Mulle on tuntematon käsite se että ilmakehä tunnistaisi jotenkin "henkilö- tai valtiokohtaiset" CO2-päästöt. Maapallolla on yksi yhteinen ilmakehä jonne osa CO2-päästöistä päätyy, eikä niitä ole mitenkään jyvitetty missä päästöt tuotetaan, syntyy ne sitten merissä, kasvillisuudessa, eliöiden tai mikrobien tai ihmisten toiminnan tuloksena tai jollakin muulla tavalla luonnollisten mekanismien kautta. CO2 on myös elämää ylläpitävä kaasu jota ilman ei voi tulla toimeen.
Ilmastonmuutosaktivistien mielellään käyttämä argumentti on ns. Suomen ekologinen hiilijalanjälki joka on WWF tilastojen mukaan 5,87. Se on siis 22. suurin, eli aika pahalta tosiaan näyttää.
Tilannekuva muuttuu kuitenkin, kun ym. lukua verrataan biokapasiteettiin. Tulkintaerot tulevat siitä, mihin biokapasiteettiin vertailua tehdään. WWF vertaa sitä maapallon keskimääräiseen biokapasiteettiin, ja saa Suomen näyttämään pahalta. Tällöin siis unohdetaan sekä Suomen kylmät olosuhteet että saavutukset, kuten hyvin hoidetut metsät ja maatalous. Vertailu on irti asiayhteydestä eli maakohtaista vertailua ei voi tehdä vertaamalla hiilijalanjälkeä koko maapallon keskimääräiseen biokapasiteettiin vaan se pitää suhteuttaa maakohtaiseen biokapasiteettiin.
Jos puhutaan yksittäisten valtioiden kuormituksesta (CO2-päästöistä), ainoa kohtuullinen mittari on kyseisen valtion kuormitus suhteessa sen omaan biokapasiteettiin eli maa-alaan. Se kertoo siitä, miten omaa palstaa on hoidettu.
Jos katsoo samaa WWF lähdettä niin sen mukaan Suomen biokapasiteetti on 13,44, joka on 9. suurin koko maailmassa ja kehittyneistä teollisuusmaista kolmanneksi suurin Kanadan ja Australian jälkeen. Kertoo siitä, että olemme hoitaneet metsämme hyvin. Kanada ja Australia ovat pinta-alaltaan Suomea huomattavasti suurempia.
Kun näistä luvuista laskee hyötysuhteen (hiilijalanjäki/biokapasiteetti), Suomi nousee Kanadan jälkeen toiseksi parhaaksi maaksi. Toisin sanoen, jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset ja suomalaisissa olosuhteissa, meille riittäisi 0,44 maapalloa, noin ilmastonmuutosmielessä. (Tuo 0,44 maapalloa tulee jakamalla Suomen hiilijalanjälki Suomen biokapasiteetilla: eli 5,87 jaettuna 13,44 = 0,436.)
Jos asioita tarkastellaan sitten Suomen sisällä niin eniten merkistystä CO2-päästöjen kannalta ovat suurimmat päästölähteet. Suurin potentiaalinen päästöjen karsiminen on mahdollista tehdä siellä missä päästöt ovat suurimmmat.
Suurin osa T&T artikkelissa mainituista laitoksista liittyy jollakin tavalla energiantuotantoon eli sähköön ja lämpöön. Siellä voidaan tehdä suurimmat päästövähennykset siirtymällä vähäpäästöisiin energian tuotantomuotoihin. Fossiiliset polttoaineet on rajoitettuja ja niiden käyttö muuttuu vuosikymmenien kuluessa kalliimmaksi eli esille kaivaminen ja poraaminen vaikeutuu.
Täysin järjetöntä syyllistää yksittäistä ihmistä jostain astmalääkityksen käytöstä.
Kirjanmerkit