Ekaks maastopyöräks myös ehdotun suositus myös läskille, omassa tuttavapiirissä veli on läskillä juuri aloittanut ja 1 kaveri ainakin ja molemmille olen läskiä suositellut.
Itsellä myös läski oli reilun vuoden verran ja on sillä meno vaan niin paljon helpompaa, varsinkin perus juurakossa kun antaa niin paljon anteeksi. Muistan kun läskin myin ja ekan täpärin hommasin, meinas juurakossa poru tulla kun oli vähän erilaista mennä ja tekniikka hakusessa.
Läskillä kuitenkin pääsee maastoon kun maastoon, tekniset paikat menee helpommin kun renkaat antaa niin paljon anteeksi. Aloitellessa kunto ja ajotaito on yleensä matala joten vauhditkin yleensä on matalat mitä läski suosii.
Nyt kun ollaan vahvasti mielipidepuolella, niin itse valitsisin "tavallisen" maasturin mihin mahtuu tarvittaessa plussakoon renkaat tai suoraan 29+:n mihin saa tarvittaessa rullaavampaa rengasta. Ja kyllä, kokemusta löytyy, oma kalusto syklo, läski, 29" täpäri ja myös plussalla kilsoja takana.
Ns. aloittelijan kannattaa myös ottaa huomioon, että vuodessa taidot kehittyy huikeasti ja siten voi käydä myös toiveille pyörän suhteen. Paikat, josta ei aluksi ajamalla selviä, menee hetken totuttelun jälkeen sujuvasti ajaen ja jossain saattaisi haluta hiukan nostaa nopeuttakin.
Itse en ota lähtökohdaksi sitä, että vuoden päästä vaihtaa pyörän paremmin tarpeita vastaavaan. Kannattaa koittaa löytää pyörätyyppi, joka venyy tarpeissa pidemmälle. Vaikka sitten hiukan maksaisikin.
Omat kokemukset ovat, että läskillä pärjää paremmin vain syvässä hangessa. Muualla pyöreäprofiilinen ja leveä eturengas karkaa alta jos vähänkään sille tarjoaa jyrkempää ohjauskulmaa. Yhden talven ajelin läskillä kunnes luovutin. Ongelma oli siinä, että yritin ajaa sillä kuten maasturilla. Ei onnitunut. En lopulta halunnut ajaa miten olisi pitänyt ja myin koko pyörän. En ole katunut.
Roots, bloody roots
koititko eri renkaita? ihan perus maasturillakin huomaa että miten halvat huonot renkaat tekee koko pyörästä aivan kamalan ajettavan ja hyvillä kalliimmilla renkailla on uskomattoman hyvä rullaus ja samalla pito liukkailla pinnoilla. melkein isoimmat ajotuntuman muutokset on saanut renkaista noin yksittäisenä, toki iskarit vaikuttaa erilailla.
itse olen sitä mieltä että jäykästä läskistä ei ole maasturin korvaajaksi vauhdikkaalle lenkille jos on päässyt kokeilemaan erilaisia mutta on sille silti käyttöä jos tilaa ja rahaa riittää. omasta mielestä talvella ei voi edes harrastaa maastopyöräilyä ilman läskiä, mutta ei sitä hyvin voi sen kanssakaanplus onhan se muutenkin lumessa ihan erihyvä ajaa. en ymmärrä näitä jotka väittää että kapea rengas leikkaa lumen läpi, ei leikkaa vaan uppoaa ja lähtee vatkaamaan ja meno tyssää siihen.
samoin fätin renkaan rullaavuus on jotain mahtavaa kun losottaa esteitä päin, esim portaikkoja voi ajaa ylös vain vauhdilla päin ajamalla. itse tykkään välillä tommosesta tankkimeiningistä
Sivuutin suuren osan ketjusta tähän pahimpaan kiireeseen, ja tartun sen sijaan tuohon 800 euron budjettiin. Itse ostin aikoinani jäykkäperäisen 29erin, jonka ovh oli tuota luokkaa, ja sen joustokeula väistämättä antoi periksi muistaakseni kolmessa vuodessa. Sen jälkeen silloisella opiskelijaminälläni oli edessä valinta, haluanko laittaa tilalle vastaavan halpiksen vai pyörän hintaan suhteutettuna hirvittävän kalliin paremman. Päädyin kolmanteen vaihtoehtoon, eli hommasin jäykän keulan (Salsan teräshaarukka, about 100 € itse ilmaiseksi asennettuna). Onhan se väistämättä maastossa jousitettua julmempi, mutta on kelvannut omaan ajooni, eikä tarvitse murehtia, milloin se antaa seuraavan kerran periksi.
Toisaalta en sano, että kaikki joustokeulat ovat roskaa tai että kannattaisi hankkia suosiolla täysjäykkä. Ovat ainakin uutena melko harvinaisen oloisia tässä hintaluokassa.
Tuosta on viitisen vuotta aikaa, jolloin rengasvalikoima oli nykyistä paljon suppeampi. Spessun Fatboy oli alla silloin ja Ground Control oli renkaana. 29":ssa se pelaa ihan hyvin. Mitä tulee tuohon kapean renkaan lumen läpi leikkaamiseen, niin siihen varmasti vaikuttaa kertojan keli- ja paikkaolosuhteet. Joskus kelvilläkin tuoreessa räntäsohjossa cyclolla pääsee paremmin kuin maasturilla renkaan löytäessä kontaktipinnan asvaltista helpommin. Luulisin saman analogian olevan noiden väitteiden takana. Omat kokemukset läskirenkaasta syvemmässä hangessa ovat samankaltaisia kuin sinulla: läskirengas kantaa paljon paremmin. Talvella tosin on myös jäätä ja kovaksi tampattua polkua tarjolla (kiitos läskipyöräilijöiden), jolloin 29" ja ISP:t on minusta paljon hauskempi ajaa.
Pitäisi ehkä kokeilla modernia läskiä joku talvi, mutta en koskaan ottaisi sitä ainoaksi pyöräksi.
Roots, bloody roots
Edelleen korostaisin sitä että millainen mieli kysyjällä on ja tässä hieman valaistusta asiaan kummankin pyörän omistajana sekä läski että 29"
Pelkkään kuntoiluun jossa tarkoitus on mennä mieluimmin maisemia ihaillen ja retkeily mielessä jopa muuallekkin kuin varsinaisille pyöräilyreiteille on valinta läskipyörä ja edelleen mieluimmin joustokeulalla.
Jos tarkoitus on ajaa työmatkaajoa ja matka on yli 6km suuntaansa on valinta 29" oli sitten talvi tai kesä ajosta kyse.
Jos tarkoitus on mennä maastossa hiukankin kovemmalla tempolla 29"
Raha jonka sijoitat pyörään on toden näköistä että läskipyörän saat halvemmalla kuin 29" noin kestävyys mielessä, läskipyörässä paksut renkaat tekevät pyörästä ja eritoten vanteista huomattavasti kestävämmät kuin 29" pyörässä jossa halvimmissa pyörissä on useinmiten tingitty juurikin vanteiden laadussa, läskissä siis huonompilaatuinenkin vanne kestää paremmin tuon paksumman renkaan myötä.
Talviajossa läskipyörä liukkaalla ilman nastarenkaita on erittäin vaarallinen ajettava, pyörä lähtee alta todella vinhaan ja leveä rengas antaa pettävän turvallisuuden tunteen.
Toden näköistä että jos nyt valitset läskipyörän hankit pian myös 29":sen jos harrastus vähänkin edelleen kiinnostaa.
Läskipyörässä on sitä jotain mitä 29":ssa ei ole eikä sitä voi siihen edes mitenkään saada ja sanon että se on erittäin suositeltava maastopyöräilyä aloittavalle, se on helppo ajaa eikä vaadi niin tarkkaan ajolinjojen valintaa sen kun antaa mennä ja varsinkin joustokeulalla ja satulatolpalla se on erityisen leppoisaa jopa istualtaan ajaen, aivan erillainen kokemus kuin 29":lla siis aivan eri maailmansa, se on gruisailua maastossa jos totinen meno ei ole tosiaankaan mielessä.
Mä korostaisin edelleen, että tuon yllämainitun voi tehdä myös ilman läskipyörää. Tuo on nimimerkki SBIANin subjektiivinen mielipide. Asiasta on muitakin näkemyksiä.
Se, että nimimerkki SBIANin ajaminen ilman läskipyörää on totista puurtamista ei tarkoita sitä, että sen tarvitsisi muillakin olla näin![]()
Joo joo mutta se ajo tunnelma on aivan erillainen puhumattakaan mukavuudesta, se että läskipyörä on luonteeltaan juurikin varsinainen retkeilypyörä ja se ajon helppous on aivan omaa luokkaansa verrattuna kapearenkaiseen 29":n.
Jos lähden lenkille mielellä että käympäs katsomassa millaiset maisemat tuolla on eli ei millään pyöräilyreitillä, niin otan alle läskipyörän.
Jos taas lähden tutulle reitille ja mieli on hieman kaahailla ja mennään kovempaa niin otan 29".
Niin yritän tuoda esiin kummankin pyörän parhaita puolia ja eroavaisuuksia vastaan väitettä mihin läskipyörää yleensä tarvitaan![]()
En minäkään ottaisi läskipyörää ainoaksi maastopyöräksi, mutta mukava lisä se on muiden pyörien rinnalla talviajoon.
"Palstapyöräily on yksi vaativimpia pyöräilyn alalajeja, ellei peräti se kaikkein vaativin." © kanttiinin tollo
Näin me olemme erilaisia. Itsellä jäi, vanhanaikainen jäykkäperäinen 26, maasturi käyttämättömäksi läskin hankinnan jälkeen. Varsinkin kivikossa ja juurakossa läskillä on niin paljon helpompaa, että välillä itsekin luulee osaavansa ajaa maastossa.
Kyllä läski varmasti on kivempi ajaa maastossa kuin vanhanaikainen jäykkäperäinen 26" fillari, mutta ei vedä vertoja mielestäni modernille täysjousitetulle 29" maastopyörälle. Kaikki riippuu kuitenkin niin paljon omista mieltymyksistä, ajomaastoista, vauhdista, taidoista jne, että paha mitenkään yleistää. Jokainen tavallaan, pääasia että ajaa ja nauttii siitä itse.
"Palstapyöräily on yksi vaativimpia pyöräilyn alalajeja, ellei peräti se kaikkein vaativin." © kanttiinin tollo
Eri pyörämallit ja rengasleveydet ovat niin henkilökohtaisia mieltymyksiä että niistä keskustelu saati toisilta vinkkien kysyminen puhumattakaan väittelystä on täysin turhaa. Ja sehän on markkinatalouden tarkoitus. Keksiä eri tarpeita, niitäkin mitä ei ole olemassa.
Yksi pyörä hoitaa kaiken -totuus on totuutta vain Pohjois-Koreassa. Muualla pyöriä on joka tarkoitukseen ja mieltymykseen loputon määrä.
Mulla on mennyt rengasleveydet seuraavasti 2.1 (xc)-> 4.0 (fat) -> 4.0 ja 3.0 (fat) -> 3.0 ja 2.8 (29+)-> 3.0 ja 2.2 (29+)
Harrastusta takana vasta pari vuotta ja tämä on jo 4. pyörä. Yhden pyörän taktiikalla on menty.
Nyt siis 29+ pyörässä kapeat ja leveät kiekot. Sen verran voisin summata että polkuajo 2.1 xc-pyörällä oli liian vaikeaa vasta-alkajalle, joten hankin fatin. Fatti oli juuri sopiva, kunnes opin ajamaan paremmin ja siitä tuli tylsä. Hankin 29+ joka tuntuu kivalta koolta märällä ja liukkaalla, mutta nyt kaipasin keveyttä ja nopeutta joten hankin 2.2 renkaat 23mm kiekoille.
Menin vaihtelunhalussani myymään kelpo plussapyörän (etujousto ja 27,5+) ja nyt on kova pohdinta, mitä seuraavaksi. Kyse siis maastopyörästä, muuhun ajoon, reissuihin ja gräveliin, on Surly Ogre.
Mielenkiinto kohdistuu kahteen hyvin erilaiseen suuntaan: kevyt fätti - hiilikuitu, eli Dude (hintasyistä) - tai 29x2.6, eli Orbea Laufey tms. Nuohan on ihan eri asioita, tiedän. Hintaluokka on 1500-2000€ ja siihen mahtuvat molemmat tyylisuunnat.
Kysymys oikeastaan onkin tämä: onko täysjäykkä kevyt läski ainoana maastopyöränä kuitenkin liian jähmeä lyllerö juurakkoon kesällä? Onko 4.8 kumi kesän maastoajossa kiva juttu?
Talvellahan jäykkis-Dude lienee huippupeli, varsinkin, jos on lunta, jota tänä talvena täällä Lahessa ei tosin juuri ole ollut. Entä se kesä sitten? Täysjäykällä maastoajosta on kokemusta Kona Unitin muodossa ja siitä sitten erkaannuin, kun rupesin joustoa kaipaamaan ja sitten etujoustoplussa astui kehään. Jokin juttu tuossa kevyessä läskissä ja sen ympärivuotisuudessa kuitenkin vaan kiehtoo.
29x2.6, Laufey tai jokin muu, pelaa kesällä varmasti hienosti ja kovaakin pääsee, mutta olenko sitten lirissä talvella metsässä?
Jos mielenkiintoa piisaa ja viitseliäisyyttä, niin mielellään saa ajatuksen tähän heittää. Koeajojahan tässä tietysti kannattaisi suosia, tiedän senkin...
joku kuituläskin omistaja kehui myyneensä sen että sai silverbackin halpisläskin ja kapeenakkisen maasturin kesäksi kun ei ollut kuitenkaan mukava ajaa kesällä. itsellä on läski ja 29 maasturi, kyllä kesällä 90% kerroista mieluummin ajaa 29:llä. joskus harvoin tekee mieli läskeillä ja on se kesälläkin ok mutta aika kova ajaa renkaistaan huolimatta.
Jos lumella mielii ajaa, niin läski. Viimeksi maanantaina kokeilin kaverin plussaa sohjolumessa ja eihän siitä mitään tullut. Tällä menolla tosin lunta ei paljoa etelässä näy, kuten todettua.
Ehdotettu halpis läski+joustopyörä on sekin hyvä vaihtoehto. Tai sitten dudeen joustokeula ja kovemmat rengaspaineet kesäksi niin pärjännet yhdellä pyörällä.
Ehkä ns.kevyt läski pienemmällä rengastuksella olisi kaikkein paras, yhden pyörän tekniikalla. Eli 3.8-4.0" 26"/27.5" .. Renkaat ei ole yliraskaat mutta toimis huonossa talvessa. Jäykkäperä 2.6 kumilla ei ole silti kovin vielä mukava, vaikkakin polkemistehokas jne.
Kävin tänään paikallisessa liikkeessä vähän koeistumassa ja muutaman sata metriä polkaisemassa Trek Farley 9.6:lla, sillä hiilarirunkoisella siis. Olihan se melkoisen kevyt niin järeäksi pyöräksi. Sitä näköjään mainostavat kovavauhtiseksi fätiksi, vaan onko sekään sitten oikeasti enemmän herkkä liikkumaan maastossa. Luulisi toki keveyden vaikuttavan asiaan. Farleyhin saisi hissitolpan laitettua helposti jälkikäteen. Luultavasti maastossa kaipasin sitä joustokeulan enemmän.
Tämä pyörä siis kyseessä, mutta parempaan hintaan:
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/p...y-9-6/p/24589/
Onko tuosta kokemuksia? Mitä erityisen hyvää tai huonoa tuossa on?
Tuollainen hiilariläski on ilmeisesti ihan heitettävissä
https://www.youtube.com/watch?v=HTGVC8X1_YY
Mikäs fillari tolla pat:llä?
Kirjanmerkit