
Alkujaan tämän lähetti
jahuc
Jos teholukemat eivät tule mittarista, Stravan tehoarvioita kannattaa tulkata ohjeellisina, koska Strava koettaa parhaansa mukaan räknata arvoja tehden arvioita vierimisvastuksesta, ajoasennosta, peesistä, korkeusprofiilista, jne. Jos noista jokin ei täsmää Stravan oletuksiin, lopputulema voi mennä suuntaan tai toiseen pieleen. Näistä ilmanvastus on vaikein, koska Stravalla ei voi olla mitään tietoa missä asennossa polkija on ajanut. Strava itse toteaa, että arvio pätee parhaiten hitaisiin pitkiin nousuihin, joissa ilmanvastuksen osuus kokonaisvastuksesta on mahdollisimman pieni. Vertailun vuoksi: ajallisesti samanpituinen ammattilaispyöräily kuin Pitkä Pirkka on esim Paris-Roubaix (250 km, reilut 6h). "Hell of the North" on ansainnut maineensa kenties kovimpana yhden päivän kisana, koska mukulakivillä ajo vaatii todella jerkkua reisistä ja tehokkaasti estää peesin etuja. Kisa on voitettu esim 2016 vuonna 315 watin keskitehoilla. Tyypillisesti ammattilaisilla mittari näyttää lopussa keskitehoksi 310-350 wattia. Siis jos oma tulos alkaa näyttämään yli kolmesataa kuuden tunnin urakalle, kannattaa jättää päivätyö ja hankkia miljoonasopimus jostain isohkosta pyöräilytallista. Ennen irtisanoutumista voi luvut vielä tarkastaa kertaalleen. Mikäli pyörässä ei ole tehomittaria, paremman arvion tehoista saa jollain mittarilla, joka mittaa työtä ts energiaa. Tämä siksi, että työ on suoraan tehon integraali ajan yli ja helppo muuntaa matemaattisen tarkasti. Sykevyö antaa aika hyviä arvioita kunhan sukupuoli, ikä ja paino on syötetty oikein. Sen lisäksi pitää arvioida tehosuhde ts miten suuri osa tästä energiasta siirtyy polkimiin (loppu menee lämmöntuotantoon, muihin lihaksiin, ruuansulatukseen, hermoston toimintaan ja viiman mukana harakoille). Esim tuon Strava-linkin mukaan energiankulutus oli 4300 kcal. Koska keskiteho on energia / (ajoaika tunteina * 3.6), mikäli kehon tehosuhteeksi oletetaan tyypillinen n 24%, tuosta saadaan keskitehoksi 7 tunnin ajolle 171 wattia. Se taas on suunnilleen se, mitä n 80 kiloinen maantiepyöräilijä tarvitsee reilun 30 km/h vauhtiin ilman peesiä (2,1 w / kg). 24-25% tehosuhde on melko tarkka ja kaava pätee hämmästyttävän hyvin. Mittaan omia ajojani sekä polkimen tehomittarilla että sykkeellä ja jos niiden lukemia tarkastaa ristiin, poikkeama on 2-3% luokkaa eli aika sama virhemarginaali kuin mitä kaavalle on muuallakin havaittu. Joten jos itse ei halua laittaa ropojaan monen sadan euron tehomittariin, muutaman kympin sykevyö antaa lähes samat tulokset (tosin vain keskitehoihin, ajon profiilia on paljon vaikeampi luvuista ottaa irti). Tässä tapauksessa siis se tarkoittaisi, että todellinen keskiteho on ollut välillä 166-176w. Läskin renkaat ovat toki raskaammat kuin maantiepyörän, mutta eivät silti varsinaisesti se suurin vastus. 30 km/h nopeudessa maantiepyörällä vierimisvastus on 20% kokonaisvastuksesta, ilmanvastus 80%. Suhde pysyy aika samana läskipyörällä, koska siinä ajoasento on pystympi, joten myös ilmanvastuksen osuus on suurempi. Mikä taas tarkoittaa, että läskillä saa itse asiassa joukon peesistä suhteessa vähintään yhtä paljon etua ellei enemmänkin kuin maantiepyörällä. Mitä pystymmässä ajat, sitä enemmän suhteessa yksinajoon ryhmän imu auttaa. Ja tämä taas antaa noista tehoista päätellen nyrkkisäännön, että aika ja matka jonka läskillä pystyy ajamaan peesissä on sama kuin aika ja matka, joka maantiepyörällä menisi yksin ilman peesiä. Kun ajetaan ryhmässä, perussääntö on, että ryhmä antaa 3-4 km/h etua yksin ajamiseen verrattuna. Jos siis 30 km/h menee läskipyörällä ryhmässä, silloin 34 km/h pitäisi onnistua maantiepyörällä vetoringissä mukana. Matti ajoi 34 ryhmän veturina lenkin aikaan 6h 42min (tehollinen) ja on saanut sykemittarin mukaan 3940 kcal kulutuksen. Jos luvun muuntaa samalla kaavalla keskitehoksi, saadaan tulokseksi 165 wattia. Eli nuo peukalosäännöt menevät aidoilla luvuilla ristiin tarkastettuna aika nätisti samoihin.
Kirjanmerkit