Mulle henk. koht. riittää tieto siitä, että a) mikä reitti ei ole asfalttia ja b) joskus ei-asfalttipintaisista kartalta löytyvistä urista kiinnostaa se, että onko ajettavaa vai ei ajettavaa. Muunlaisia luokituksia en kaipaa, enkä oikeastaan edes haluaisi, koska liian tarkalla speksaamisella häviää seikkailullisuus. Nyt jo PK-seudulla varsin kattavan gravelmapin ansiosta seikkailullisuus on vähän mennyttä aikaa. Gravelointi oli kivempaa silloin, kun gravelmappia kartoitettiin ja uusien sorareittien löytäminen oli palkitsevaa.