^^ Ja mulla on -14 Cuben crossari(taisi olla vimonen vannejarrullinen malli) ja ei mitään vikaa. Vajaa 15tkm tuli ajettua ja nyt sai väistyä uuden tieltä.
Tuon 1500€ hujakoilla se oli tämäkin.
Jäsen
^^ Ja mulla on -14 Cuben crossari(taisi olla vimonen vannejarrullinen malli) ja ei mitään vikaa. Vajaa 15tkm tuli ajettua ja nyt sai väistyä uuden tieltä.
Tuon 1500€ hujakoilla se oli tämäkin.
"You brought two too many - Monettako kertaa sä katot tota?"
Moottoriturpa
Ihanan oloinen ja värinen fillari, harmi kun ei tarvii.Alkujaan tämän lähetti maapaa
Haarukka kiinnostaa kyllä. Ja aftermaketissa mustana. Harmi kun senkin juuri vaihtoi.
Aktiivijäsen
Vuoden aikana on nyt tullut vähän vajaa 7000km ajettua Orbea Terra M-21 pyörällä. Aluksi ostin pyörän työmatkakäyttöön ja se kulki 700c kiekoilla lokareiden kera ihan mukavasti sen parikymmentä kilometriä joka päivä. Joulukuun alussa muutettiin työpaikan lähelle ja työmatkapyöräily vaihtui työmatkakävelyksi. Heittäydyin villiksi ja revin ensin lokarit pois pyörästä, mutta ei se tarjonnut oikein mitään ajokiimaa, kun hiekkatietykittelyyn löytyy myös BMC CX01 700c hiilikuitukiekoilla. Ongelmaksi muodostui siis se, että tarjolla oli kaksi liian samanlaista pyörää ja aina tuli lähdettyä bmc:llä, koska siinä oli paremmat kiekot. Hetken tuumailtuani päätin lähteä kokeilemaan orbeaan 650b kiekkokokoa ja ei aikaakaan, kun fillaritorilta löytyi sopiva dt swissin maastokiekkosetti adaptereineen. Sitten tilaukseen 47mm wtb:n bywayt ja kiekot orbean alle. Takapäähän mahtuminen vähän jännitti, mutta sinnehän se sujahti kuin vanhaan mummoon ja ei kun baanalle! Nyt kun tässä on pari kuukautta ajeltu tällä kokoonpanolla orbealla ja bmc:llä ei juuri ollenkaan, niin pakko sanoa että kokeilkaa rohkeasti noita pienempiä kiekkoja ja leveitä renkaita. Itse sain ainakin mitä hain ja pyörä muuttui paljon paremmaksi ajettavaksi ja myös paremman näköiseksi. Kammet tippui tietenkin vähän alemmas, joten poluilla saa olla vähän tarkempi, mutta ei sielläkään mitään ongelmia ole ollut ja oikeisiin maastoajoihin löytyykin sitten kaksi maastopyörää. Soratiellä kyyti on ilmatyynyalusmaisen pehmeää ja maistuvaa ja siellä kai näillä gravelpyörillä on pääasiassa tarkoitus ajaa. Hyvää vappua ja kuva perään!
Moottoriturpa
^jos ajatellaan, että 700c -koossa mahtuu yhtä leveät kumit kuin pikkukiekoille ja kiekkojen paino on sama (tai itse asiassa jos 700c olisi kevyempi setti hyrrävoimien kumoamiseksi) niin mitä etua saa pelkästään kiekkojen pienuudella?
Yritin tätä joskus aiemminkin kysyä kun yritin innostua asiasta, mutta mitään selkeitä vastauksia ei tullut.
Vakiovieras
Hitaammassa maastoajossa toe-overlap pysyy kurissa eli rengas ei nappaa kengänkärkeen niin herkästi. Keskiö pysyy myös alempana.
Moottoriturpa
Noo, joo-o, mutta esimerkiksi minulla ei kenkä nappaa eturenkaaseen muhkullakaan 700c -kumilla ja bb-droppia on 70mm, eli tarpeeksi.
Aktiivijäsen
^^^ Omassa tapauksessani sain 7mm lisää leveyttä kumiin ja se on ihanaa.
Aktiivijäsen
En ainakaan itse keksi mitään syytä silloin käyttää pienempiä kiekkoja. Space Chickeniin ei taakse ei mahdu paljon 40 mm Nanoa isompaa 700c -rengasta, ja edessä taas tulee toe overlappia. Jos noita ongelmia ei olisi, ajelisin mieluummin isommilla kiekoilla, varsinkin jos painoeroa ei tulisi. Yksi asia, mihin rengaskoko vaikuttaa, on geometrian trail-arvo http://yojimg.net/bike/web_tools/trailcalc.php. Se taas riippuu sitten pyörästä, kuskista ja käyttötarkoituksesta, mikä on sopiva. Varsinkin gg-pyörissä hajontaa tuon osalta on aika paljon.
Edit: Sanottakoon vielä, että omissa gg-pyörissä tuon laskurin mukaan trail on 73 ja 56 mm. Eron huomaa, mutta ei se nyt niin iso ole ettei ehtisi unohtua yhden lenkin aikana. Suuremman trailin pyörässä on myös pidempi perä, joka myös vakauttaa ohjausta.
Vakiovieras
Tässä on itseasiassa kokeilussa lähes tuollainen kaksikko. Maastopyörässä on ollut nyt kohta 4v ajan 27,5" kiekot pääasiassa 2,2-2,25" renkailla, vanteitten sisäleveys 20-25mm. Talven aikana kasasin talvi-/retki-/gravelpyöräksi Genesis Vagabondin, jossa 29x2,25" renkaat 21mm sisäleveyden vanteilla. Vaikka tarkoitus olikin kasata pyörä noitten 29" kiekkojen ympärille niin aion kokeilla myös 650b kiekkoja ajossa. Varsinaisia gravelajeluja ei vielä oikeastaan ole takana mutta tuntuisi että noilla pienemmillä kiekoilla ajettavuuteen tulisi herkkyyttä ja keveyttä kun taas isompi rengas syö epätasaista alustaa paremmin. Talvipoluilla tuo eturenkaan läheisyys kengänkärjen kanssa häiritsi hieman mutta harvoinpa sen kanssa oikeasti on ongelmaa.
Aktiivijäsen
Chesini Strabia X, haluan tuollaisen
Melkoisen muhkua kumia lupaillaan, ehkä mahtuisi jopa Ice Spiker Pro 27.5.
The innovative shape on the right chainstay with stainless steel reinforcement makes the staychains capable of accepting tires up to 700x52mm (29x2.1") wide or 650bX2.3" for those terrains where a larger contact surface is needed or for a more confortable riding.
Pyöräily on kivaa!
Veteraani
Mä olen pohdiskellut tota rengaskokoasiaa mahdolliseen uuteen runkoon liittyen. Ajelin toissapäivänä ekan pitemmän lenkin Cyclolla Whiskyn kuitukeulan kanssa ja hyvin se kulki niinkin, vaikka geo vähän muuttuu sentin pitemmän keulan takia. Mutta...sain jäykkäkeulamaasturoimalla kulutetun kyynärpään pitkästä aikaa ärtymään ja nyt se on turvoksissa. Sitä ei ole tapahtunut sen jälkeen, kun maastopyöräilyn määrä väheni ja graveloinnin lisääntyi.
Jos jotain uutta alan speksaamaan, niin ajettavuuden kannalta olisi jotenkin ideaalia, että pärjäisi mahdollisimman ohkaisilla renkailla (cs-mitta, toe overlap jne..), mutta nykystandardien mukainen fillari saattaa vaatia paksumpaa rengasta kuin mihin ollen tottunut, jotta siitä tulee riittävän mukava. Jos ei olisi (ehkä) tarve ajaa myös cx-kisoja, saattaisin jopa päätyä 650b-kiekkoihin (jos siis levyjarrut). Samaa runko/keulayhdistelmää ei saa toimimaan ideaalisti molemmilla, joten jompaa kumpaa pitää preferoida, ellei halua kompromissiä molemmista.
Sen perusteella, mitä olen meillaillut tässä nyt alustavasti muutamien custompajojen kanssa, niin flat mount -levareiden takia aika moni on lopettanut levariteräskeulojen tekemisen, joten jos haluaa levarit, se melkein tarkoittaisi kuitukeulaa ja os-emäputkea, mikä taas on yhdistelmä, joka hävittää ainakin osan teräsrungon hyvistä puolista. Sinällään flat mount -jarruista ei teräsrungossa ole mitään hyötyä, ennemmin päin vastoin. Mikähän on seuraava jarrustandardi ja kauankohan sen tuloon menee?
Koska uuden rungon speksaaminen valmiiksi vanhentuneelle levyjarrustandardille ei tunnut järkevältä, on tilanne muuttunut sillä tapaa erikoiseksi sitten mun edellisen speksailukierroksen, että nykyään joutuu käytännössä tekemään valinnan melkolailla ääripäitten välillä eli joko A) gravakopio: teräsrunko, 1 1/8 emäputki, teräskeula ja vannejarrut, jos haluan edelleen perinteiseen tyyliin mukavaa menoa ja pärjätä <40 mm renkuloilla. Tai sitten B) all in: ehkä jopa kuiturunko, kaikki modernit mausteet ja mahdollisimman paksut renkaat. Teräsruko + levarit + ylikokokuitukeula ei edelleenkään tunnu mun vaihtoehdolta, vaikka se onkin melkolailla se normi, mitä suurin osa sekä tehdasvalmistajista että custompajoista tällä hetkellä tekee ja myy. Ylikokoemäputki, läpiakselit, levyjarrut ja flat mountit tuntuu nostavan teräsrungon painoa parisen sataa grammaa ja selkeästi alle 2 kg:n painoisia nykystandarditeräsrunkoja ei taida olla edes customina muualla kuin mun päiväunissa
Aika monella custom-pajalla hommat on myös muuttunut sen suuntaisiksi, että tarjolla on muutamia valmiita malleja, joiden geometriaa kyllä muokataan, mutta perusratkaisuista ei poiketa. Ja hinnat on noussu kyllä hurjasti. Tällä hetkellä paras tarjous Gravan runkosetin kopiosta, Life/Spirit-putkista tehtynä eli nykyistä noin vastaavasta, mutta halvemmasta, ruostuvasta putkesta tehtynä on n. 2600 € eli ei Grava-kopionkaan teettäminen tunnu kovin järkevältä, niin pitkään kuin toi nykyinen pysyy nipussa, mutta laitoin silti jo Bernatillekin meiliä, että eikö Cyclo vois tehdä comebackin..
Ps. Ajelin muuten toissapäivän 140 kilsan Porkkalan vuokra-aluegravelin Steilacoomeilla pitkästä aikaa ja ne on kyllä ihanat renkaat. Ulkonäön perusteella on vaikea kuvitella, että ne rullaa niin hyvin kuin ne rullaa ja vaikka takarengas alkaa olla niin kulmikkaaksi kulunut, että se kulkee jo reunanappuloidenkin varassa. Joillain toisilla renkailla, olis kyynärpää vieläkin kipeämpi nyt. Taidan sittenkin unohtaa ne Ramblerit ja laittaa uuden parin Steilacoomeja tilaukseen, mutta kokeilla ultralight-versiona tällä kertaa.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Tämä kuuluisi paremmin tuonne "paksut gg-kumit" ketjuun, mutta kun Steilacoom mainittiin, niin säilyy sentään asiayhteys.
Kovin hyvin ei tuo Steilacoom EL rullannut tämän testin mukaan. Ja perää pitää Vittoria Tereno Dry, jota tälläkin foorumilla on muistaakseni moni kehunut. Mutta nuo erot lienee niin pieniä, että varsinkin soralla ne katoavat merkin, uutuuden viehätyksen, placebon tai muun alle. Tai yksinkertaisesti tuota 10-20w eroa ei vaan huomaa. Koska harvasta kumista kukaan on täälläkään sanonut, että se rullaa huonosti. Voittopuolisesti on kehuttu.
http://bikeblather.blogspot.com/2020...-list.html?m=1
Tuonne on muuten lisätty pari uutta kumia, mm. Challenge GG HTLR Pro ja Contin karkeampi versio.
Nöösi
Tuossa ylempänä on linkitettynä Ritchey Outback 2020, jossa on karboonihaarukka flätmounteilla ja suoralla putkella. Saatavilla myös erikseen. Tällä hetkellä karboonikeula läpiakselilla ei siis välttämättä pakota ylikokoemäputkeen.Mä olen pohdiskellut tota rengaskokoasiaa mahdolliseen uuteen runkoon liittyen. Ajelin toissapäivänä ekan pitemmän lenkin Cyclolla Whiskyn kuitukeulan kanssa ja hyvin se kulki niinkin, vaikka geo vähän muuttuu sentin pitemmän keulan takia. Mutta...sain jäykkäkeulamaasturoimalla kulutetun kyynärpään pitkästä aikaa ärtymään ja nyt se on turvoksissa. Sitä ei ole tapahtunut sen jälkeen, kun maastopyöräilyn määrä väheni ja graveloinnin lisääntyi.
Jos jotain uutta alan speksaamaan, niin ajettavuuden kannalta olisi jotenkin ideaalia, että pärjäisi mahdollisimman ohkaisilla renkailla (cs-mitta, toe overlap jne..), mutta nykystandardien mukainen fillari saattaa vaatia paksumpaa rengasta kuin mihin ollen tottunut, jotta siitä tulee riittävän mukava. Jos ei olisi (ehkä) tarve ajaa myös cx-kisoja, saattaisin jopa päätyä 650b-kiekkoihin (jos siis levyjarrut). Samaa runko/keulayhdistelmää ei saa toimimaan ideaalisti molemmilla, joten jompaa kumpaa pitää preferoida, ellei halua kompromissiä molemmista.
Sen perusteella, mitä olen meillaillut tässä nyt alustavasti muutamien custompajojen kanssa, niin flat mount -levareiden takia aika moni on lopettanut levariteräskeulojen tekemisen, joten jos haluaa levarit, se melkein tarkoittaisi kuitukeulaa ja os-emäputkea, mikä taas on yhdistelmä, joka hävittää ainakin osan teräsrungon hyvistä puolista. Sinällään flat mount -jarruista ei teräsrungossa ole mitään hyötyä, ennemmin päin vastoin. Mikähän on seuraava jarrustandardi ja kauankohan sen tuloon menee?
Koska uuden rungon speksaaminen valmiiksi vanhentuneelle levyjarrustandardille ei tunnut järkevältä, on tilanne muuttunut sillä tapaa erikoiseksi sitten mun edellisen speksailukierroksen, että nykyään joutuu käytännössä tekemään valinnan melkolailla ääripäitten välillä eli joko A) gravakopio: teräsrunko, 1 1/8 emäputki, teräskeula ja vannejarrut, jos haluan edelleen perinteiseen tyyliin mukavaa menoa ja pärjätä <40 mm renkuloilla. Tai sitten B) all in: ehkä jopa kuiturunko, kaikki modernit mausteet ja mahdollisimman paksut renkaat. Teräsruko + levarit + ylikokokuitukeula ei edelleenkään tunnu mun vaihtoehdolta, vaikka se onkin melkolailla se normi, mitä suurin osa sekä tehdasvalmistajista että custompajoista tällä hetkellä tekee ja myy. Ylikokoemäputki, läpiakselit, levyjarrut ja flat mountit tuntuu nostavan teräsrungon painoa parisen sataa grammaa ja selkeästi alle 2 kg:n painoisia nykystandarditeräsrunkoja ei taida olla edes customina muualla kuin mun päiväunissa
Aika monella custom-pajalla hommat on myös muuttunut sen suuntaisiksi, että tarjolla on muutamia valmiita malleja, joiden geometriaa kyllä muokataan, mutta perusratkaisuista ei poiketa. Ja hinnat on noussu kyllä hurjasti. Tällä hetkellä paras tarjous Gravan runkosetin kopiosta, Life/Spirit-putkista tehtynä eli nykyistä noin vastaavasta, mutta halvemmasta, ruostuvasta putkesta tehtynä on n. 2600 € eli ei Grava-kopionkaan teettäminen tunnu kovin järkevältä, niin pitkään kuin toi nykyinen pysyy nipussa, mutta laitoin silti jo Bernatillekin meiliä, että eikö Cyclo vois tehdä comebackin..
Ps. Ajelin muuten toissapäivän 140 kilsan Porkkalan vuokra-aluegravelin Steilacoomeilla pitkästä aikaa ja ne on kyllä ihanat renkaat. Ulkonäön perusteella on vaikea kuvitella, että ne rullaa niin hyvin kuin ne rullaa ja vaikka takarengas alkaa olla niin kulmikkaaksi kulunut, että se kulkee jo reunanappuloidenkin varassa. Joillain toisilla renkailla, olis kyynärpää vieläkin kipeämpi nyt. Taidan sittenkin unohtaa ne Ramblerit ja laittaa uuden parin Steilacoomeja tilaukseen, mutta kokeilla ultralight-versiona tällä kertaa.
Jäsen
Uih, on upea/upeita! Tuohon jossain vähän aiemmin postaamaani kuvaan omasta teräs-Rovesta johon on vaihettu kaikki muu paitsi runko, tekisi mieli speksailla ensi talveksi se toinen runko. Vaikkakaan en kyllä tiedä mitä muuta parannusta haen kuin sielukkuutta, vaihtelua, tekemistä ja takahaarukan lyhennystä kun jostain syystä se iso rako kumin ja satulaputken välissä kyrsii aina kun katse tuohon kohtaan harhautuu.
Pärisevä kireään pukeutuva säälittävä keski-ikäinen sisäinen kamahomo sisälläni haluaisi Cervelo Asperon tai jotain sinne päin (lompsaan kattomalla Space Chicken), mutta järkevä ääni siälläni sanoo että sellaisesta rungosta ole kuin haittaa, terästä. Oulussa ei ole mäkiä, en kisaa, mutta joskus niitä perkeleen Strava pätkiä on mukava yrittää vääntää täysiä asvaltti ja sorapätkillä ainakin että näkee milloin se ikä alkaa viemään vauhtia.
Veteraani
Joo totta on, että ei pakota, mutta Ritcheytä lukuunottamatta muut valmistajat ja runkomaakarit ei vaan oikein uskalla laittaa kaikkea yhden kortin - tai keulan - varaan, enkä varmaan uskaltaisi minäkään. Jos os-emäputkiseksi speksattuun customrunkoon haluaa luddiittikokoisen emäputken erikoistoiveena, nostaa se rungon muutenkin jo kallista hintaa helposti parikin sataa euroa. Siksi en pidä sitä potentiaalisena vaihtoehtona.
Uudessa Swiss Crossissakin on flatmountit ja 1 1/8 keula, mutta Ritcheyn rungot ei sytytä geometrioidensa puolesta eikä oikein muutenkaan.
E: Viiksi-Tompasta puheenollen herra itse on sitä mieltä, että tekisi mieluiten vaan teräshaarukoita pyöriinsä, jos rivien välistä kuultuna hänen mielestään kieroutunut kysyntä ei vaatisi toisenlaisia ratkaisuja. Noin 30 minuutin kohdalta eteenpäin, mutta haastattelu on ihan mielenkiintoinen kyllä kokonaisuudessaan.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
On kyllä nätti, vaikken ns. "teräsmiehiä" olekaan. Voisi jopa harkita, jos olisi uuden rungon tarvetta.Chesini Strabia X, haluan tuollaisen
^ Onks tää ameriikanpaja Stenulle tuttu?
https://rodbikes.com/articles/phinne...nney-fork.html
Veteraani
Ei varsinaisesti. IS- tai PM-kiinnikkeisiä teräshaarukoita ja runkosettejä löytyy tietysti helpostikin, mutta tulevaisuudessa niihin ei löydy enää jarruja (ainakaan paremman pään) ja nyt jo esim. GRX:ää ja Campan hydrauleja ei saa kuin flat mountteina. Putkien paksuudesta päätellen Phinney ei ole välttämättä kovin pehmeäkulkuinen. Kiitos kuitenkin
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Ei oo mullakaan kokemusta, mutta olen noita katsellut vähän sillä silmällä. Ei tuo voi kovin järeätä putkea olla, jos lupaavat M-kokoisen rungon painoksi 1,4 kg ja "outlaw" käsittelyllä 1,17 kg. Nämä ilmeisesti vannejarrurunkoja, levyjarrut nostaa painoa. Tietysti keveillä putkilla hintakin sitten vähän pomppaa ja rahdit ja verot nostaa vielä lisää..
https://rodbikes.com/articles/s3.html
Vanha jäärä
Ei saa Dura-Acea eikä Ultegraakaan, mutta Asetoni & Asetonissa sanottiin että Shimanon maastopuolen post mount -jarrusatulat XTR/XT ovat yhteensopivia maantiekahvojen kanssa, joten nou problem. Itse menin sitten tilaamaan M785-sarjan kahvat ja PM-jarrut tietämättä että näin on. Ei siis mitään empiiristä kokemusta mutta luotan asia-kauppiaan sanaan...tulevaisuudessa niihin ei löydy enää jarruja (ainakaan paremman pään) ja nyt jo esim. GRX:ää ja Campan hydrauleja ei saa kuin flat mountteina.
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Veteraani
^ Joo jotain tämmöistä mä muistelinkin tapahtuneen
^^ Tarkoitin sitä etuhaarukkaa. Se on melko suurihalkaisijaista putkea ja siksi jäykkä. Noin yleisesti ottaen teräsrunkojen keveyden tavoittelun raja mulla menee siinä 1,8 kg:n paikkeilla, mihin pääsee os-kokoisella Columbus Lifellä ja vastaavilla niin että pyörästä tulee vielä jonkinnäköistä ajamista kestäväkin. Sitä ohuempana ainakaan ei näköjään kestä mun käytössä tai sitten pitää olla niin pienihalkaisijaista tai ohutseinäistä putkea, että tulee joko oikeasti löysä tai todella denttiherkkä runko. Maantiepyöriä voi toki periaatteessa kevennellä rohkeammin.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
^Joo, tuo haarukka taitaa tosiaan olla vähän järeä, ilmeisesti samaa käytetään monessa pyörämallissa retki - city yms joten suunnittelu tehty sen mukaan.
Muutoin tuo valmistaja vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, webbisivut on aika kököt mutta se voi olla vaan hyvä juttu tässä tapauksessa. Ihan täyspäisen tuntuisia jorinoita noilla sivuilla on runkomateriaaleista ja suunnittelusta muutoinkin.
Aktiivijäsen
Itse yhdistelin Campan H11 kahvoihin Shimpan PM jarrusatulat, ja ihan hyvin toimii. Ilmaamisessa oli vähän tekemistä, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä. Hopen RX4 toimii sekä Shimanon että Campan kahvoilla, joten päättelin että kait ne shimpan satulat toimii Campan kahvojenkin kanssa..... Ja oli vaan 20€/pää.Ei saa Dura-Acea eikä Ultegraakaan, mutta Asetoni & Asetonissa sanottiin että Shimanon maastopuolen post mount -jarrusatulat XTR/XT ovat yhteensopivia maantiekahvojen kanssa, joten nou problem. Itse menin sitten tilaamaan M785-sarjan kahvat ja PM-jarrut tietämättä että näin on. Ei siis mitään empiiristä kokemusta mutta luotan asia-kauppiaan sanaan
Jäsen
Jolie Rouge Cycles
Aktiivijäsen
Nuo flatmount-jarrut on kyllä ihan perseestä, mutta tosiaan Hopen palikat saa maantiekahvoihin liitettyä, samoin maastopuolen Shimanot ainakin toistaiseksi. Eiköhän ne senkin vielä mee muuttamaan.
Vakiovieras
Ois gravel hankinnassa ja pari vaihtoehtoa mietinnässä..https://www.bikester.fi/norco-bicycl...y-1114340.html ja https://www.bikester.fi/marin-gestal...si-878904.html . Molemmissa puolensa... käyttö olis työmatka,assu/soratie lenkkejä ja vaihtelevasti neulaspolkuja. Pientä retkeily/matkailua mietinnässä. Ei mitään rypemistä. Norcossa pullopaikkoja useampi ja etuhaarukassa kiinnitykset. Edessä kahdet hampikkaat. Marinissa osasarja vähän parempi,yhdellä etu hampikkaalla? Onko jotain muuta huomioita??
Vakiovieras
Mekaaniset levyjarrut torppaisivat minun ostoinnon heti.
Lähetetty minun BLA-L29 laitteesta Tapatalkilla
Vanha jäärä
Sen mitä lyhyesti (TdT cyclo 130km ja Lieto Graveltour 105km) ehdin kokeilla niin mekaaniset levarit eivät toimi hyvin grävellyksessä. Näin siksi, että hiekkavesivelli syö palat jo yhden reissun aikana loppuun ja tehot häviää kuin peliongelmaisen mummon rahat hedelmäpeliin. Tien päällä palojen säätö ei kohota tunnelmaa eikä myöskään auta. Myös hiekkavesivelli tunkeutuessaan kaapeliin jumittaa koko paskan ja myös kun ko. velli jäätyy ja se oli itselleni viimeinen niitti.Mekaaniset levyjarrut torppaisivat minun ostoinnon heti.
Nimimerkki itse kerran sen koin. En enää kerskukaan, minä vaikenen vaan. En muuta voi.
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Aktiivijäsen
Vannejarrut olisi varmaan parhaat gravelhommiin. Rival/Force nestelevarit ainakin tuntuu märällä kurakelillä keräävän ties mitä pikkukiviä yms jarrusatulaan lentävän kuran mukana jolloin ei auta muuta kuin pysähtyä ja koittaa sörkkiä niitä ulos tikulla tai huuhdella arvokasta juomavettä koloon kaatamalla. Jarrutehon kannalta jotkut 140-160mm levyillä olevat levyjarrut on muutenkin jo oletusarvoisesti tehottomat riippumatta onko nesteelliset, vaijerilliset, tektrot vai ultegrat, joten sikälikin.
Palstajyrä
Useita satasia olen ajanut tänäkin keväänä muta-sora-hiekkavellissä ja kertaakaan ei ole tarvinnut mekaanisia jarruja säätää. Toki hydrauliset ottaisin ennemmin mutta vannejarrujen paremmuutta en kyllä allekirjoita. Ennemmin säätää palojakin kuin ostaa vanteita.
Ja eihän niihin palojen kulumiseen se vaikuta onko jarrut mekaaniset vai hydrauliset. Säätöön vain. Palat on paljon kovemmilla mtb:ssä ja sielläkin ajaa tonneja samoilla paloilla. Jäsen LJL:llä on ollut lekkeripalat.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit