43. Pirkan Pyöräily sunnuntaina 23.8.2020

[Acunus]

Jos teholukemat eivät tule mittarista, Stravan tehoarvioita kannattaa tulkata ohjeellisina, koska Strava koettaa parhaansa mukaan räknata arvoja tehden arvioita vierimisvastuksesta, ajoasennosta, peesistä, korkeusprofiilista, jne. Jos noista jokin ei täsmää Stravan oletuksiin, lopputulema voi mennä suuntaan tai toiseen pieleen. Näistä ilmanvastus on vaikein, koska Stravalla ei voi olla mitään tietoa missä asennossa polkija on ajanut. Strava itse toteaa, että arvio pätee parhaiten hitaisiin pitkiin nousuihin, joissa ilmanvastuksen osuus kokonaisvastuksesta on mahdollisimman pieni. Vertailun vuoksi: ajallisesti samanpituinen ammattilaispyöräily kuin Pitkä Pirkka on esim Paris-Roubaix (250 km, reilut 6h). "Hell of the North" on ansainnut maineensa kenties kovimpana yhden päivän kisana, koska mukulakivillä ajo vaatii todella jerkkua reisistä ja tehokkaasti estää peesin etuja. Kisa on voitettu esim 2016 vuonna 315 watin keskitehoilla. Tyypillisesti ammattilaisilla mittari näyttää lopussa keskitehoksi 310-350 wattia. Siis jos oma tulos alkaa näyttämään yli kolmesataa kuuden tunnin urakalle, kannattaa jättää päivätyö ja hankkia miljoonasopimus jostain isohkosta pyöräilytallista. Ennen irtisanoutumista voi luvut vielä tarkastaa kertaalleen. Mikäli pyörässä ei ole tehomittaria, paremman arvion tehoista saa jollain mittarilla, joka mittaa työtä ts energiaa. Tämä siksi, että työ on suoraan tehon integraali ajan yli ja helppo muuntaa matemaattisen tarkasti. Sykevyö antaa aika hyviä arvioita kunhan sukupuoli, ikä ja paino on syötetty oikein. Sen lisäksi pitää arvioida tehosuhde ts miten suuri osa tästä energiasta siirtyy polkimiin (loppu menee lämmöntuotantoon, muihin lihaksiin, ruuansulatukseen, hermoston toimintaan ja viiman mukana harakoille). Esim tuon Strava-linkin mukaan energiankulutus oli 4300 kcal. Koska keskiteho on energia / (ajoaika tunteina * 3.6), mikäli kehon tehosuhteeksi oletetaan tyypillinen n 24%, tuosta saadaan keskitehoksi 7 tunnin ajolle 171 wattia. Se taas on suunnilleen se, mitä n 80 kiloinen maantiepyöräilijä tarvitsee reilun 30 km/h vauhtiin ilman peesiä (2,1 w / kg). 24-25% tehosuhde on melko tarkka ja kaava pätee hämmästyttävän hyvin. Mittaan omia ajojani sekä polkimen tehomittarilla että sykkeellä ja jos niiden lukemia tarkastaa ristiin, poikkeama on 2-3% luokkaa eli aika sama virhemarginaali kuin mitä kaavalle on muuallakin havaittu. Joten jos itse ei halua laittaa ropojaan monen sadan euron tehomittariin, muutaman kympin sykevyö antaa lähes samat tulokset (tosin vain keskitehoihin, ajon profiilia on paljon vaikeampi luvuista ottaa irti). Tässä tapauksessa siis se tarkoittaisi, että todellinen keskiteho on ollut välillä 166-176w. Läskin renkaat ovat toki raskaammat kuin maantiepyörän, mutta eivät silti varsinaisesti se suurin vastus. 30 km/h nopeudessa maantiepyörällä vierimisvastus on 20% kokonaisvastuksesta, ilmanvastus 80%. Suhde pysyy aika samana läskipyörällä, koska siinä ajoasento on pystympi, joten myös ilmanvastuksen osuus on suurempi. Mikä taas tarkoittaa, että läskillä saa itse asiassa joukon peesistä suhteessa vähintään yhtä paljon etua ellei enemmänkin kuin maantiepyörällä. Mitä pystymmässä ajat, sitä enemmän suhteessa yksinajoon ryhmän imu auttaa. Ja tämä taas antaa noista tehoista päätellen nyrkkisäännön, että aika ja matka jonka läskillä pystyy ajamaan peesissä on sama kuin aika ja matka, joka maantiepyörällä menisi yksin ilman peesiä. Kun ajetaan ryhmässä, perussääntö on, että ryhmä antaa 3-4 km/h etua yksin ajamiseen verrattuna. Jos siis 30 km/h menee läskipyörällä ryhmässä, silloin 34 km/h pitäisi onnistua maantiepyörällä vetoringissä mukana. Matti ajoi 34 ryhmän veturina lenkin aikaan 6h 42min (tehollinen) ja on saanut sykemittarin mukaan 3940 kcal kulutuksen. Jos luvun muuntaa samalla kaavalla keskitehoksi, saadaan tulokseksi 165 wattia. Eli nuo peukalosäännöt menevät aidoilla luvuilla ristiin tarkastettuna aika nätisti samoihin.

[Trash]

36+ porukalle kiitokset ja iso peukun nosto.
Muroleen tauon jälkeen loppumatka oli melkoista elävältä teurastamista, mutta hyvin pysyi jäljellä oleva porukka kasassa eikä vauhdista tingitty. Kovaa työtä kaikki tekivät ��

Se oli tää 36+ ryhmä jota matkan päästä seurailin. Vauhtia oli kivasti. Tuli kyllä sellanen olo että olisinpa ollu mukana, ehkä ensvuonna tempotangot veke ja mukaan... Tosin ehkä tipahtaisin hapoille heti alussa jos lähtevät kuin jänis makuulta tuota vauhtia. Vanhalla ehdi kone "lämpiämään".

[Matti]

Esim tuon Strava-linkin mukaan energiankulutus oli 4300 kcal. Koska keskiteho on energia / (ajoaika tunteina * 3.6), mikäli kehon tehosuhteeksi oletetaan tyypillinen n 24%, tuosta saadaan keskitehoksi 7 tunnin ajolle 171 wattia. Se taas on suunnilleen se, mitä n 80 kiloinen maantiepyöräilijä tarvitsee reilun 30 km/h vauhtiin ilman peesiä (2,1 w / kg).

Kun ajetaan ryhmässä, perussääntö on, että ryhmä antaa 3-4 km/h etua yksin ajamiseen verrattuna. Jos siis 30 km/h menee läskipyörällä ryhmässä, silloin 34 km/h pitäisi onnistua maantiepyörällä vetoringissä mukana. Matti ajoi 34 ryhmän veturina lenkin aikaan 6h 42min (tehollinen) ja on saanut sykemittarin mukaan 3940 kcal kulutuksen. Jos luvun muuntaa samalla kaavalla keskitehoksi, saadaan tulokseksi 165 wattia.

Eli nuo peukalosäännöt menevät aidoilla luvuilla ristiin tarkastettuna aika nätisti samoihin.

Hyvää pohdintaa ja olen pitkälti samaa mieltä noista tehoista. Oma on todennäköisesti hieman korkeampi kuin tuo 165 w. Koska painoni on noin 100 kg ja vaikka peesin apu olisi 5 km/h niin yksin ajaessa vauhti olisi ollut 30 km/h ja 2,1 w/kg olisi tuottanut 210 w keskitehon. Oikea arvo lienee noiden kahden luvun välissä ja alle 200 w. Strava antaa luvuksi 269 w, joka on yläkantissa varmasti.

Katselin tuossa aikaisempia lenkkejäni ja edellisen lauantain Panssarimuseon lenkillä keskisyke oli 160 ja laskennallinen keskiteho 207 w. Pirkan keskisyke 156 ja -teho 165 w. Panssarimuseon lenkki oli maastollisesti huomattavasti helpompi, jolloin peesin hyöty oli merkittävästi parempi. Molempien reissujen todellinen keskinopeus on samaa luokkaa, koska tuossa Panssimuseon lenkissä on mukana hitaat siirtymät. Strava antoi Panssarimuseon lenkille keskitehoksi 209 w, joka on uskottava luku.

Aikanaan kun suunnittelin ensimmäisen 600 km ajon alle 24 tuntiin, niin samoja kaavoja käyttäen päädyin siihen, että minun pitää ajaa noin 140 w keskitehoilla. Käytin aikaisempia lenkkejä arviona ja sekä tuulen, korkeuseron ja ajoasennon huomioivaa laskinta (en muista mistä sen löysin). Ajoin silloin 23 tuntiin (ajoaika 21,21), laskennallinen keskiteho 155 w ja syke 136, joka on ymmärrettävästi pk-alueella. Ehkä olin silloin paremmassa kunnossa, mutta siitäkin päätellen tuo 165 w on hieman alakantissa. Painoa taisi olla silloin (vuonna 2012) kolme kiloa vähemmän.

[jahuc]

'Tehoista' jäi kesken yhteyskatkoksen takia. Siis mistäpä tuo energialukema mittauksiin ilmestyy? Mikä anturi sitä mittaa, eikö sekin ole puolittaista arvaamista?

Sykemittarista. Esim Matin lokista näkee, että sellainen oli rinnassa ajon aikana. Samanpainoisten, -ikäisten ja samaa sukupuolta edustavien ihmisten energiankulutus on tilastollisesti hyvin samanlainen samalla sykealueella. Siksi sykkeestä voi mitata paljonko energiaa suoritukseen kului.

[Verska-Vesa]

Viitapohjan kohdalla joku mummo talutti pyörää härkäpäisesti mutta hitaasti suojatietä yli ("minä menen tästä") ja oli tosi lähellä ettei joku osallistuja häntä niitannut.

Itse en ole ikinä Lilliputtipirkkaa pidempään matkaan osallistunut, joten en oikeasti yhtään tiedä mistä puhun, mutta ei kai tällainen ei-suljetuilla teillä liikenteen seassa ajettava tapahtuma vapauta noudattamasta liikennesääntöjä?

[jahuc]

Painoa taisi olla silloin (vuonna 2012) kolme kiloa vähemmän.

Kannattaa huomata, että Pirkka on lenkki, joka päättyy samaan pisteeseen kuin mistä se alkoi. Koska korkeusero on nolla, potentiaalienergian muutos on nolla. Toisin sanoen täsmälleen kaikki energia, jonka ylämäissä laitat painovoiman voittamiseen, saat saman takaisin alamäissä. Siksi teoriassa painolla ei ole mitään vaikutusta kulutettuun energiaan eikä sitä myötä keskitehoon.

Tämä teoriassa. Käytännössä mitä isompi ajaja, sitä suurempi etupinta-ala. Ilmanvastusta vastaan tapeltu energia menee kaikki hukkaan. Edelleen, energian tuottaa dynaaminen lihas, ei täydellinen kone ja mitä kovempia hetkittäisiä tehoja se mäissä joutuu tuottamaan, sitä nopeammin se väsyy. Mutta nämäkään eivät ole pääosin elopainon funktioita vaan ajotekniikan. Hyvällä ajoasennolla ja mäkien rytmityksellä on paljon suurempi vaikutus. Siksi väärällä rytmillä mäkeen puskeva 60-kiloinen tilttaa helpommin kuin omaa tahtia polkeva 100-kiloinen. Ja juuri tähän perustuu kisoissa käytetty iskeminen taktiikkana. Lisäksi koska nuo asiat eivät ole myöskään Stravan tiedossa, siksi sieltä tulevat laskennalliset tehot ovat kokolailla arvauksia.

Kolmen kilon painoero ei ajajan pinta-alaan vaikuta ellei paino satu olemaan lähtöisin hartijoista. Jos se on lähtöisin vatsan seudulta, yllättäen painavampi voi ajaa lenkin kevyemmin ts pienemmillä tehoilla, sillä pyöreä muoto lantion kohdalla vähentää ajajan ilmanvastusta. Tämän vuoksi UCI erikseen kieltää kilpailusäännöissä juomien kantamisen vatsan seudulla vyölaukussa.

Pieni painoero on muutenkin normaalia jo pelkän suorituksen aikana. Oma painoni on parhaimmillaan pudonnut 4 kiloa yhden ajon aikana, johtuen hikoilusta ja nestehukasta.

[jahuc]

Itse en ole ikinä Lilliputtipirkkaa pidempään matkaan osallistunut, joten en oikeasti yhtään tiedä mistä puhun, mutta ei kai tällainen ei-suljetuilla teillä liikenteen seassa ajettava tapahtuma vapauta noudattamasta liikennesääntöjä?

Ei vapauta, mutta se vaatii niiden noudattamisen tulkkausta toisenlaisella tavalla. Liikennesäännöt on tehty niin, että normaalioloissa liikenteessä liikkuvista merkittävän osan tekniikka ja havainnointikyky riittää vaarojen välttämiseen. Tämä on liikennesääntöjen laatimisen perusperiaate. Jos normaaliolot eivät päde, ei päde periaatekaan. Silloin liikennesääntöjen mukaan ajava voi tosiasiassa olla vaarallisempi kuin liikennesääntöjä vastaan ajava.

Maantiepyörillä tehtävä ryhmäajo ei ole tällainen normaalitilanne, koska siinä ei esim noudateta turvavälejä lainkaan. Jos edessä on 10 kuskia isona rykelmänä ja oma etäisyys näihin puoli metriä, juuri kenenkään reagointikyky ei riitä joukon eteen päätyvän yllättävän esteen - kuten pyörää taluttavan mummon - väistämiseen. Liikennesäännöillä ei siksi ole ajoturvallisuuden kanssa juuri mitään tekemistä tuossa tilanteessa. Koska tilanteesta ei saa turvallista säännöillä, se on tehtävä muulla tavoin ja tuo tapa on liikenteenohjaus. Ja sen puutteesta tai puuttumattomuudesta tämä keskustelu lähti.

[jahuc]

Strava antoi Panssarimuseon lenkille keskitehoksi 209 w, joka on uskottava luku.

Kannattaa vertailla näitä keskinopeuksiin. Yli 200w keskiteho yleensä tarkoittaa, että yksin ajettaessa keskinopeus on jossain 33-34 km/h paikkeilla. Jos nopeus on hitaampi tai matkalla saa peesiä, vaadittu teho putoaa jyrkästi, koska ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön.

[F. Kotlerburg]

Itse en ole ikinä Lilliputtipirkkaa pidempään matkaan osallistunut, joten en oikeasti yhtään tiedä mistä puhun, mutta ei kai tällainen ei-suljetuilla teillä liikenteen seassa ajettava tapahtuma vapauta noudattamasta liikennesääntöjä?

Ei mutta maantiepyörän päälle istuminen vapauttaa.

[onnimanni]

Kannattaa huomata, että Pirkka on lenkki, joka päättyy samaan pisteeseen kuin mistä se alkoi. Koska korkeusero on nolla, potentiaalienergian muutos on nolla. Toisin sanoen täsmälleen kaikki energia, jonka ylämäissä laitat painovoiman voittamiseen, saat saman takaisin alamäissä. Siksi teoriassa painolla ei ole mitään vaikutusta kulutettuun energiaan eikä sitä myötä keskitehoon.

Tämä teoriassa. Käytännössä mitä isompi ajaja, sitä suurempi etupinta-ala. Ilmanvastusta vastaan tapeltu energia menee kaikki hukkaan. Edelleen, energian tuottaa dynaaminen lihas, ei täydellinen kone ja mitä kovempia hetkittäisiä tehoja se mäissä joutuu tuottamaan, sitä nopeammin se väsyy. Mutta nämäkään eivät ole pääosin elopainon funktioita vaan ajotekniikan. Hyvällä ajoasennolla ja mäkien rytmityksellä on paljon suurempi vaikutus. Siksi väärällä rytmillä mäkeen puskeva 60-kiloinen tilttaa helpommin kuin omaa tahtia polkeva 100-kiloinen. Ja juuri tähän perustuu kisoissa käytetty iskeminen taktiikkana. Lisäksi koska nuo asiat eivät ole myöskään Stravan tiedossa, siksi sieltä tulevat laskennalliset tehot ovat kokolailla arvauksia.

.

Painolla on iso merkitys pyöräilyssä. W/kg samalla teholla suurempi kevyellä kaverilla ja vaikuttaa myös tasaisella ajossa.

[JariJ]

Hyvää pohdintaa.. oot varmaan oikeessa...
Referenssinä poljin 2vkoa sitten Klassikon Pirkkalasta käsin eli 145km Bianchilla, moving time 4:56, 3200kcal, avg power strava 203W, keskisyke 145, mun juoksun vk-alue on 140-160, syke oli PKlla 1h15, 20min anaerob.

sun teoria ei ota huomioon läskin välityksiä ja raskautta, huom. Kun muut jonossa rullaa, niin mä poljen puolet siitä ajasta, ei todella paljon enemmän. Mulla 38 eturatas. työkaverille aprikoin, miksi kadenssianturit ei mittaa poljinaikaa, eli kauan on poljettu/rullailtu...

huom. Stravassa läski on määritelty 15kg maastopyöräksi, se vaikuttaa varmaan rajusti stravan watteihin

[jahuc]

Painolla on iso merkitys pyöräilyssä. W/kg samalla teholla suurempi kevyellä kaverilla ja vaikuttaa myös tasaisella ajossa.

Tasaisella se nimenomaan ei vaikuta. Jos korkeusero on nolla ja ilmanvastus ajajilla sama, se jolla on korkeampi absoluuttinen teho pääsee lujempaa painosta riippumatta. Tämän vuoksi ratapyöräilijät ovat isoja äijiä ja Tour de France -kiipijät pieniä.

Eroa tulee silloin, jos a) nopeus vaihtelee ja nopeudesta riippuu pysytkö peesissä vai ei, koska painon suhde tehoon määrää kiihtyvyyden, b) paino vaikuttaa kropan muotoon ts ilmanvastukseen, tai c) korkeus kasvaa ts joutuu kiipeämään. Mikäli nuo kolme tekijää poistetaan, W/kg ei vaikuta ajosuoritukseen.

[Verska-Vesa]

Ei vapauta, mutta se vaatii niiden noudattamisen tulkkausta toisenlaisella tavalla. Liikennesäännöt on tehty niin, että normaalioloissa liikenteessä liikkuvista merkittävän osan tekniikka ja havainnointikyky riittää vaarojen välttämiseen. Tämä on liikennesääntöjen laatimisen perusperiaate. Jos normaaliolot eivät päde, ei päde periaatekaan. Silloin liikennesääntöjen mukaan ajava voi tosiasiassa olla vaarallisempi kuin liikennesääntöjä vastaan ajava.

Maantiepyörillä tehtävä ryhmäajo ei ole tällainen normaalitilanne, koska siinä ei esim noudateta turvavälejä lainkaan. Jos edessä on 10 kuskia isona rykelmänä ja oma etäisyys näihin puoli metriä, juuri kenenkään reagointikyky ei riitä joukon eteen päätyvän yllättävän esteen - kuten pyörää taluttavan mummon - väistämiseen. Liikennesäännöillä ei siksi ole ajoturvallisuuden kanssa juuri mitään tekemistä tuossa tilanteessa. Koska tilanteesta ei saa turvallista säännöillä, se on tehtävä muulla tavoin ja tuo tapa on liikenteenohjaus. Ja sen puutteesta tai puuttumattomuudesta tämä keskustelu lähti.

Eikös tästä päästä siihen loogiseen johtopäätökseen, että maantiepyörillä tehtävää ryhmäajoa ei siinä tapauksessa pidä tehdä yleisillä teillä, vaan ainoastaan suljetuilla teillä?
Eihän ralliautollakaan saa harjoitella liikennesäännöistä välittämättä muuta kuin huolellisesti suljetulla tiellä.

[Matti]

Kannattaa vertailla näitä keskinopeuksiin. Yli 200w keskiteho yleensä tarkoittaa, että yksin ajettaessa keskinopeus on jossain 33-34 km/h paikkeilla. Jos nopeus on hitaampi tai matkalla saa peesiä, vaadittu teho putoaa jyrkästi, koska ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön.

Tiedän sen. Pirkan keskinopeus oli 3 km/h korkeampi, mutta nopean ajon keskinopeus samaa luokkaa. Hitaat siirtymät yksin ajettuna oli Panssarimuseon lenkissä mukana ja Pirkassa peesiä oli enemmän. Siksi pidän noita lenkkejä aika vertailukelpoisina. Minulla yksin ajettuna 34 km/h vaatii noin 250 w laskennallisen keskitehon normaalimaastossa ja tuo on alaotteella ajettuna, aerotankoja en omista.

[jahuc]

sun teoria ei ota huomioon läskin välityksiä ja raskautta, huom. Kun muut jonossa rullaa, niin mä poljen puolet siitä ajasta, ei todella paljon enemmän.

Kyllä se huomioi. Kuten todettua, työ on tehon integraali koko suoritusajan yli ja tässä tapauksessa tuo työ on mitattu. Kun poljet, se kuluttaa energiaa ja tämä summautuu kokonaisenergiaan riippumatta siitä koska poljen. Koska kokonaisenergia oli annettu ja mukana kaavassa, silloin kaikki polkemisaika on huomioitu, riippumatta siitä miten se suhteutuu muiden polkemisaikaan.

Eturattaan koolla ei ole merkitystä, koska välitykseen vaikuttaa myös takaratas ja takarenkaan ulkokehän mitta. Ja niistä riippumatta näilläkään ei ole merkitystä, koska tässä lasketaan jalkojen tehontuottoa kaavalla joka perustuu kropan energiankulutukseen. Vatsan ja jalkojen välissä ei ole pyörää eikä välityksiä, joten ne eivät tähän laskelmaan vaikuta.

Nopeutta eri välineillä voi sitten teoretisoida ja vertailla eri välineitä. Tiehen välittyvä teho on sama kuin jaloista lähtevä teho ellei välissä ole merkittävää hävikkiä. Siihen vaikuttavaa eroa tuskin on vaihteistossa, läskin ketju on ihan yhtä hyvä tai huono kuin maantiepyörän. Läskin rengas on merkittävä hävikki vierimisvastuksen takia, mutta ajoasennon takia sen suhde ilmanvastukseen on samankaltainen maantiepyörään (20/80 -suhde) johtuen siitä, että läskillä ajaa pystymmässä.

[Matti]

Kannattaa huomata, että Pirkka on lenkki, joka päättyy samaan pisteeseen kuin mistä se alkoi. Koska korkeusero on nolla, potentiaalienergian muutos on nolla. Toisin sanoen täsmälleen kaikki energia, jonka ylämäissä laitat painovoiman voittamiseen, saat saman takaisin alamäissä. Siksi teoriassa painolla ei ole mitään vaikutusta kulutettuun energiaan eikä sitä myötä keskitehoon.

Tämä teoriassa. Käytännössä mitä isompi ajaja, sitä suurempi etupinta-ala. Ilmanvastusta vastaan tapeltu energia menee kaikki hukkaan. Edelleen, energian tuottaa dynaaminen lihas, ei täydellinen kone ja mitä kovempia hetkittäisiä tehoja se mäissä joutuu tuottamaan, sitä nopeammin se väsyy. Mutta nämäkään eivät ole pääosin elopainon funktioita vaan ajotekniikan. Hyvällä ajoasennolla ja mäkien rytmityksellä on paljon suurempi vaikutus. Siksi väärällä rytmillä mäkeen puskeva 60-kiloinen tilttaa helpommin kuin omaa tahtia polkeva 100-kiloinen. Ja juuri tähän perustuu kisoissa käytetty iskeminen taktiikkana. Lisäksi koska nuo asiat eivät ole myöskään Stravan tiedossa, siksi sieltä tulevat laskennalliset tehot ovat kokolailla arvauksia.

Periaatteessa näin, mutta käytännössä potentiaalienergiaa hukkuu ilmanvastukseen. Lisäksi ryhmässä ajaminen vaatii aina jarrujen käyttöä. Eli minkä ylämäessä häviät sitä et alamäessä voita takaisin.


Yhden kuskin kanssa juttelin (varmaan alle 80 kg), niin hänen keskitehot (mittarin kertomat) oli lähtö - Kehäkukka 164 w ja Kehäkukka - Luhalahti 204 w. Jälkimmäinen väli mentiin kyllä liian paljon yli speksin.

[jahuc]

Eikös tästä päästä siihen loogiseen johtopäätökseen, että maantiepyörillä tehtävää ryhmäajoa ei siinä tapauksessa pidä tehdä yleisillä teillä, vaan ainoastaan suljetuilla teillä?
Eihän ralliautollakaan saa harjoitella liikennesäännöistä välittämättä muuta kuin huolellisesti suljetulla tiellä.

Päätelmästä ensimmäinen osa meni oikein, toinen väärin. Kyllä, liikenteenohjauksen nimenomainen tavoite on estää liikennettä ja siten luoda suljettu tie. Se on suositeltavaa tällaisiin tapahtumiin.

Jälkimmäinen on se ikuinen aivopieru, jota saa aina korjata, koska siitä puuttuu suhteellisuus kokonaan. Se on sama kuin sanoisi, että koska talvella korvat jäätyy ilman pipoa, myös kesällä pitää käyttää lakkia. Missä nyt ei ole hevonhelvettiäkään järkeä.

Yhteiskunnassa on useita eri toimintoja ja harrasteita, joissa asiasta koituva hyöty tulee suhteuttaa siitä koettuun riskiin. Ralliauto painaa tonnin ja kulkee kahtasataa. Se osuessaan tappaa lähes satavarmasti. Pyöräilijä välineineen painaa sata kiloa ja kulkee kolmea kymppiä. Osuessaan se aiheuttaa yleensä mustelmia, toisinaan murtumia. Tapauksia, joissa pyöräilijän yliajo olisi aiheuttanut kuoleman on niin harvassa, että saa tonkia todella kauas historiaan.

Tämän eron vuoksi toinen riski sallitaan, toista ei. Ihan niinkuin talvella käytetään pipoa, kesällä ei.

Riskiarvio on samanlainen kuin pyöräilykypärissä. Kypärää tulee lain mukaan käyttää mutta jos ajaa ilman, siitä ei saa sakkoja. Sakottamatta on jätetään, koska sakottaminen vähentäisi pyöräilyä. Se taas vähentäisi liikuntaa, mikä nostaisi kansassa ylipainoa ja lisäisi diabeteksesta ja sydäntaudeista johtuvia kuolemia.

Ehdoton kypäräpakko vähentäisi aivovammoista johtuvia kuolemia. Kypäräpakosta luopuminen taas vähentää verisuonitaudeista johtuvia kuolemia. Koska jälkimmäisten määrä on suomalaisten ruokailutottumusten takia suurempi, sallitaan kypärättä ajo. Samaan lopputulemaan päästäisiin pakottamalla käyttämään kypärää ja kieltämällä lenkkimakkaran myynti. Koska Suomessa tykätään lenkkimakkarasta, Suomessa saa ajaa pyörällä kypärättä.

Eikä käytetä kesällä pipoa.

[jahuc]

Periaatteessa näin, mutta käytännössä potentiaalienergiaa hukkuu ilmanvastukseen. Lisäksi ryhmässä ajaminen vaatii aina jarrujen käyttöä. Eli minkä ylämäessä häviät sitä et alamäessä voita takaisin.

Tämä ihan totta ja sksi tuossa olikin nimenomaan puhetta etupinta-alasta ja ilmanvastuksesta. Kommentti koski oletettua tehojen eroa, jos kuskilla on enemmän tai vähemmän elopainoa päällä. Koska alamäessä häviää ilmanvastuksen takia ja koska ilmanvastus johtuu pinta-alasta eikä painosta, sen suhde paljonko häviät alamäessä vs ylämäessä kerätty energia, ei ole riippuvainen siitä paljonko painat. Tehoero on vakio ja siten kokonaistehossa ei ole eroa.

Väite yllä oli myös, että tasaisella W/kg ei vaikuta ja se toteutuu myös käytännössä. "Tasaisen" määritelmä kun on tie jossa ei ole ylämäkiä eikä alamäkiä. Siinä ei voi ylämäessä hävitä eikä alamäessä voittaa. Ilman korkeuden muutosta ei ole potentiaalienergian muutosta tai sen hävikkiä. Jarrutus on aina hävikkiä, mutta kuten yllä "eroa tulee jos nopeus vaihtelee" ja jarrujen tarkoitus on vaihtaa nopeutta, joten tämä tuli jo huomioitua.

Mutta se saivartelusta, ehkä vähän turhasta mutta parempi täsmentää. Käytännön toteutuksessa olet ihan oikeassa, koska mukana on kaikenlaisia muitakin tekijöitä. Alamäki suhteessa rokottaa enemmän kuin ylämäessä varastoon kerätty energia, koska ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön ja alamäessä nopeus on suurempi. Siksi, jos asian oikein optimoisi, pitäisi reitti ajaa niin, että ylämäet koettaa ajaa niin kovilla tehoilla kuin mahdollista ja alamäet rullata. Silloin ilmanvastuksen hävikki on minimoitu. Se, että himmataan ylämäet on tehon kannalta haitallista (siitä, että pumppu pettää ja oksettaa en puhu mitään, se on eri keskustelu).

[plr]

Yli 200w keskiteho yleensä tarkoittaa, että yksin ajettaessa keskinopeus on jossain 33-34 km/h paikkeilla. Jos nopeus on hitaampi tai matkalla saa peesiä, vaadittu teho putoaa jyrkästi, koska ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön.

Iltalenkki yksin tehomittarin kanssa: https://www.strava.com/activities/3699270132
Keskinopeus 27,7 km/h, keskiteho 211 W, enimmäkseen tasainen rasitus, osittain pitkän Pirkan reitillä eli on sitä vastaava korkeuseroiltaan.

Läskipyörän kanssa samassa ryhmässä (30A) kipparina/vetoringissä maantiepyörällä ajaneena Strava antaa keskinopeudeksi 31 km/h ja arvioi keskitehoksi 195 W ja energiankulutukseksi 5954 kCal. Tässä pyörässä ei ollut tehomittaria. 24%:n kaava antaisi noin 240 W tehon, mikä tuntuu suurelta ja uskoisin 195 W:n olevan lähempänä oikeata. Epäilen siis hieman tuon energiankulutusarvion olevan yläkantissa. Painoa on 90 kg ja varusteiden ja pyörän kanssa hieman yli 100 kg.

1997 Pirkan yöpyöräily nopeassa ryhmässä 37,4 km/h keskiteho 214 W tehomittarilla.

[jahuc]

Läskipyörän kanssa samassa ryhmässä (30A) kipparina/vetoringissä maantiepyörällä ajaneena Strava antaa keskinopeudeksi 31 km/h ja arvioi keskitehoksi 195 W ja energiankulutukseksi 5954 kCal. Tässä pyörässä ei ollut tehomittaria. 24%:n kaava antaisi noin 240 W tehon, mikä tuntuu suurelta ja uskoisin 195 W:n olevan lähempänä oikeata. Epäilen siis hieman tuon energiankulutusarvion olevan yläkantissa.

Näillä palvelujen automaattikaavoilla on tapana arvioida tehot ja kulutukset aina yläkanttiin. Esim Garmin Connect antaa mulle energiankulutuksen noin 60% suuremmaksi ilman sykemittaria kuin sykemittarin kanssa. Matka ja tempo vakiot. Todennäköisesti koska laskentakaavoissa on niin paljon oletuksia ja heittoa mikäli kuskilla ei ole mitään mittaria mukana, arvio annetaan mieluummin reilusti yläkanttiin kuin vahingossa alle. Kyse on kuitenkin kaupallisista palveluista. Mitä isommat arvot, sitä tyytyväisempi asiakas. Mitä tyytyväisempi asiakas, sitä enemmän se ostaa.

[jahuc]

Hyvää pohdintaa.. oot varmaan oikeessa...
Referenssinä poljin 2vkoa sitten Klassikon Pirkkalasta käsin eli 145km Bianchilla, moving time 4:56, 3200kcal, avg power strava 203W, keskisyke 145, mun juoksun vk-alue on 140-160, syke oli PKlla 1h15, 20min anaerob.

Tuo tarkoittaa, että keskinopeus hiukan vajaa 30 km/h ja kaavalla laskettu teho n 177 W. Kuten tästä viestiketjusta ilmenee, Pitkän Pirkan ajo 34-ryhmässä vaatinee n 165-175 watin tehot. Tulos täsmää myös +4km/h peukalosääntöön. Binchilla pitäisi siis pärjätä ihan iloisesti kolmenelosessa. Jos vk-syke päättyy tuonne 160 tienoille, nopeampi ryhmä voi vielä vaatia hiukan harjoittelua, koska ajo tulee menemään aika pitkäksi aikaa anaerobiseksi. Toisaalta jos palautumiskyky on hyvä ts saat pulssin alas nopeasti (luokkaa alle puolitoista minuuttia vedosta alle 120 lyönnin), nopeampikin tahti voi onnistua ilman että noutaja tulee.

[Hupilisti]

^ kerro vähän tarkemmin tuosta säännöstelystä, niin saadaan asia korjattua seuraaville kerroille.
Nenän tyhjennys on huono tapa ajaessa, harmitonta yksin ajaessa, mutta porukkalenkkeilyä harrastava osaa sen jättää pois porukassa. Nyt korona-aikaan on koitettu erityisesti tästä muistuttaa.

Klassikon toisella taukopaikalla minulle kerrottiin,että urheilujuomaa on varattu mukillinen/osallistuja. Ei täytetty pulloa sillä aineella siinä pisteessä. Neljännellä pisteellä olikin ihan eri direktiivit.

[jahuc]

Läskipyörän kanssa samassa ryhmässä (30A) kipparina/vetoringissä maantiepyörällä ajaneena Strava antaa keskinopeudeksi 31 km/h ja arvioi keskitehoksi 195 W ja energiankulutukseksi 5954 kCal.

Jos olet importannut datasi Garminista ja mittaus on arvio ilman sykettä, tuo 60% oletus voi olla paikallaan. Silloin tehon keskiarvo olisi 5954 / (1.6 * 7 * 3.6) = 148 W, mikä olisi linjassa 34-ryhmässä mitattujen kanssa. Eli ryhmien ero olisi noin 20-30 wattia.

[Esa S]

Klassikon toisella taukopaikalla minulle kerrottiin,että urheilujuomaa on varattu mukillinen/osallistuja. Ei täytetty pulloa sillä aineella siinä pisteessä. Neljännellä pisteellä olikin ihan eri direktiivit.

Kiitos tiedosta, tämä korjataan.

[jouniu]

Mukava reissu oli ensikertalaiselle. 134km klassikko tuli polkastua, keskinopeus 30kmh ja polkimista mitattu keskiteho 185w, sisältäen jonkin verran vetovuoroja vastatuuliosuudella. Tuo aitolahden tie on hankala ja siihen kyllä olisi jatkossa syytä saada enemmän liikenteenohjausta. Käännöksistä kertovat kyltit voisivat olla huomattavasti isompia.

[jyrmy]

Mukava oli juu ensikertalaiselle täälläkin. E-täysjoustomaasturilla lähdin klassikolle kun hiekasta vähä myöhästyin, ja vielä aika karkeella rengastuksella (27,5+ magic mary/hans dampf) 4:48h oli ajoaika, parilla tauolla kokonais aika 5:07. Keskinopeus siis hiukan päälle 27 kmh. Sitä sähköä käytin oikeestaan vain isommissa mäissä, ja eerolan suoralla.. muuten aikapitkälti luomuna mentiin. Fillari kun painaa sen 25kg, ja varapatterin ja muun varustuksen kanssa kokonaispaino lähtöviivalla oli ~145 kiloa... lenkin keskisyke 149 ja maksimit kävi 182:ssa, lopussa kyllä tuntu et olis voinu mennä kovempaakin ja sykekkin oli kovin alhaalla muuhun lenkkiin vrt viimesen tunnin, toisaalta siinä lopussa oli vetoapua/peesiä aika pitkään..

Tosiaan lähdin sillä ajatuksella et alle 25kmh ei juuri ajella, koska sillon mennää sähkölle ja se loppuu.. yli 25kmh kun pitää vauhtia niin patteri ei kulu, ja tämä taktik toimi koska tuota mukana kannettua varapatteria ei tarvittu. Hiekkapirkalla olis varmaanki sitten se 2 patteria ollu tiukalla. Ens vuonna ehkä sit sen testaus?

Asetin itselle 6h tavotteen ja mentii jonku matkaa alle 5. Voitin itseni.

[oivu]

Se on pakko lähteä heti alussa menemään, kun oli vielä myötänen. Avg oli 38 siinä jossain kohtaa.

[onnimanni]

Tasaisella se nimenomaan ei vaikuta. Jos korkeusero on nolla ja ilmanvastus ajajilla sama, se jolla on korkeampi absoluuttinen teho pääsee lujempaa painosta riippumatta. Tämän vuoksi ratapyöräilijät ovat isoja äijiä ja Tour de France -kiipijät pieniä.

Eroa tulee silloin, jos a) nopeus vaihtelee ja nopeudesta riippuu pysytkö peesissä vai ei, koska painon suhde tehoon määrää kiihtyvyyden, b) paino vaikuttaa kropan muotoon ts ilmanvastukseen, tai c) korkeus kasvaa ts joutuu kiipeämään. Mikäli nuo kolme tekijää poistetaan, W/kg ei vaikuta ajosuoritukseen.

Nimenomaan vaikuttaa myös tasaisella ... Ilmeisesti W/kg ei ole tuttu ? Mikäli molemmat kuskit ajaa samalla W/kg teholla on vauhti suurinpiirtein sama .

Esim 1 90kg kuski ja tehoa 220W = 33,8km/h - 68kg kuski ja tehoa200W =34km/h

Esim 2: 90 kg kuski ajaa keskiteholla 160W 100km tasaisella 3h20min . 68kg ajaa samalla teholla saman 100km matkan n 9 minuuttia nopeammin....

Samoin kun viittaat absoluuttiseen tehoon niin voidaan sanoa että sekä raskas - että kevyt kuski etenee ylämäessä samaa vauhtia jos heillä on sama W/kg teho .

[hemppa]

Niin. Ainakin renkaat rullaa sitä huonommin mitä enemmän on painoa päällä

E. Ja eikös alamäessä saatu hyöty ole suhteessa huonompi painavammalla kuskilla koska ilmanvastus kasvaa eksponentiaalisesti

[jahuc]

Niin. Ainakin renkaat rullaa sitä huonommin mitä enemmän on painoa päällä

E. Ja eikös alamäessä saatu hyöty ole suhteessa huonompi koska ilmanvastus kasvaa eksponentiaalisesti.

Renkaan vierintävastus riippuu sen litistymästä eli kosketuspinnan suuruudesta tienpintaa vasten. Jos litistymä on vakio, silloin vierintävastus on vakio. Listystymään vaikuttaa rengaspaine. Siksi eripainoisille ajajille suositellaan eri rengspaineita. Mikäli on kaksi eripaimoista ajajaa, jotka molemmat ovat pumpanneet renkaansa kyseistä painoa vastaavaan optimiin, silloin litystymässä ei ole eroa eikä rengas rullaa huonommin vaikka painoa olisi enemmän päällä. Eli tämä väite ei päde.

Toiseen kohtaan: tässä puhutaan siitä vaikuttaako W/kg tasaisella ajosuoritukseen. Tasaisella tiellä ei ole mäkiä. Alamäessä saatua hyötyä ei voi verrata koska alamäkiä ei tasaisella ole.