteesta vaikutuksista sydämen toimintaan muistan olleen juttua jo kun olin nuori ja lupaava veteraanimaratoonari. Fiksuimmat meistä eivät popsineet magnesiumia pelkästään kramppien ehkäisemiseksi.
Mutta tärkeää on toki myös pitää mielessä ettei lisämagnesiumista ole hyötyä mikäli magnesiuminpuutetta ei ole.
Jäsen
Vihdoin rytmihäiriöni, supraventikulaarinen takykardia, saatiin ekg-paperille Haagan terveysaseman ystävällisen henkilökunnan ansiosta. Diagnoosin teki taannoin Muoniossa tuttavalääkäri oirekertomukseni perusteella, aikaisemmat kardiologin tutkimuksen hus:ssa ja Lapin keskussairaalassa eivät holter-laitteista ja rastuskokeista huolimatta tuoneet tuloksia eikä häiriötä saatu paperille. Toivottavasti pääsen kardioablaatioon jatkossa.....
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Jäsen
Tykytyskohtauksia täälläkin rasituksessa, luulin pitkään että sykemittari sekoilee. Pulssi nousee kevyessä pk:ssa tai lämmittelyn aikana esim 130->170, ei meinaa mennä ohi ellei kevennä reilusti muutamaksi minuutiksi, hengiityksen pidätys myös nopeuttaa ohimenemistä. Tuntee kädellä rinnasta ja myöskin ennen kohtausta sydän tuntuu pitävän tauon ja sitten hyppää korkeisiin lukemiin.
Tk:lla katsottiin sydänfilmi, mitattiin kilpirauhasarvot ja mittasin verenpaineita viikon kotona kaikki arvot hyviä eikä lääkäri suositellut jatkotoimenpiteitä.
Mietin kuitenkin olisikohan aihetta holter tutkimukselle? Siitä olikin puhetta kun soitin ajanvaraukseen, lääkäri ei tätä kuitenkaan sitten määrännyt.
Onhan tuo hieman ärsyttävä ominaisuus esim. Zwiftin porukkalenkeillä kun syke hyppää lähelle maksimia ja hankala levätä putoamatta porukasta.
Jäsen
Tuli mahdollisuus päästä peruutusajalla kardioablaatioon, tartuin heti tilaisuuteen.....onko porukalla kokemuksia ko. operaatiosta?
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Vakiovieras
Minulla räpsähti pulssit yli katon keskiviikon 40 minuutin sweetspot-ajon lopussa. Pulssin ollessa ensin 164, se yhtäkkiä hilautui yli 180 ja ajoa jatkettaessa nousi 193:n. Max pulssini on 176. Olotila ei muuttunut mitenkään huonoksi vaan pukkasin 20W vielä lisää poweria ja ajoin loppuun. Jäähdyttelyssä pulssi laski alas ihan normaaliin tahtiin. Pitäisikö nyt olla huolissaan?
Jäsen
Löytyihän sieltä holterista lopulta tuo SVT eli supraventrikulaarinen takykardia. Kokemukset ablaatiosta kiinnostaisi itseänikin.
Aktiivijäsen
Sykevyössä häiriö. Jos siis sellaisella mittasit. Etenkin, kun olotila ei muuttunut. Suunnon sykevyö näyttää välillä yli 200 bpm, kun alkavat olla elinkaarensa päässä. Aivan surkeita vehkeitä.
Jäsen
Tuo supraventikulaarinen rytmihäiriö on ihan vaaraton, olen usein jatkanut lenkin loppuun jos olen saanut sen päättymään, pitkään jatkuessa kyllä tekee väsyneeksi, häiriön jatkuessa kyllä hyytymäriski kasvaa
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Jäsen
Joo näin oon ymmärtänyt, mulla loppuu nopeasti kun käy selälleen ja hengittää syvään hetken. En oo lenkkejä jättäny kesken, mutta onhan tuo inhottava.
Vakiovieras
Hyvä pointti! Nakkasin tuon Polarin kulahtaneen vyön mäkeen ja ostin uuden tilalle. Seuraavat kolme viikkoa on odotettavissa muutamakin kova harjoitus, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, joten luulisi paljastuvan oliko tuo korkea sittenkin vain sykevyön huonoutta.
Jäsen
Nyt on tuo ablaatioprosessi käyty, aamulla HUS:iin sisälle ja illalla ulos. Prosessi oli täysin kivuton (verrattuna esimerkiksi kovaan treenirupeamaan), henkilökunta oli ystävällistä, erittäin asiantuntevaa ja toiminta oli tehokasta, nopeaa ja potilaalle miellyttävää. Johdon liikettä verisuonessa ja sydämessä ei tuntenut lainkaan, ablaatioprosessi tuntui lähinnä närästyksen luonteisena tunteena, se kesti hyvin vähän aikaa ja oli lievää. Kardiologin mukaan prosessi onnistui hyvin
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Vakiovieras
^Oliko rf vai cryo? Kuulostaa jälkimmäiseltä kivuttomuuden perusteella (työkaveri oli rf ablaatiossa ja kuulemma koski ihan huolella). Itse jonossa cryoablaatioon, odottelen käskyä lääkityksen aloittamiseen... Mahtaako covid sotkea aikatauluja.
Joka tapauksessa, onnittelut onnistuneesta operaatiosta, toivottavasti oireet loppui!
Jäsen
Kivuton ainakin oli, hoitaja kyseli koko ajan kivuista ja oli valmina antamaan katetrista kipulääkettä, mutta eipä ollut kiputuntemuksia. Tajunnan tasokin säilyi ihan selkeänä ja kirkkaana
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Vakiovieras
SVT ei sitten vissiin vaadi... Flimmerin kanssa pitää vetää antikoagulanttia 1 kk ennen operaatiota, ja oliko 3 kk vielä jälkeenkin (vähän outoa minusta, kun en tälläkään hetkellä sellaista käytä). Mutta eiköhän se tästä, kevättä kohti!
Nöösi
Moi! Hoidattakaa itsenne kuntoon, mulla noita flimmereitä oli toistuvasti ja usein roudasivat Meikkuun kun ei himassa rauhoittunu vaikka pumppasiva mitä kamaa suoneen ja Heleniäkin huudettin apuun.
Loppupelissä meni 30vrk Meikussa tutkimuksissa ja viimein aorttaläpän vaihto, sen jälkeene ei oo duunia tarvinnu tehdä.
Välillä oli boltsi niin hukassa ettei fillarointi tms kuntoilu käynyt edes mielessä, mut nyt fillarointi on ainoa kuntoilumuoto mihin pystyn, siis uusia seikkailuja kohti.
Jäsen
^ tsemppiä toipumiseen!
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Jäsen
Ootko koittanut vielä lenkkejä tehdä? Tuntuuko normaalilta? Oon lukenut että joillakin toimeenpiteen jälkeen sykkeen nousu rasituksessa tuntuu jonkun aikaa omituiselta. Mulla olis ens viikolla kardiologin aika varmaan tuohon päädyn itsekkin.Nyt on tuo ablaatioprosessi käyty, aamulla HUS:iin sisälle ja illalla ulos. Prosessi oli täysin kivuton (verrattuna esimerkiksi kovaan treenirupeamaan), henkilökunta oli ystävällistä, erittäin asiantuntevaa ja toiminta oli tehokasta, nopeaa ja potilaalle miellyttävää. Johdon liikettä verisuonessa ja sydämessä ei tuntenut lainkaan, ablaatioprosessi tuntui lähinnä närästyksen luonteisena tunteena, se kesti hyvin vähän aikaa ja oli lievää. Kardiologin mukaan prosessi onnistui hyvin
Jäsen
Tänään hiihtolenkillä 21km, normaalisti kone tuntui toimivan.......
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Jäsen
On kyllä ärsyttävä vaiva. Tänään Zwift lenkillä missä kerrankin pysyin kärkiporukassa syke hyppäsi yli 200 (normaalisti maksimi 190). Vähän aikaa selällään että meni ohi ja aattelin että koitan ajaa vielä seuraavassa porukassa mutta eikös se iskenyt melkein heti uudelleen ja oli pakko luovuttaa.
Lisätään tänne myös oma tarinani - olin kärsinyt tiheäsykkeisyyskohtauksista runsaat 10 vuotta, kohtaukset eivät kestäneet montaakaan minuuttia ja liittyvät monesti stressiin ja 'harmituksiin'.
Viime vuosina niitä oli ollut entistä vähemmän ja harvemmin ja 2020 en ollut saanut yhtään kohtausta. Loppukesästä/alkusyksystä 2020 tuntemukseni olivat ettei kaikki ole ihan kunnossa - taju meinasi mennä golfkentällä. Holterointi ei paljastanut mitään olevan vialla, kunnes alkusyksystä ajaessani heti ensi polkaisusta sykkeet kattoon ja syke ei rauhoittunut ollenkaan koko harjoituksen aikana. Whoop eikä Garmin eivät pystyneet enää mittaamaan minulle edes yöunta - leposykekin oli koholla 15-20 pykälää ja sykevälivaihtelu 2-3 kertaistui.
Rasitustesti myöhemmin paljasti sekä tiheäsykkeisyyden että eteisvärinän - pääsin jonoon Treen Sydänsairaalaan (sinne pääsy aikaisemmin oli todennäköisempää, valitsin sen siksi) - kolmen kuukauden kuluttua toimepide tammikuun ekalla vkolla - tupla-ablaatio sekä tiheäsykkeisyyteen, että eteisvärinään - toimenpide tehtiin nukutuksessa, koska käytiin sekä oikeassa eteisesssä, josta poltettiin 'oikorata', että vasemmassa josta poltettin/eristettiin neljän keuhkolaskimoa muusta kudoksesta. Itse toimepide meni hyvin,muutamia komplikaatioita sen jälkeen noin vkon ajan. Syön yhä verenohennuslääkitystä, joka aloitetttiin 3 vkoa ennen toimenpidettä ja betasalpaajaa - loppukontrolli on huhtikuussa.
Ajalen tällä hetkellä 3 krt vkossa ilman ongelmia (beta estänee sykkeen kohoamisen korkealla) ja tunnin voimataso on noin 85% viime kesän tasoista. Syksyllä olin käytännössä 3 kk tekemättä mitään harjoituksia lukuunottamatta kevyttä kävelyä koiran kanssa. Aika näyttää tehosiko ablaatiohoito - tiheäsykkeisyyteen todennäköisyys on yli 90% ja eteisvärinään 60-80%. Kokemus oli kuitenkin komplikaatioineen sen verran raju, että olisin ihan tyytyväinen, jos pystyisi polkemaan ilman ongelmia edes jollain tasolla - olen valmistautunut heittämään wattimittarit nurkkaan ja laittamaan aeropyörän myyntiin.
Jäsen
^Minun operaationi oli selvästi yksinkertaisempi, olihan vaivani (svt) lievemmän laatuinen. Tänään jälleen hiihtämässä vapaata 25km, viime torstain operaation jälkeen ei enää rytmihäiriökohtauksia tai tuntemuksia. Tsemppiä vaan kuntoutumiseen!
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Vakiovieras
Yksi sydänongelmainen lisää iloiseen joukkoon. Minulla on sekalainen joukko "hyvälaatuisia" oireita, jotka esiintyvät erittäin satunnaisesti. Näitä ovat esimerkiksi matala leposyke (unessa alin mitattu syke 26), säännöllisen epäsäännöllinen eteislepatus (ei ilmeisesti kuitenkaan eteisvärinää), SVT (yksi kohtaus pari vuotta sitten) ja äkillinen kollapsi (viime kesänä). Lääkäri totesi lepatukseen liittyen, ettei voi antaa betasalpaajia tuon matalan leposykkeen vuoksi, joten vaihtoehtoina lienee joko oireiden kanssa eläminen tai ablaatio. Kerran olen myös rasitustestissä käynyt, mutta siellä hoitaja ja lääkäri vain ihmettelivät, miten hyvin jaksoin sitä kuntopyörää vispataSattuneesta syystä...
Jäsen
Kardiologi oli hyvin ymmärtäväinen vaivan suhteen, laittoi lähetteen Kuopioon elektrofysiologiseen tutkimukseen ja samalla toivottavasti tehtävään katetriablaatioon. Muutaman kuukauden joudun varmaan odottelemaan aikaa.
Sanoi että yksi sydänlääkäri siellä on kova pyöräilyharrastaja itsekkin.
Jäsen
Eilen kävin tuossa katetriablaatiossa hoitamassa SVT:n. Operaatio onnistui hyvin ja oli melko kivuton. Lääkäri löysi häiriön aihettavan sähköradan melko nopeasti ja sai sen jäädyttämällä arpeutettua, jonka jälkeen ei saanut enää häiriötä käyntiin.
Alussa jäi hetkeksi eteisvärinä päälle ja jouduttiin hetkeksi nukuttamaan että saatiin loppumaan, kuulemma normaalia.
Vuodeosastolla noin 6 tuntia ja pääsin lähtemään kotiin, pyöräillä voi kevyesti jo päivän tai parin päästä onneksi sattui lepoviikko tälle viikolle. Kaikenkaikkiaan helpompi toimenpide kuin kuvittelin, katetrin laitto ja poisotto olivat ikävimmät hetket.
Loppukontrollissa käyty - holterseurannassa havaittiin 24 h:n aikana 3 kpl eteislisälyöntiä ja muutama sata kammiolisälyöntiä. Ennen loppukontrollia jouduin kyllä käymään kerran Jorvin päivystyksessä kun sain pitkäkestoisen rytmihäiriön, olin kuusi päivää aiemmin lopettanut betasalpaajien käytön, kun ne loppuivat. Sain uuden reseptin ja jatkan vielä niiden käyttöä.
Nyt pitäisi jossain vaiheessa vähentää betasalpaajien käyttöä pikku hiljaa ja katsoa, onko kaikki paremmin - tuleeko eteisvärinää taikka muita rytmihäiriöitä ?
Jäsen
Ei näköjään ollut onnistunut ablaatio, eilen palasi 3 viikon jälkeen svt-tykytykset. Tänään 4 kertaa lenkin aikana. Jotain sähköratoja siis jäänyt tuhoamatta, joutunee siis uusimaan toimenpiteen. Lisäksi sydän muljahtelee ikävästi jatkuvasti, ikäänkuin koittaisi käynnistää tykytyksen. Ikävä homma, ehdin jo iloita että pääsi näistä eroon.
Jäsen
Toisessa ablaatiossa käyty eikä vikaa saatu vieläkään korjattua. Lääkäri muutti diagnoosin svt:stä eteistakykardiaksi mikä kuulemma on harvinaisempi vaiva.
Haluaa tehdä toimenpiteen hieman eritavalla ja polttaa ratoja jäädyttämisen sijaan joten vielä yksi toimenpide olisi edessä.
Vähän kävi jännittämään kun sydämen omat johtoradat kuulemman aivan tuon ongelmakohdan vieressä.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit