Voiko se näyttää yhtään enempää noiden Mavicin kiekkojen kanssa? Sais kurittaa sitä kuka mavicin desing-osastolla keksi yhdistää keltaista ja punaista ja tuoda noi vielä markkinoille. Todistetusti ainakin yksi pari mennyt kaupaksi eikä ole edes repiny teippejä.![]()
Heh, ei noita oo tuotu koskaan markkinoille, vaan edelliseen punamaasturiin vaihdoin itse teipitKuritushuonetta siis minulle. Hyvä tietysti jos teippaus aikanaan onnistui niin hyvin, että sekoittuu aitoon... Mulla ei just nyt oo muita talvikiekkoja joten näillä mennään toistaiseksi, oikeastaan aika hyvä kohtalo noille tulla raiskatuksi suolalla
Ja edelliseen teemaan, en helkkari sotke eri valmistajien komponentteja voimansiirrossa. Putkiosissa en ole ollut niin tarkka (Stenun verenpaineen nousua pahoitellen)
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Minäkin haluan sähkövaihteet! Voinko ostaa Srampulan pelkän oikean kahvan ja takavaihtajan, onko muka niin helppoa![]()
-edit: ei, 12-pakka ja ketju pitää hankkia varmaankin samalla --> myös xd-vapaaratas.
-editedit: hetkonen, mullahan on läskipyörässäkin 11-50 12-pakka shimanon vaparilla, ei niitä tarvitse ostaa (paitsi ovat painavia p*skoja)
![]()
Pyöräily on kivaa!
Tarvii molemmat kahvat... vasemmasta kevyemmälle ja oikeasta raskaammalle.
*** teamvelocycling.fi /nonamesport.com / fat-bike.fi ***
^No niin, juuri kun olen tuota mekaanista SRAM-tyyliä oppinut käyttämään, taidan skipata idean![]()
Pyöräily on kivaa!
Se mekaaninen levari on kyllä kurja ylös päin nousevan vaijerin kanssa. Lämpöisessä se vesi tulee onneksi helposti pois kun vaan nostaa pyörän pystyyn.
Itse virittelin monenlaisia kumiletkusuojia, mutta ei ne aukottomia ollut mikään. Mutta tuo haitarikumi rasvalla täytettynä on paras.![]()
Pitää nyt taas tulla kertaalleen toteamaan, että mulla on Spyret toimineet kyllä yllättävän hyvin. Kolmen talven aikana on ehkä tullut 1-2 kertaa per talvi sellainen tilanne, että jarruja on joutunut sulattelemaan tai muuten murehtimaan.
Muuten noille on piisannut huolloksi jarrupalojen vaihdot (alle 10€ koko kierros) sekä pari kertaa palojen elinkaaren aikana olen säätänyt paloja lähemmäksi kuusiokololla. Kuoret ja vaijerit olen vaihtanut kai kerran 15tkm aikana ja perusteellisen yleispuhdistuksen/-öjyämisen teen pari kertaa vuodessa.
Fillarina Konan Private Jake, jossa vaijerit tulee yläkautta. Itse pidän näitä siis oikein hyvinä. Mutta kyllä seuraavaan fillariin tulee kuitenkin hydrauliset, ne on kuitenkin paljon herkemmät ja vielä tunnokkaammat käyttää.![]()
Speksausta ja Pyöräilyä.
||| Road: Canyon - Ultimate CF (Custom) || MTB: Trek Fuel EX 8+ || Gravel: Kona Private Jake
Olisikohan satula paremmin loskaltakin suojassa yläpuolella? Vaijerin toiminnan kannalta paikka on tietystikkin pätevämpi.
Jo ajatuksen tasolla toi sijoittelu on 100x parempi Spyreille kuin chainstay-kiinnitys ja vaijeri siitä alas sisään.
Oon selvitellyt asioita ja Ultegra mekaaninen hyraulisilla jarruilla (juu, niitäkin on ref ST-RF685 STI + BR-RS785 post mount) voisi olla alle 500€, Ultegra Di2 olisi noin 1000€ keikka ja Sram eTap karkeasti 1500€, ehkä enemmän koska menisi kaksi pakkaa uusiksi. Mitä pidempään olen harrastanut, sitä vähemmän olen innoissani mistään (rungon sisällä) kulkevista kaapeleista. Toisaalta Di2 ”halpuus” voi kostautua siinä, etten saa itse toimimaan koska X, ja olen taas epätoivoisena Asetoni & Asetonin tiskillä.
On tämä perbereiden kevät ollut tämäkin päivä, joka alkoi jäätyneellä takajarrulla.
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
LJL:n seikkailuille propsit, vaikka vähän itkettää niin myös vähän naurattaa.
BB7 road mekaanisena settinä paritettu SRAMin force- ja nyttemmin apex-sarjaan täyspitkillä ulkoisilla vaijerinkuorilla, ja ei ole tarvinnut ikinä tehdä mitään voimansiirto/jarru-related korjauksia pyörälle. Jarrupaloja tarttee muutaman kuukauden välein säädellä lähemmäs levyä. Runko vaihtui nyt niin saa nähdä heitteleekö shaibaa eri kohtiin kuin ennen.
Lähdin tässä gravelissa nykymuodin mukasesti 2x vaihdesysteemiin. Pyörä tuli 50/34 11-34 ratastuksella.
En nyt ainakaan vielä ole kokenut mitään valaistumista 2x eduista. Tuolla pakalla 50/34 tuntuu ylimitoitetulta hiekkatiekäyttöön. Hissuksiin jyrkkiä mäkiä ajellessa pienempi pikkuratas olisi parempi ja 50/11 on selvästi ylimitoitettu mun ajoon. Simanon GRX kammissa näyttääkin olevan pienemmät rattaat. Näillä rattailla vauhti on turhan usein just siinä missä pitää vaihtaa eturatasta.
2x systeemissä myös ketju on löysemmällä just hiljasessa vauhdissa, jolloin tiekin todennäkösesti töyssysempää. 1x on käytännössä toisinpäin.
Täytyy vielä kerätä kokemusta ennen lopullista tuomiota. Ehkä olen vaan vanha 1x jäärä.
Sillain noi näyttää kehittyneen että tuossa on oikeasti 2x11 vaihdetta joita voi käyttää ilman turhia rohinoita tai kilinöitä. Siis ainakin vielä kun systeemi on uudehko ja säädössä.
50t eturatas on tosiaan suurimmalle osalle täysin overkill gravelliin. Täytyy olla jokin syy, miksi tuollaisen haluaa pyöräänsä. Kevään kovavauhtiset porukkalenkit ovat yksi.
Ei siinä 2x systeemissä ole mitään järkeä, jos pitkiä välityksiä ei tarvitse.
Tiheämmällä takapakalla saa kadenssin osumaan paremmin, alamäkiin saa mukavammin vauhtia ja takapakkaa saa kulutettua tasaisemmin.
Kannattaa miettiä, josko vaihtaisi 50/34 tilalle 36/46. Ainakin minun mielestäni se toimii gravelissa hienosti.
Pakan vaihtaminen taakse saattaa vaatia jo takavaihtajankin vaihdon. Tämä siis tulee mietintään, jos ykkösvaihde 36/34 on liian pitkä. Riippuu tietysti vaihteiden lukumäärästä, millainen pakka on saatavilla, mutta kymmenlehtinen 12-36 toimii minulla hyvin tuon 36/46 parina. 46/12 riittää kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin ja 36/36 on myös pahinta maastoajoa lukuunottamatta hyvä eli välitysalue on aika laaja. Usein käytetään 11-36 pakkaa, mutta pilkunviilaajat saavat 12-36:lla tiheämmät portaat.
Takajarrun sijoituskeskusteluun kommentti, että kolmion päälle sijoitettu mekaaninen jarru on tosiaan periaatteessa hyvä. Tavaratelineen asennusta se kuitenkin saattaa vaikeuttaa tai ainakin vaatia tietyn tyyppisen telineen, jos rungon muotoilussa tätä ei ole huomioitu. Toki sopiviakin telineitä on saatavilla, vaikka valikoima onkin rajallinen. Itse en kuitenkaan haluaisi pyörääni telinettä, joka L-kappaleella koukkaa jarrun ulkopuolelle.
KiitosLJL:n seikkailuille propsit, vaikka vähän itkettää niin myös vähän naurattaa.Saaga jatkui/päättyi siten, että yön yli nukuttuani tilasin paattoman linkkaaman Di2 M785-setin ja sovin Asetoni & Asetonin kanssa, että hoitavat tarvittavien muiden komponenttien hommauksen ja asennuksen. Oli heille oikeinkin ok.
Ns. sisäisen varmuuden asiaan sain kun ajoin taas tänään pelkällä etujarrulla töihin ja pelkäsin kuolemaa.
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Helkkarin kalliiksi tuli taas tämäkin foorumilla notkuminen. Jälleen kerran.
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Alle 1€ / gr kevennystä... eli halpaa.
![]()
*** teamvelocycling.fi /nonamesport.com / fat-bike.fi ***
Kunhan ei käy näin:
No on näitä sattunut isommillekkin valmistajille (DA9000). Sramin pakat ei ole muutenkaan hiljaisimmasta päästä niin tuskin paljoa enempää lisääntyy melu. Keveyteensä nähden kohtuuhintaista kuitenkin.
Nooo aina noita sattuu ja löytää netistä.
Saa kattoa... paino ei ollut ensisijainen juttu vaan sopivat rataskoot.
*** teamvelocycling.fi /nonamesport.com / fat-bike.fi ***
Trek Checkpoint ALR5 itselläkin yksi varteenotettava vaihtoehto uudeksi ympärivuotiseksi käyttöpyöräksi. Harmi, että tuota ei saa 1x voimansiirrolla. Samanhintainen Crockett 5 olisi 1x voimansiirrolla. Crockett suuniteltu ilmeisesti enemmän cyclocross kisoja silmällä pitäen ja Checkpoint "loivapiirteisempään" ajoon. Crockettiin ei taida mennä yli 40mm renkaat? (Checkpoint 45mm)
Jos uusi malli ei ole huonontunut, niin ero ei ole iso. Crocketissa on tosi hyvö geo, muistaakseni 5mm matalampi emäputki. Suurin ero tulee minusta laukkujen kiinnikkeissä, joita checkpointista löytyy edestä ja takaa. Crocketissa on myöskin piilokiinnikkeet lokareille.
40mm ramblerit menevät lokareiden kanssa, eli ihan kohtuullinen rengastila tuossa on.
Eli kannattaa miettiä käyttötarkoitusta. Uusi crocketin alu runko on tosi hienon näköinen.
Crockett tulee 40 11-32 välityksillä eli siihen verrattuna tuo 50/34 11-34 on selvästi parempi. Crocketiin voi tietty vaihtaa takapakan ja checkpointtiin voi vaihtaa kammet. Crocketin takavaihtaja on myös max 36T eli se vaihtuis todennäkösesti myös. Ehkä myös takanapa että saisi 10-piikkisen rattaan.
Semmonen mukava välitys vois olla 40 10-42 tai 32/46 11-34. 30/46 GRX kampi maksaa satasen eli sen takia turha pidempää valitella. Olisivat kyllä voineet jo tehtaalla laittaa moisen pyörään kiinni.
Checkpointtihan on just oikeilla välityksellä siihen tarkoitukseen mihin se on suunniteltu. Nopea reissupyörä, johon voi latoa tarvittaessa kamaa kyytiin kunnolla. Sitten taas kun laukut nakkaa pois, niin voi vaihtaa isolle rattaalle ja pyörä kulkee.
Niin ja crocketti on cyclocrossari, eli välitykset on just oikein siihenkin.
Ehkäpä trekillä on vielä erikseen jokin TMT malli, johon ei tarvitsisi muutella välityksiä?
Mitä suosituksia tehomittariksi gg-pyörään, tarkemmin 3T Exploro?
Kampina tällä hetkellä Sram Force 1 ja olin alunperin kaavaillut Power2Max NGeco Road SRAM, mutta asiakaspalvelu kuittasi ettei tuo mahdu pyörimään. Myöskään SRM Rotor 3D+ ei kuulemma sovi tuohon. Ilmeisesti Quarqia on ainakin jollakin käytössä vai pitäiskö odotella SRM X polkimia?
No quarq tietenkin, jos power2max ei käy. Saat samalla kevyemmän setinkin kuitukammilla, jotka tuo pyörä tietystikkin vaatii. Minulla on cyclossa vanhemman mallinen kuituinen quarq ja olen kyllä laatuun enemmän kuin tyytyväinen.
Ei kai rospuuttoajan pyörään ole mitään järkeä odotella poljinvaihtoehtoja, kun spiderista mittaavaa on tarjolla.
Testasin viime elokuussa, miten Jyväskylässä ajettava Tähtisadeajot-reitti taittuu oheisella gg-monsterilla kevyeen xc-jäykkäperään verrattuna. Ts-reittihän on vauhdikas, sorateitä on suhteellisen paljon ja polkupätkät riittävän helppoja täysjäykälle droppitankopyörälle. Ylä- ja alapeltiä on reilusti. Ajoin pari kierrosta jäykkäperällä ja viikon päästä pari kierrosta monsterilla 27,5 x 2,2” Race Kingeillä. Soratiepätkät vedin rauhallisesti pk-sykkeillä, polulla yritin pitää yllä reipasta vauhtia.
Neljän kierroksen (á 27km) sykekeskiarvot olivat muutaman lyönnin päässä toisistaan, olosuhteet polulla olivat about samanlaiset eri kertojen välillä. Hitaimman (2. kierros monsterilla) ja nopeimman (1. kierros jäykkäperällä) kierroksen ero oli vain 1,5min. Soratiepyörällä en tosin olisi voinut ajaa yhtään kovempaa polulla. Koko ajan piti olla todella tarkkana ajolinjan kanssa, jarrutettava ja kiihdytettävä, nostettava keulaa ja perää, siirrettävä painoa, jumpattava ja painittava. Jäykkäperällä pystyin ajamaan kovempaa päin esteitä ja avaamaan jarrut alamäessä, vauhtia olisi voinut vielä selvästi kiristää. Soratiesiirtymillä monsteri olisi luonnollisesti vienyt voiton, mutta melko hyvin jäykkäperäkin liikkuu tt-asennossa.
Itse kisan ajoin jäykkäperällä ja haaveilin polulla täysjoustojen perässä roikkuessani xc-täpäristäMonsteri on omimmillaan karkealla soralla, möykkyisillä ja kuoppaisilla tukki- ja mökkiteillä sekä suhteellisen sileillä poluilla. Ja tietenkin talvella ISP:t alla!
![]()
Kirjanmerkit