Jäsen
„Quäl dich, du Sau!“ (Udo Böltz)
Nöösi
Oulun seudulla (ja miksei kauempanakin) asuville fillaristeille kuvien lisäksi vähän tekstiä aloittelijalta Limingan maastopyöräreiteistä. Ehkä pakko päästä uudelleen! Ja hirviä pyöräkuume tietty iski, kun ei omaa maastoon soveltuvaa menopeliä olehttps://tarinankertoja.kuvat.fi/blog...aronsien-kera/
Yhdistelmäpolkimien testaus reissu, asfalttia, hiekkatietä, melontaa ja metsäpolkua eli aika monipuolinen reissu oli. Yritin mennä mahdollisimman paljon hiekkateitä pitkin kun ei tuo maantiellä ajaminen maasturilla ole kovin mielekästä, hiekkateillä meno muutenkin maistui enemmän ja matka tuntui taittuvan nopeammin.
Yksityisteitä tuli vastaan, siellä tosin oli puomit alhaalla eli sai varmaan mennä ja sieltä mentiinkin, oli vaan aika huono yksityistie melko monttuinen ja loppuosa todella hienoa ja pehmeää hiekkaa.
Luontokokemuksiakin tuli vastaan, hevosia, eivät paljoa virkkaneet vaikka kyselin onko mukava päästä kesälaitumille
Välillä kajakin selkään vai onko tuo enemmän kanootti kun ei ole huppua, jokea pitkin meloskellen laavulle ja siellä makkaran paisto ja kahvin keitto tauko, oli joella aika paljon kaatuneita puita mutta onneksi vain yksi minkä takia joutui jalkautumaan, laavulta eteenpäin pyörällä koska joki muuttui enemmän virtaavaksi ja kivikkoiseksi.
Polku vei tuommosen komean kivikirkon pihaan, tuosta matka jatkui paikalliseen kyläkauppaan jäätelötauolle ja kyllä maistuiPaluumatka tietäpitkin samaa reittiä takaisin, en ollut näin pitkää matkaa ajanut maasturilla tietä pitkin ja satulan verran löytyi parannettavaa, Monarkin satula istuu kuin nenä päähän tai satula pyllyyn niin liekkö tähän sitten samanlainen
Vakiovieras
Muutamia kuvia ensimmäiseltä retkipyöräilyreissultani (karkeasti, sisälsi pientä kiertelyä)Lohja-Inkoo-Tammisaari-Hanko-Lohja. Reittisuunnitelma oli laadittu Komoot-sovelluksella ja se seuraili osittain rannikkoreittiä Tammisaaresta Hankoon mentäessä. Matkaan sisältyi jonkin verran hiekkateitä ja yllätyksekseni appi ohjasi jopa pienelle polkuetapille. Reissu oli jaettu kolmeen päivään (n.220km) ja yövyin leirintäalueilla teltassa.
Fagervikistä
Epävirallinen uimaranta Fagerviikin ruukin jälkeen (ehkä pari kilometriä). Helteisellä kelillä oli kiva virkistystauko.
Gravelointia Våruddintiellä kohti telttalijoille ilmaista Lagmanin leirintäaluetta.
Maisemia Lagmanin alueelta.
Lagmanin uimaranta, vedessä ankkuroitu lautta, josta voi hyppiä mereen.
Hangon Silversandissa toisena päivänä, hiekkarantaa piisaa.
Toisen päivän 75 kilometrin jälkeen kärsii jo vähän nautiskellakin, Classic Pizza Hangon sataman ääressä. Pizza oli erinomaista ja terassilta upeat merimaisemat.
Viimeinen päivä olikin sitten aikalailla tylsää Hanko Hyvinkää -tietä (25) pitkin takaisin, joten en ottanut kuvia.
Aktiivijäsen
Kuvia Helsinki-Rovaniemi 1000 km brevetiltä ja sitä seuranneelta kolmen päivän Lapin kiertueelta. https://www.flickr.com/photos/mkpaa/...57714840242661
Aktiivijäsen
^ Hauskoja kuvauskohteita löytynyt, eikä tainnut olla juuri muista matkailijoista haittaa. Kuvien perusteella poroja enemmän kuin ihmisiä, mutta niinhän se on täällä Lapissa muutenkin.
Aktiivijäsen
Juu. Jaksoi hämmentää tavallaan olla yksin sekä Kumputunturilla että Taivaskerolla keskiyön auringon aikaan. Vaikka nyt olikin arkipäivä niin luulisi siellä edes joku kanssaihminen olevan. Ei ole kotimaanmatkailu vissiin vielä alkanut.Alkujaan tämän lähetti OKS
^ Hauskoja kuvauskohteita löytynyt, eikä tainnut olla juuri muista matkailijoista haittaa. Kuvien perusteella poroja enemmän kuin ihmisiä, mutta niinhän se on täällä Lapissa muutenkin.
Moottoriturpa
Jaa niin Kumputunturi! En saanut päähäni paikkaa. Oliko nuo kuvat kuvausjärjestyksessä... ja olikos reittiäjälkeä tarjolla (jaa niin Brevettitopicissa tietty, meen sinne katsomaan)
Kivat ja ideakkaat kuvat taas kerran.
Vakiovieras
Mitä reittiä ajelit Hki-Oulu välin? Tai taisit Kärsämäki-Pulkkila seudulta kääntyä Kainuuseen? Haaveissa ajaa Oulusta Helsinkiin joskus eikä nelostie tai Ylivieskan kautta kulkeva 86 oikein houkuttele.
Aktiivijäsen
Oli.
Pihtipudas-Leskelä välin ajoin 4-tietä. Pääasiassa ihan ok, mutta muutama silta on vähän kapea. Paikalliset varmaan osaa sanoa onko jotain oikeasti hyvää reittiä. Leskelä-Puolanka väli on kivaa ajettavaa.
Nöösi
Ennen juhannusta ajoin tälläisen reissun. http://www.teamsarvi.com/
Aktiivijäsen
^
Matka olikin hyvä lopettaa Mikkelissä baari Domissa itselleni antamalla palkinnolla!
Oliko baarissa Ardbegiä tarjolla?
Nöösi
Tottakai. Eihän sitä muuta voi nauttia tälläinen paita päällä
Palstajyrä
Viikon takaista "grävelliä" maastopyörällä itärajan pinnassa. Malahvianvaara-Vängänkylä-Viianki linjalla. Perusleiri teltassa Aittojärven särkällä laavun tuntumassa, josta meloskelin aamuin illoin p-paikalle autolle/fillarille. Toteutin jo pitkään mielessä pyörineen muistomerkki-kiertueen. Olikin kierros, joka jäi mieleen.
https://photos.app.goo.gl/u8DWZXrA8ZJV287q6
Moottoriturpa
^kiva reissu, mut vitun partisaanit.
Aktiivijäsen
Perinteeksi muodostunut pyöräily mökille typistyi tänä vuonna menomatkaksi. Mutta eikö se ole niin, että laatu korvaa määrän. Nimittäin olipas maukas pyöräilypäivä tässä näin. Keli oli, vois sanoa, aika optimaalinen. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta, lämpötila vajaa 20 ja vieno myötätuuli koko reisun ajan.
Hienoon reisuun mahtui kaksi pientä miinusta. Heinolan jälkeen piti ajella takaspäin yhtä hiekkatietä pitkin, kun näytti pahasti siltä, että mennään pihaan. Toinen miinus tulee siitä, että perhe tuli autolla perässä eli ilmastopoliittisesti ei tulosta, mikä on ollut aikaisempina vuosina aina tavoite. Mutta silti, mahtava reisu.
Nyt olin piirrellyt karttaan reitin menemään vitostien vartta pitkin. Tämä on ollut useampi vuotinen haave, mutta koskaan en ole ollut varma tuleeko se koskaan totetumaan, koska hiekkatietä olisi tiedossa. Toki välillä on mukava ajaa hiekallakin vaikka se ei ole se mun juttu. Vaihtelu virkistää ja aina tuntuu hyvältä kun palaa takaisin asfaltin pariin. Toisaalta, tämä reisu osoitti, että hiekka-ajelussa on ainakin yksi hyvä puoli. Se on huomattavasti kevyempää kuin asfaltilla ajo jo ihan alustan turvallisuuden takia. Lisäksi asfaltilla tuppaa aina se vauhti nousemaan ja sitähän pitäs "aina" yrittää ylläpitää.
Kun lähtee vähän aikaisemmin liikkeelle kuin normisti niin huomaa kyllä kuinka mahtavaa on ajella jo ihan kotinurkissa. Ei autoja eikä juuri muitakaan kulkijoita. Kanadanhanhia sitäkin enemmän (vaikkei kuvissa nyt näy).
Länärin vartta
Keilaniemi
Ruoholahti autiona
Keliennuste oli loistava vaikka aamulla aikas viileeta olikin. Tämän johdosta irtohihat ja -lahkeet, shortsit ja sadeliivi (=tuuliliivin korvike) ja kenkien kärkiin suojat. Aivan loistava veto vaatetuksen suhteen. Viimeiset lämmityskappaleet lähti pois just ennen Lahtea, minne mentiin junalla.
Tämä pyörä-juna-pyörä yhdistelmä on toiminut meikäläiselle todella hyvin. Tulis liian vähän pyöräilyä jos menis junalla Mäntyharjulle saakka. Jos taas ajais kotoa saakka, pitäs lähtee hyvissä ajoin ja siltikin olis vasta illalla perillä = menis koko päivä, mikä ei nappaa yhtään. Nyt on perillä iltapäivällä jolloin jää tärkeimpiin mökkihommiin hyvin aikaa.
Retkikulkine
Tämän kertaisesta junamatkustamisesta vielä sen verta, että olin eka vaunussa. Hesasta tuli toinenkin matkustaja, PYÖRÄLLÄ!
Koska perhe tuli perässä ja mökillä oli jo porukkaa, saatoin karsia kaiken ylimääräisen pois kyydistä. Matkalla kyllä huomasin, että tankolaukunkin olisi voinut jättää pois. Olin varautunut täyttämään Pelagon juomapullon matkalla, mutta hyvin riitti litra juomista. Tähän tosin saattoi vaikuttaa se, että kahvittelin kahdesti reisun aikana. Toinen pullo oli tarvikepullo, jonka olin varautunut täyttämään jollakin vaatekappaleella, mutta eipä sitäkään tarvittu. Nyt oli ekaa kertaa käytössä vilkkuvalo taaksepäin kesäkelillä. En tiedä oliko vaikutusta, mutta kaikki autoilijoiden ohitukset tapahtui riittävällä turvavälillä. Tosin autoilijoita tuolla reitillä oli tosi vähän.
Reittilinkki Lahti-Heinola
Lahdessa Garmin empi mitä pitäs tehdä, joten siinä meni hetki kun mietittiin ja ajettiin hiljaa. Mutta sitten kun päästiin vauhtiin niin tuntui, että pyörä oli tosi liukas. Lahdesta Heinolaan kokonaiskeskari 28, mutta siinä keskellä vajaa 20km mentiin 33 keskarilla. Olin todella yllättynyt, miten tuo pyörä tuolla varustuksella, kiekoilla ja etenkin renkailla voi liikkua noin hyvin. Hyvä vauhti selittyy osittain myös sillä, että Vierumäeltä Heinolaan ajelin ajoradalla, jolloin ei tarvinnu välittää niistä harvoista muista pyöräilijöistä eikä risteyksistä.
Eli alkumatka mentiin ns. suorituspainotteisesti, mutta ei kuitenkaan liian hapokkaasti. Perinteeksi muodostunut taukopaikka Heinolan Teboililla ei onnistunutkaan tällä kertaa paikan ollessa kiinni sunnuntait (varmaan korona). Suuntasin Harjupaviljonkiin, josta kyllä sain sen kahvin ja piirakan, mutta pullaa en. Se olikin enemmän ruokapaikka ja aika paljon siellä olikin porukkaa syömässä.
Kahvitauon jälkeen alko nautiskeluosio eli vauhtia sopivasti. Vauhti asettui uomiinsa myös reitinvalinnan osalta.
Reittilinkki Heinolasta
Tässä kohtaa (reitllä 9,6km kohdalla) on aikaisemmin käännytty oikealle Kouvolan suuntaan, mutta nyt suoraan yli kohti tuntematonta.
Tie muuttui hiekkatieksi, mitä pitkin oli mukava rullailla. Yllättäen siellä jossain keskellä metsää tuli vastaan myös asfalttia, jota ihmettelin kyllä melkoisesti. Mikä päätie täällä on ennen kulkenut?
Lisäksi tuli sanallisia kieltoja, että elä aja läpi, piha-alue. Löytyi myös jyrkähkö mäki. Päätin kokeilla onneani ja jatkoin matkaa etiäpäin. Kyllähän sieltä piha-alue löyty, mutta ajoin tyytyväisenä ohi, kun kuitenkaan pihaan en mennyt. Tien varressa viikatetta heiluttanut mies kyllä katsoi pitkään ja päätin morjestaa, että jää hyvä maku. Baana oli mallikelpoista ennen Lusia.
Idyllistä maalaismaisemaa.
Lusin suora.
Lusin jälkeen menin vitostien ali (20,8km) ja tarkoitus oli ohittaa valtaväylä oikealta (Paloniemi), mutta sielläkin tuli eteen näitä kieltoja ja nyt oikeasti näytti siltä, että pihaan mennään, joten komento takas ja uusi reitinvalinta.
Koskenmyllyn ja Viitosmoottorin kohdalta (22,5km) pääsikin mukavasti tien yli. Tässä kohtaa tein pienen arviointivirheen, koska juuri ylityskohdan kohdalta olis päässy todennäköisesti suoraan takaisin reitille Koskenranta nimistä tietä pitkin, mutta jotenkin missasin sen ja tein pienen koukkauksen yläkautta. Jos en olis missannut niin ajometrit vitostiellä olis ollu tasan nolla metriä tällä reisulla, mutta nyt niitä tuli sen 500 metriä.
Vitostien ylitys, Koskenmyllyn ja Viitosmoottorin kohdalla. Tuo liikennemerkki on vähän hassu. Mutta ehkä jotkut ei tajuu, että autolla pääsee toista kautta valtaväylälle. Ja todennäköisesti tuosta on joskus päässytkin autolla.
Sitten päästiin takas hiekalle, yksityistie. Eihän sitä koskaan tiedä minkälaista heppua tulee vastaan. Ansiolahti, Sallahti, Rantasenlahti. 3 km täysin uusittua tietä 2 cm sepelillä höystettynä. Autojen renkaiden uraa oli tullu sen verta, että tämä pätkä oli oikein hyvä ajaa, kunhan pysy urassa. Maisemat ei hätkähdyttäny, kun aika lailla metsässä mentiin, mutta sentään yksi kuva saatiin.
Edellä mainitun hiekkatien jälkeen päästiinkin itse asiaan eli Paasontielle eli sille pätkälle, mitä olen odottanut jo useamman vuoden. Vanhaa vitostietä ennen ohituskaistoja. Asfaltti oli vanhaa, mutta voi helvatti sentään, kun oli mukava ajaa. Olin varmaan jossain paratiisissa. Ja tätähän riitti, aina Kuorttiin asti.
30,8km kohdalla on Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen raja. Se on kohta, mikä näkyy vitostielle. Ja aina kun ollaan autolla vitostietä tuossa kohtaa ajettu ja vanha vitonen näkyy niin ajatus;"Pääsispä joskus tuonne".
Nyt oltiin siellä!
Mikä fiilis!
Tätä hienoa asfalttibaanaa riitti siis Kuorttiin saakka, mutta
en ajanu ihan kokonaan, koska 35,6km kohdalla koukkasin hiekalle. 3,5 km aivan priimaa hiekkatietä, voi ristus! Tässä kohtaa alko nälkä hiipuun kehoon, joten Kuortin yrityskylään kaffeelle (mut ei todellakaan mihinkä aabeeceelle).
Vitostien ylityksen jälkeen
alkoi toinen odotettu pätkä eli hiekkatie kohti Koirakiveä. Olen sen kerran autolla ajanut, kun hain jotain pyöräilyyn liittyvää alueelta. Jäi muistiin mutkat ja mäet. Olisko pyörällä jees?
No olihan se. Tosin hieman epätasainen eli mukavuudessaan ei niin kiva kuin nuo aikaisemmat pätkät, mutta muutoin kyllä.
Tein piston Miekankoskelle tarkoituksena juoda vielä kolmannet kaffeet, mutta sunnuntai ja väentungos laittoi jatkamaan matkaa eli pieni paluu vitostien varteen ja Vihantasalmelle. Sillan ylityksen jälkeen meninkin sillan ali ja pääsin näppärästi vitostien vasemmalle puolen, mistä reitti jatkui kohti mökkiä.
Melko pian Vihantasalmen ohituksen jälkeen.
Aktiivijäsen
Loppumatka mentiinkin sitten ihan vieri vieren. Välillä asfalttii välillä hiekkaa. Ja tämä on se mystinen juttu, että miksi osasta paikkaa se asfaltti on revitty pois ja osasta ei. Legendahan toki kertoo, että joku mökkiläinen oli sanonu, että ei saa hyvää tietä muuttaa hiekkatieksi.
Ei normaali tulosuunta mökille, mutta pyörällä ihan jees.
Oivallinen loiva mäkivetoreenipaikka, pituus noin kilometri.
Se, että en halua ajaa koko päivää.
Että jää aikaa mökkitouhuihin.
Olut, ranta, hiet pois järvessä, sauna illalla.
Nauttikaa ihmiset Suomen suvesta.
Moottoriturpa
KIVA tarina! Melkein houkuttaa ajamaan tuon.
JUSTIINSA perjantaina ajelin Viitostietä etelään anoppilasta ja taas kerran katselin Mäntyharjun-Heinolan välillä sitä välillä näkyvää vanhaa tietä ja mietin saisiko tuosta jotain ajeltavaa.
Aktiivijäsen
Se on hienoa, että viikatemiehestä selviää morjestamalla.
Aktiivijäsen
Kiitos!
Mä oon monta vuotta katellu ja miettiny, että onko sielä vai eiko siellä ole. Ajamallahan se selvis. Olin oikeesti yllättynyt, että siitä tuli noinkin suoraviivainen reitti ja täysin ajettava.
Seuraavalla kerralla kokeillaan vielä kolmatta vaihtoehtoa. 4143 tieltä Imjärventietä pitkin Paasoon. Nurmaan kautta ei niin houkuta enää kun siellä on asfalttitiet niin huonossa kunnossa.
Ja voi olla, että joku kerta kokeillaan Kuortista vitostietä pitkin Koirakiven risteykseen, 5,5 km, ja sit pääsee pois.
Etsi, kokeile ja erehdy lenkki.
Polkua, hiekkatietä, metsäkoneen uraa, peltotietä ja vähän asfalttiakin.
Muu-u 🐂 karvaisia kavereita.
Mapsi väitti ettei pääse läpi, maastokartasta zoomailin ja tulin siihen että kyllä siellä ura menee ja menihän siellä, kengät kastui mutta läpi mentiin
Moottoriturpa
Mää ajelin viime viikolla tuollaisen pienen nelipäiväisen gravel-seikkailun. Majoituspalveluissa nukuin, telttailu ei nyt kiinnostanut.
Reittinä: Kyrsälä (lähtöaamuna satoi niin ajelin ensin junalla sinne) - Fiskars - Teijo - Karkkila - Räyskälä - Helsinki.
Koska tämä on kuvatopicci niin enempi niitä ja vähemmän pulinoita.
Eka jaloittelutauko Siuntion maaseudulla. Yritin vastoin tapojani muistaa jalkautua tunnin välein hetkeksi enkä vain ajaa.
Grävelia parhaimmillaan.
Heppanäkymä, Ingvalsby.
Silta Mustionjoen yli. Hieno kalliokapeikko oli joessa tuossa kohtaa.
Fiskarsissa vietetyn kahvitauon jälkeen oli tarkoitus suunnata Tenholaan grävelireittejä ja sieltä Trollshovdan reittiä Perniöön. Päätin kuitenkin oikaista muutamia kymmeniä kilometrejä vaihtoehtoreitille ja ajaa Kuovilan ja Kosken kautta. Olen sitäpaitsi pitkään halunnut ajaa Kuovilantien ja nyt oli siihen tilaisuus.
Mukavaa hiekkanummea Kullaanjärven urheiluopiston suuntaan ajaessa.
Kuovilantien vanhat männyt. Joskus pitää vielä ajaa Kuovilasta Kelkkalaan ja etiäpäin vanhaa rantaradan pohjaa. Se vaikuttaisi kartalla houkuttelevalta.
Silta Kiskonjoen yli @Koski. Oli jotenkin korkealla tämä.
Yksinäinen puu Saarenjärventiellä.
Latokartanon koski ja myllyn rauniot Perniössä.
Maalaistaajamien karu todellisuus, ainoa ruokailumahdollisuus ABC tai kebappizzeria.
Tämän kasan kuvasin identtisenä vuosi sitten. Mitäs puutavaran varastoimisesta sanotaankaan.
Lehmirannan lomakeskuksen (Teijon kansallispuiston laidalla) halvin majoitusyksikkö tuossa alkuperäisessä "Tervahovi" -rakennuksessa. Edullinen ja toimiva.
Tälläisiä jauhopusseja kuljetin ympäriinsä.
Aamiaisen voi koostaa hyvästä valikoimasta.
Aamulla sitten taas itse asiaan, eli gräveliin.
Kuka Aimo, milloin ja miksi?
Siinä menisi rata Turkuun, sinne on vielä joskus päästävä takaisin.
Tälläistä maantiepyöräilyä minäkin ymmärrän! Myötämäkeä, myötätuulta, sileä assu eikä ketään muita kulkijoita sunnuntaiaamusella.
Välillä pääsi maastoajon makuunkin.
Kyllä tämmöistä kelpasi välillä päästellä.
Ihana korpitaival Koorlasta Suomusjärven kirkonkylälle.
...ja ihan mahtigravelpätkä Lahnajärveltä Sammatin suuntaan.
Tästä assusta samat sanat kuin aiemmin. Oittilantie siitä hassu, että keskellä pätkä assua vaikka alussa ja lopussa joitain kilometrejä soraa.
Maataloustoimintaan liittyvä vanhahko rakennus.
@Karkkila. Maaseututaajamien karu todellisuus, ainoa ruokailumahdollisuus kebappizzeria tai ABC valtatien varressa.
Nälkäänsä söi.
Tehtaan hotelli @Candyville. Edullinen ja itsepalveluperiaatteella, karu mutta toimiva. Pikkunen hämminki oli varauksen kanssa, mutta onneksi yhteystiedot ihan ihmiseen oli saatavilla ja huone lopulta järjestyi.
Karkkilaan menin siksi, että en vielä ollut ajanut Pikku-Pässin ratapohjaa Karkkila-Hunsala -väliltä.
Tästä se rata alkaa, tehtaan vierestä.
Mainiota leppoisaa suoraa ja tasaista baanaa. Jostain syystä se radan matkailuversio poikkeaa paikoin melko paljon siitä oikeasta ratapohjasta. Mun mielestä kannattaa ajaa siitä missä se rata on oikeasti kulkenut.
Ohjaamossa pari banaania ja muuta evästä käden ulottuvilla.
Kartassa oli ihmetellyt tämän paikan merkintöjä, paikalla oli neljä tuollaista tötteröä. Liekö NATO-yhteensopiva tutka-asema vaiko "vain" sään havainnointiin?
Radan silloissa ei ollut kaiteita ja välillä pudostusta oli useita metrejä. Kannattaa katsoa eteensä.
Hunsalassa erkanin ratapohjalta suuntasin Hämeen järviylängön herkullisille hiekkateille. Kartoitin niitä, joita en ollut aikaisemmin ajellut ja samalla keräilin puuttuvia Veloviewer-ruutuja ja laajensin aluetta reunoilta.
Liian hankala oja oli välillä, hillatilanne jäi tarkistamatta.
Valintoja, valintoja...
Nykyään kunnanrajat ovat tylsempiä kuin ennen.
Kävin myös tarkistamassa Uuvin mestan Onkimaanjärvellä josko siellä joskus vaikka telttailisi.
Riimalantie on aina ihan parhautta, sitä voisi vaikka ajella edestakaisin mielin määrin.
Välipalalla Keppanakellarissa. Sieltä saa aina hyvää syötävää.
Karjusilta, Turpoonjoki.
Siellä jossain...
Avaria hakkuuaukeita paikoin. Noh, kyllä tuossakin vielä petäjät joskus humisee.
Hirvi naposteli löytämäänsä välipalaa Rinnansuon turvetuotantoalueella
Riitalantien käsittämätön kolmen kilsan viivasuora.
Sitten tuli kiire Räyskälän kyläkauppaan. En kuitenkaan voinut mennä lyhintä tietä koska ohjelmassa oli vielä muutaman ruudun haku. Lopulta poljin kuin hullu kyläkaupalle vain todetakseni, että menisikin kiinni vasta klo 18 eikä klo 17 kuten kesäkuisella reissullani. Turhaan hosuin.
Perillä majapaikan liepeillä ja syötävää odotellaan.
Toisin kuin Perniössä tai Karkkilassa Räyskälän kentältä saa kelpo syötävää. Yleensä olen syönyt jonkun pasta-annoksen, mutta nyt maistui Äijäburger. Oli hyvää.
Lentokentän motelli on karu ja edullinen, mutta oikein toimiva fillariretken majapaikka.
Aamulla taas itse asiaan, eli grävelille kohti kotia. Mustinmäen laitaa.
UPM hoitaa metsiä kulottamalla, jotenkin ihan kivan näköistä ja ötökät kiittää.
Luutalammi. Yllättäen Luutalammin parkkipaikka oli ihan tyhjä.
Sitten taas hieman rata-arkeologiaa. Läykästä jatkoin ratapohjaa kohti Kytäjää ja välillä kävin tarkastelemassa noita umpeenkasvaneita paikkojakin. Kyllä tuosta ajamalla pääsi läpi.
Sitä tasaista suoraa.
Ratapohja katkeaa Kytäjän golfkentille ja siksi kuin tilauksesta piti poiketa tuollaiselle golf-ihmisten kioskille. Kahvi, limu, pulla ja lämmin kinkkujuustotoast maksoi 12,50€. Kaksitoistaviisikymmentä! Minä kun luulin että golf olisi kallis harrastus.
Kolme miekkosta -tai pikemminkin yksi puheliain heistä- innostui touhuistani ja kyseli kovin fillarista ja retkestäni.
Mukulamäentie. Täydellinen.
Valkealammi.
Melko täydellinen leiripaikka tässä Valkealammilla, hiljaisen korven keskellä. Hevosen sontaa joka paikka täynnä kyllä. On ilmeisesti jonkin heppasafariyrittäjän vakiospotti.
Tämä oli erikoinen ajokelvoton oikoreitti metsäautotieltä toiselle. Kartassa ei minkäänlaista polkua, mutta heatmapissa selkeä jälki. Jonkinlainen polku tuossa on kai ennen hakkuita ollut, mutta kasvava taimikko jo melkein hävittää sen. Kannatti siitä silti mennä, ei tuota ollut kuin ~250 metriä.
Oikoreitin jälkeen saikin ajella kilometritolkulla koko reissun paskinta alustaa, täristävää "ratasepeliä"...
...Kalkkivuorentie taisi olla nimeltään.
Lopulta korpimaisemat loppuivat ja pääsi Nurmijärven viljaville maille.
Klaukkalassa alkoi törkeän rankka vesisade. Ennuste sanoi sitä koko päiväksi, mutta onneksi vasta tuolloin. Hetken jo tuumin hyppääväni Kivistössä junaan, mutta olin jo läpimärkä (sadetakki oli toki päällä jo) joten ajattelin olevan ihan se ja sama ajella kotiin asti. Sadetutkasta oli vielä nähtävissä, että sadekin loppuu aikanaan ennen kuin kotiin ehtii.
Palkinto-olut palkitsi.
Mitä parhaimmiten palvellut ratsu odottaa hoivaa ja lepoa...
...kun itse syön palkintohampparia.
Moottoriturpa
No en tätä retkeä varten. Piti alunperin tehdä toinen reissu. Tämän kyhäsin kokoon lähtöä edeltävänä päivänä. Jonkin verran tuttuja paikkoja joten ei paha nakki.
Suunnitelma editoituna suunnilleen toteuneeksi tuollainen
https://www.strava.com/routes/2721667017041890798
Muutama kymppi kertyi jostain harhailuista tuohon lisää.
Yöhöpisijä
^Tuttuja paikkoja kyllä paljon .. muutama päivä sitten menin tuon Loppi-Karkkila kyltin ohi kun kävin metsäharjuun+lampeen tutustumassa
Karkkilassa olisi ollut mm. Lounasravintola Rinne mutten ole siellä käynyt
http://www.ravintolarinne.fi/
Jaa jopa kiinalainen
https://www.ravintolachinakitchen.com/
Moottoriturpa
^on siellä lounaspaikkoja. Mutta ovat sunnuntaisin tai iltaisin haastavia.
Yöhöpisijä
^no toi kinkki on 22 joka päivä näemmä. Enpä kyllä ole syömässä käynyt juurikaan karkkilassa, joskus muinoin Bussiaseman vieressä pizza-kebabissa mutta yleensä vetässyt eväsleivän mökkikauppamatkoilla kirjastossa
Aika isoja muuten noi kuvat ..
Moottoriturpa
No tuli se muakin vastaan googlessa, mut ihan sama mulle kuin pizzakebabit, söin tarpeeksi 80-luvulla.
Pitäähän ne olla. Olisko skaalaava selain tai nopeempi netti paikallaan?Aika isoja muuten noi kuvat ..
Yöhöpisijä
Hyvin ne tohon mökkiläppärille tippuu. Toki näyttäs varmaan komeelta 4K ruudulla. Pitäs varmaan itekkin raportti jostain seikkailusta tehdä ..
Vakiovieras
Taidettu samoja heppoja kuvata JackOjan kanssa.. kiertelin kanssa heinäkuun puolivälissä Mustion kautta joenrantaa osittain seuraillen kohti Karjaata, josta matka jatkui Fiskarsiin ja Karjalohjalle. Hieno reitti oli tuokin pätkä ja täytyy hyödyntää Straavaan tallentamaasi matkaa ensi kesän suunnitelmiin.
Lovejoy muokkasi tätä : 14.08.2020 at 10.19 Syy: Korjattu lipsahtanut Fakervik->Fiskars
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit