No ei siinä ainakaan hidastaa olisi voinut.
No ei siinä ainakaan hidastaa olisi voinut.
Aktiivijäsen
Olen itse monesti miettinyt näitä tilanteita vähän samoin. Mitä olisin voinut tehdä? Olenko se aina minä, jonka pitää jotain tehdä? Jos aina vain toinen osapuoli tekee jotain, ei toinen opi koskaan jne.Alkujaan tämän lähetti MRe
Kaikkea on tullut kokeiltua, jopa keskustelua, joka hyvin helposti menee inttämiseksi. Itse olen alkanut soittaa kellosta yhden klinksun verran. Mielestäni se riittää ja taitaa olla riittänytkin. Ohi mentyä heilautus kädellä kiitokseksi tekivät sitten sivusiirtymää tai eivät. Jos ovat mielensä pahoittaneet se vapaus sallittakoon. Kaikkia ei voi miellyttää ja toisaalta ken liikenteeseen lähtee on syytä rekisteröidä sekin ajatus, että siellä on joskus ahdasta. Niin kauan kuin pysytään omilla tonteilla pitäisi homman sujua. Sitä varten ne tontit siellä on mittailtukin.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Hieno spandex-asenne. Kouluttaminen liikenteessä on ihan perseestä. Kaikinpuolin liikennevälineestä riippumatta.
Minusta noissa tilanteissa kannattaa lähestyä asiaa näkökulmasta, että kenellä on paras mahdollisuus nähdä ja välttää tilanne ylipäätään. Minusta se on se on se takaa tuleva pyöräilijä. Jalankulkijat eivät välttämättä ole tietoisia takaa tulevasta pyöräiljästä jne. Pieni hidastus ja mitään ongelmaa ei ole. Pieniä joustoja ja arjen kohteliaisuuksia. Aina ei tarvitse painaa täysillä.
Sinänsä nuo vierekkäin laitetut pyöräkaistat ja jalankulkuväylät on ongelmallisia monin osin.
Forumilordi
Totta kai siinä olisi voinut hidastaa. Mutta kuten itsekin tiedät, niin se kohtaaminen selviää oikeastaan aika loppumetreillä. Samalla tavalla se hidastaminen olisi voinut aiheuttaa sen kohtaamisen.
Soittokellon soittamisessa on se ongelma, että siinä ei tiedä mitä se jalankulkija tekee.
Samalla reissulla kohtasin yhden jalankulkijan Roihuvuori-Herttoniemi -välillä ulkoilureitillä ja siinä tuli sellainen millisekunnin tilanne, että kuka väistää ja mihin suuntaan. Fiksusti jalankulkija jäi paikalleen, jolloin kohtaaminen sujui hienosti. Hymyiltiin vielä toisillemme.
Aktiivijäsen
Tänään tuli vastaan kaksi tyyppiä niillä tasapainolaudoilla, joissa kaksi isoa rengasta/kiekkoa reunoilla. Joo, en tiedä nimeä.
Taaimmainen tuli nätisti omaa oikeaa puolta. Mut se etummainen tuli keskellä väylää, eiku ei, ei tullukaa vaan melkein kokonaan mun puolella ja suunta oli kohti mua.
Ja se uitun ..lkku tiiras vaan sitä ...tanan kännykkäänsä. Sai kyllä kuulla kunniansa.
Että mä vihaan noita sähköjuttuja ja kännykkään tuijottajia.
Aktiivijäsen
Et sitten kauaa jaksanut vetää asialinjaa? Spandex ei ole asenne vaan materiaali ja oikeammin nimeltään elastaani.
Huonolla lainauksella tietysti saa asiat näyttämään toiselta. Turhaan vedät tuota kouluttamiskorttia esiin kun kyse ei sitä ollut. Jos olisit osannut lukea niin olisit käsittänyt että ne ovat ajatuksia eikä konkreettista toimintaa. Lienee kohtuullista olettaa että toisetkin tienkulkijat joskus oppisivat jotain oikeita tapoja.
--
Ei kurjuutta kummempaa
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Aktiivijäsen
Fuuga: "Itselle se on käynyt kertoja vahingossa, siis niin että olen liian kaukaa katsonut valojen olevan vihreä ja ne ovatkin sillä välillä muuttuneet punaisiksi enkä ole juuri ennen ylitystä tarkastanut. Ja joillain kerroilla taas se on tapahtunut tietoisesti kun välimatka valoihin on ollut erittäin lyhyt ja vauhtia on olllut päällä runsaasti."
Ja liikennesääntöjä ja oikeaa asennetta ja oikeaa tilannenopeutta.
Palstajyrä
Lähtökohtaisesti tuo oli kai paikka jossa kaikki neljä mahtuisivat ei vain olemaan rinnakkain vaan myös ohittamaan ja kohtaamaan ilman että siitä aiheutuu vaaraa tai että sen tarvitsee aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta kenellekään?
(1) Olisi voinut kiihdyttää eli ohittaa jalankulkijat keskelmmältä pyöräiljöden kaistaa ennen vastaantulevan pyöräilijän kohtaamista ja palata sitten pyöräkaistan oikeaan laitaan. Vaati tietysti tarvittavan vauhdinnostovaran lisäksi kykyä arvioida vastaantulijan nopeus eli riittääkö matka todella vai joutuuko vastaantulija jarruttamaan tai väistämään pientareen puolelle.
(2) Luottaa siihen että vastaantuleva pyöräilijä osaa ja ymmärtää ajaa omaan oikeaa laitaansa ja siihen että jalankulkijat eivät poukkaa pyöräkaistan puolelle. Tätä voi ehkä edesauttaa sillä että on lähtevinään ohitukseen keskeltä pyöräkaistaa jolloin näkee sirtyykö vastaantuleva pyöräilijä vielä pikkaisen laidemmaksi ja ilmoittamalla ajoissa rauhallisella mutta kuuluvalla äänellä "Vasemmalta!" jolloin näkee siirtyykö vasemmanpuoleinen jalankulkija aavistuksen verrran oikealle.
(3) Jos vastaantuleva pyöräilijä ajaa kuin Euroopan omistaja keskellä pyöräkaistaa tai jos jalankulkijoiden suunnassaan pysymisestä ei ole minkäänlaista varmuutta, on parasta todella hidastaa ja vaikka siirtyä kohtaamishetkeksi jalankulkijoiden taakse ja lähteää ohitukseen vasta kun pyöräilijä on poistunut tilanteesta.
Palstajyrä
Kun tilanteessa neljä rinnakkain ohitus tapahtui hihaa hipoen, on selkeä virhe tapahtunut. Kun asiaa tarkastellaan ohittajan näkökulmasta, ohittaja on ainoa jolla on mahdollisuus tehdä jotain.
Vastaus on yksinkertainen. Ohittajan pitää ennen ohitusta varmistua siitä, että ohituksen voi tehdä turvallisesti. Tuo sisältää riittävät etäisyydet niin ohitettaviin kuin vastaantulijoihinkin. Ellei tätä voi tehdä, ei ohiteta. Jos vastaantulijan etäisyyden arviointi on liian vaikeaa, pitää hidastaa omaa nopeuttaan, kunnes on saanut tuon arvioinnin tehtyä. Ja aivan kuten autolla esim. traktoria ohittaessa 100 km/h rajoitusalueella, nopeusero vaikuttaa asiaan. Kun nopeusero kasvaa suureksi, kasvaa myös ohitukseen liittyvä riski. Jos ohitettava ei hoksaa ohitustilannetta, vaan tekee jotain yllättävää, kovalla nopeudella (suhteessa ohitettavaan) on vaikea estää onnettomuutta. 25 ei ole kova nopeus, mutta kun se sijoitetaan tilanteeseen, jossa ollaan jalankulkijan hihan tuntumassa, nopeus on kova. Askel sivulle ja pysähtymismatkasta tulee kova pula. Se, että tie on kapea ja tilaa ohittamiselle vähän, ei oikeuta ahtaaseen ohitukseen. Jos ajatus tuntuu vaikealta, sitä voi soveltaa autolla ajamiseen. Saako kapealla tiellä autolla ohittaa 4...5-kertaisella nopeudella (vs jalankulkija 5, pyöräilijä 25 km/h) pyöräilijän hihaa hipoen, jos vastaantulijan takia ei ole tilaa väistää sivulle? Jos vastaus on helppo, miksi se pyöräilijänä jalankulkijaa ohittaessa ei ole?
Palstajyrä
On valitettavasti melko pitkälle tulkintakysymys onko "aika läheltä menin sen jalankulkijan hihaa" yhtä kuin "hihaa hipoen". Mulle - ja minähän olen se huomaavainen spandex - on täysin selvää ettei mitenkään välttämättä ole. Väli jalankulkijaan voi olla turvallisuuden kannalta riittävä jos vain muutama ehto joihin vastauksessani viittasin täyttyy.
Toisekseen aina kun tarkastellaan asiaa jonkun näkökulmasta, voidaan sanoa että hän on ainoa jolla on mahdollisuus tehdä jotain koska muut voivat tehdä tai olla tekemättä jotain eikä hän voi kuin yrittää, tavalla tai toisella, vaikuttaa siihen. Kuitenkin liikenne on yhteispeliä ja kahden pyöräilijän kohtaamisessa pyöräilijöiden kelvipuoliskolla on kyse oppikirjaesimerkistä siitä miten yhteispelillä hankalaltakin vaikuttaneista tilanteista voi tehdä sujuvia ja vaarattomia.
MRe:tä vastaan ajanut pyöräilijä voi olla tilanteessa fiksu, valpas ja läsnä ja ohjata ajolinjansa selvästi ja viipymättä aivan oikeaan laitaan - niin minä tekisin - tai olla niinsanottu tyyppipaskiainen ja ajaa keskellä pyöräkaistaa ja kuvitella tai tosiasiallisesti luulla että kaistat on jaettu kulkusuunnan mukaan ja että hänellä tällöin olisi "oikeus" olla tekemättä yhtään mitään.
25 km/h ei ole kova nopeus edes kuvatunlaisessa tilanteessa, jos on voitu varmistua (elävässä elämässä riittävällä tavalla) siitä ettei jalankulkija ota sitä sivuaskelta vasemmalle. Tai jos vastaantulevan pyöräiljän yhteispelin ansiosta mahdollista väistötilaa tarjoutuu. Eikä sen tarvitse olla edes jalankulkijan subjektiivisen kokemuksen mukaan "hihaa hipoen" tehty silloin kun se ei, kiitos ohittavan pyöräilijän ilmoituksen, tapahdu täysin yllättäen (jolloin hän periaatteessa tai mahdollisesti olisi voinut olla juuri tekemäisillään tai voinut tehdä sen sivuliikkeen - ja selllainen "mitä jos" -tunnehan on hyvin pitkälle "aika läheltä" tehdyn ohituksen koettua epämiellyttävyyttä selittävä tilanne.25 ei ole kova nopeus, mutta kun se sijoitetaan tilanteeseen, jossa ollaan jalankulkijan hihan tuntumassa, nopeus on kova.
Muuten olen sitä mieltä että kaikille on melko selvää että pitää ohittaa turvallisesti (ja mahdollisimman huomaavaisestikin) ja mitä turvallisesti tehtävä ohitus pitää sisällään. Ei siitä ehkä kannata sen enempää. Keskustelemisen arvoiseksi ja kiinnostavaksi asia muuttuu silloin kun otetaan mukaan elävä elämä ja keskitytään siihen miten homma käytännössä ja erilaisissa tilanteissa tehdään tai miten sen parhaiten onnistuu - kuten MRe edellä teki (mistä ystävällinen käsimerkki - oli se sitten käden vienti siihen missä maantiekypärässä olisi lippa jos maantiekypärässä olisi lippu tai peukun näyttäminen jos ei olisi mahdollisuutta että peukun nostaminen tulkitaan niinsanotusti ironiseksi eli huomautukseksi virheestä tai miltei raivoisaksi moitteeksi).
Jäsen
Tuossa keskiviikkona, kun ajelin kaupungilta kotiin päin, tuli pyörätiellä kolme jonnea vastaan, kaksi kävellen ja yksi Jopolla. Kun olin kohdalla, jopoileva jonne katsoi parhaaksi tehdä huvittavan koukkauksen minua kohti ja päästää samalla jonkin hassun äänen.
Aktiivijäsen
Niin, että kun sulla on hyvät vauhdit alamäestä ja katsot valojen olevan vihreällä sun mielestä pitäis alkaa jarrutella? Aika mielenkiintoista. Tai kun sulla on 5 metriä valoihin ja alamäen takia/ansiosta nopeutta >40 km/h ja valot vaihtuvat punaisiksi, sun pitäis tehdä äkkijarrutus siihen? Älä nyt viitsi sentään pelleksi heittäytyä.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Forumilordi
En nyt pysty sanomaan hipoivatko hihat, mutta saattoi se laitimmainen jalankulkija yllättyä ohituksesta, sitä en voi kieltää ja jäihän tuo nyt minuakin askarruttamaan. Lain, eikä muunkaan mukaan tuossa tapahtunut mitään väärää, kaikki kulkivat sääntöjen mukaan.
Mitä tulee tuohon Mohkkun nostamaan pysähtymiseen "tien näkyvissä olevalla osalla", niin moniko meistä ohittää koiranulkoiluttajan sillä mielellä, että pyörän saa pysäytettyä jos puudeli löytää jotain kiinnostavaa toiselta puolen väylää? Näitä tilanteita vain liikenteessä sattuu ja välillä sitten sattuu.
Liikenteessä, niin autolla kuin pyörälläkin, minulle sattuu aina silloin tällöin tilanteita jotka jäävät mieleen ja niitä miettii jälkikäteen. Johtuuko se sitten mun ajotyylistä vai siitä, että mietin näitä jälkeenpäin, niin sen arviointi jäänee jollekin ulkopuoliselle.
Palstajyrä
Kun alat lainaamaan ja pelleksi vihjaamaan, niin olisit lukenut lainaamaasi edeltävän pätkän. Jossa juuri kerrottiin, että yli on menty punaisilla kun on ollut vauhtia runsaasti ja matkaa valoihin niin vähän.
Ja tuohon mre:n tapaukseen. Kuka muu tuossa tilanteessa olisi ollut se, jonka pitäisi jotenkin reagoida, ettei ohitusta liian läheltä synny? Jalankulkijat meni omalla puolellaan, täyttäen oman väylänsä. Eivätkä he olleet tietoisia tilanteen kehittymisestä. Jos väylä on jaettu tasan. Voi tästä päätellä, että kaksi pyöräilijää rinnakkain täyttää myös väylän. Vastaantulevalla ei ole ketään läheltä ohitettavaa, joten ei mitään syytä jarrutella. Ohittaja on tässä ainut, kenen pitäisi muuttaa nopeuttaan. Tarina ei kerro, ajoiko vastaantulija keskellä vai reunassa, joten siihen en ota kantaa. Jos väylät ovat yhtä leveät ja kaksi jalankulkijaa täyttää oman puolensa, niin kaiketi vastaantulija ajoi laidassa tai muutoin joku olisi törmännyt johonkin.
Autolla ajellessa pitäisi yleensä olla selvää, että ohittaja säätää nopeutensa niin, että ohitus onnistuu sitten kun tilaa on. Jos vastaantulija alkaa myös jarruttelemaan, saattaa tila oikeasti loppua. Valitettavasti kaikille autoilijoille asia ei ole selvä ja toisaalta, valitettavasti teemme arviointivirheitä. Ainakin minä.
Toivottavasti Mre ei nyt suunnittele vaihtoehtoa polttoitsemurhasta.. Olisi ikävää, että joku, kuka pohtii julkisesti tilanteen seurauksia lakkaisi olemasta. Turvallisuudessa nimenomaan lievätkin läheltä piti - tilanteet olisi tärkeää ruotia läpi.
Miten niin tyhmä kysymys??
Aktiivijäsen
Nii-in, ei liene mitenkään lainvastaista mennä runsaalla vauhdilla? Ja jos vauhtia on runsaasti ja matkaa verrattain vähän, kuten esimerkissä 5 - 10 m niin siinäkö pitäisi alkaa tehdä äkkijarrutusta? Sulta puuttuu yhtälöstä jotain ja runsaasti.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Veteraani
^^^ Viimeisestä kappaleesta tulee juuri samaa mieleen, jotkut tapahtumat jäävät mieleen kun on jo pitkään elämästä nauttinut henkilö tässä. Pahiten on jauhanut erään "hullun" pyöräiljän käyttäytyminen, noitakin joukossamme vaan on ja mieleen tulee samalla noita enemmän pyöräilijöiden joukosta kuin konsanaan muista liikenteessä yhteispeliä tavoittelevista ryhmistä. Nyt en sano mitään vaatetuksesta...
Tilannenopeus missä pelaa.
Palstajyrä
En nyt tiedä, mistä repäisit tuon äkkijarrutuksen. Alkujaan lainaamasi tekstin edellinen pätkä oli tämä.
"Ja joillain kerroilla taas se on tapahtunut tietoisesti kun välimatka valoihin on ollut erittäin lyhyt ja vauhtia on olllut päällä runsaasti."
Eli tuollaisessa kohdin lainaamasi kirjoittaja ajaa päin punaisia ja miksipä ei, kun noissa valoissa ei keltaisiakaan ole. Nykyiset vilkkuvihreät toki antaa. Mahdollisuuden jarruttaa ajoissa.
Jos vauhtia on niin paljon, ettei normijarrutuksella pysähtyminen onnistu, ei siihen silloin suoja-aikojen vuoksi ole tarvettakaan. Tietty, jos kyseisellä suojatiellä on muitakin, vaikka jalankulkijoita, on tilannenopeuden oltava huomattavasti alhaisempi. Mutta se ei nyt suoraan liity tähän.
Miten niin tyhmä kysymys??
Jäsen
Jos jalankulkijat kulkevat omalla kaistallaan ja pyöräilijät omallaan, miksi silloin pitää varoa, väistää tms. esim. MRe:n tapahtumassa? Jos vertaa tilanteeseen, jossa auto ajaa ajoradalla jalkakäytävän vierellä, kuinka moni autoilija hiljentää ja varoo jalkakäytävällä liikkuvan kohdalla (jalankulkija, skeittilaudalla menevä, alle 12v pyöräilijä, rullahiihtäjä tms.)? Tasapuolisuutta liikenteeseen!
Aktiivijäsen
En vain saa viimeistä edellisestä pointistasi kiinni vaikka kuinka yritän. Mikäli halutaan välttää ko. tilanteessa punaisia päin ajaminen, on tehtävä äkkijarrutus jolla voi olla pahemmat seuraukset kuin aavistuksen myöhäisillä vihreillä l . punaisilla päin ajamisella. Se, että jokaiseen valoristeykseen alkaisi etukäteen himmailla 'jos vaikka se muuttuu kohta punaiseksi' -ajatuksella, on haihattelua, jota saa kukin harrastaa siinä määrin kuin itse näkee tarpeelliseksi - minä en. Oikea tilannenopeus asettuu sen mukaan mitä on realistisesti nähtävissä ja todettavissa, ei sen mukaan mitä saattaa mahdollisesti tapahtua. Minä en jälkimmäisellä oletuksella viitsisi ottaa riskiä lähtemällä minnekään.
ja
En myöskään saa tämän hengestä kiinni. Ehkä kommenttihistoriasi asettaa minut ajattelemaan, että vasta-argumentoit tai arvostelet, mutta olen mielelläni väärässäkin. Voihan olla, että joku synapsi päässäni on väärässä asennossa. Kts. yllä.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Aktiivijäsen
Tätä minäkin peräänkuulutan; tasapuolisuutta ja suhteellisuudentajua. Minun silmissäni tämä keskustelu (ylipäätään) on polarisoitunut vahvasti niihin, jotka kannattavat ns. maksimaallisen turvallisuuden ja ennakoitavuuden idiomia ja niihin, jotka kannattavat jonkin sortin epätäydellistä ennakoitavuutta. Ensimmäinen on agendansa kanssa sinänsä täysin oikealla mutta mahdottomalla tiellä. Se tekee taspuolisen keskustelun ja argumentoinnin vaikeaksi.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Infra ei ole tasapuolista. Ajokaista on erittäin harvoin niin kapea, että siinä ei mahtuisi vastaantulijaa kohtaamaan ilman, että ajaa aivan oikeaa laitaa hipoen. Lisäksi jalkakäytävä on erotettu selkeämmin ajoradasta. Kyllä minä ainakin otan autolla ajolinjan keskempää, jos joku on aivan jalkakäytävän reunassa kiinni, että olisi vaara sivuuttaa hihaa hipoen.
No kyllä minä pidän autolla ajonopeuden kurissa jos jalkakäytävällä on skeittailevia tai muuten liikenteeseen todennäköisesti vain osin keskittyviä lapsia.
Toisaalta jos aikuinen tuolta jalkakäytävältä horjaantuu ajoradalle tulkitaan se melko varmasti jalankulkijan viaksi.
Sitten taas jos jalankulkija kävelee pinetareella tai sen tuntumassa ja autoilija ajaa yli on tilanne monimutkaisempi mutta lähtökohtaisesti autoilijan syy.
Jos taas taklaa pyörätiellä jalankulkijan on yleensä varsin heikoilla.
Palstajyrä
Todellakin valtaosa autonkuljettajista ajaa kauemmas katukiven reunasta tai hidastaa hieman jos jalkakäytävällä liikkuu sen näköistä kulkijaa, joka voi päätyä ajoradan puolelle.
Jos ohittajan omasta mielestä mentiin aika läheltä, niin usein ohitettavastakin siltä tuntui.
Fuugan kanssa emme kai puhu aivan samaa kieltä, mutta ei sen liene väliä. Yritämme joskus uudestaan. Kännykällä kirjoittaessa, huonosti toimivalla kosketusnäppäimistöllä tulee oiottua kirjoittaessa toisinaan liikaa, niin asia voi jäädä epäselväksi.
Miten niin tyhmä kysymys??
Vakiovieras
Kävin Pasilassa. Löytyi jälleen yksi suunnittelun kukkanen.
https://www.youtube.com/watch?v=KQJahACs5IA
Aktiivijäsen
Sitä luulisi että jossain aivohuuruissa koaguloituisi vähälahjaisemmallekin että Baanalla ei kannata Taiteiden Yönä ajaa KOMia viimeistään siinä vaiheessa kun on jo melkein keilannut ensimmäiset tyypit kumoon. Mutta näemmä ei.
Palstajyrä
Moni tuohon (provoon?) jo tarttui ja niin teen minäkin.
Kun MRe:n tapauksessa käsittääkseni jalankulkijat ja pyöräilijät erotti omille alueilleen vain yksi 10 cm leveä asfalttiin maalattu valkoinen viiva (ei esim. reunakivi, viherkaista tms. paremmin alueet rajaava elementti), on suuri riski sille, että joku ei pysy omalla puolellaan. Mikä tarkka sanamuoto nyt olikaan, mutta kun pyöräilijä toteaa ajaneensa läheltä jalankulkijaa, en yhtään epäile, etteikö sivuttaisetäisyys vajaaksi olisi jäänyt. Nopeudella 7 m/s voi aika väistölle tai jarrutukselle jäädä helposti vajaaksi.
Mikään tasapuolisuus tai muiden varomattomuus ei tähän liity, vain vaatimus noudattaa riittävää varovaisuutta (TLL 3§) ja toimia itse vastuullisesti. Kysyt, miksi pitää varoa, vastaus on äärimmäisen helppo: Välttääkseen onnettomuus. Tietysti sama pätee muihinkin, mutta kun pyöräilijöinä tiedämme muiden kyvyn huomioida muut liikenteessä esim. tämän kohta 400-sivuisen keskustelun perusteella, paljonko muihin voi tässä suhteessa luottaa.
Palstajyrä
Olennainen kysymys on se, onko etäisyys riittävä. Ei se, tarkoittaako eri ilmaisutavat samaa asiaa.
Kyllä, jos täyttyy. Nro 1 on hyvä vaihtoehto, mutta tässä tapauksessa sitä ei haluttu, osattu tai voitu käyttää.Väli jalankulkijaan voi olla turvallisuuden kannalta riittävä jos vain muutama ehto joihin vastauksessani viittasin täyttyy.
Nro 2 edellyttää, että riittävän paljon ennen tilannetta näkee vastaantulijan reagoivan tuolla tavoin ja sen jälkeen tilaa on tarpeeksi. Jos vain luottaa, että toinen väistää, mutta ei väistäkään, taas tulee kiire paikata tilanne.
Nro 3:n ongelmana on juuri luottaa kävelijöiden suunnassa pysymiseen. Se täytyy päätellä pienistä eleistä yms. asioista ja toivoa, että oma ennuste osuu oikeaan. Kun tuohon sisältyy aika paljon epävarmuustekijöitä, nopeuden sovittaminen tilanteeseen on hyvä tapa hallita riskiä.
Tietysti kaikkien pitää osallistua, mutta paljonko voi luottaa satunaiseen kulkijaan, kun edes ajokortillinen ei useinkaan osaa katsoa autolla pihalta tullessaan pyörätielle ja ajoradan liikenne on kiinnostavampi asia.Toisekseen aina kun tarkastellaan asiaa jonkun näkökulmasta, voidaan sanoa että hän on ainoa jolla on mahdollisuus tehdä jotain koska muut voivat tehdä tai olla tekemättä jotain eikä hän voi kuin yrittää, tavalla tai toisella, vaikuttaa siihen. Kuitenkin liikenne on yhteispeliä ja kahden pyöräilijän kohtaamisessa pyöräilijöiden kelvipuoliskolla on kyse oppikirjaesimerkistä siitä miten yhteispelillä hankalaltakin vaikuttaneista tilanteista voi tehdä sujuvia ja vaarattomia.
Ei ole oikeutta, mutta itselle pitää jättää mahdollisuus reagoida. Ajoissa.MRe:tä vastaan ajanut pyöräilijä voi olla tilanteessa fiksu, valpas ja läsnä ja ohjata ajolinjansa selvästi ja viipymättä aivan oikeaan laitaan - niin minä tekisin - tai olla niinsanottu tyyppipaskiainen ja ajaa keskellä pyöräkaistaa ja kuvitella tai tosiasiallisesti luulla että kaistat on jaettu kulkusuunnan mukaan ja että hänellä tällöin olisi "oikeus" olla tekemättä yhtään mitään.
Näin on ja paino sanalla jos.25 km/h ei ole kova nopeus edes kuvatunlaisessa tilanteessa, jos on voitu varmistua (elävässä elämässä riittävällä tavalla) siitä ettei jalankulkija ota sitä sivuaskelta vasemmalle.
Vakiovieras
tänään auto meinasi kääntyä päälle juuri samassa tilanteessa, en väistänyt, tuli kiire hälle....
Palstajyrä
Kuvittele sellainen mahdoton tilanne että autoilijat saisivat ajaa kiertoliittymää kumpaan tahansa suuntaan ja me pyöräilijät olisimme väistämisvelvollisia!
Kun on niin että meillä on oikeanpuoleinen liikenne, niin "väärään suuntaan" kulkeva pyöräilijä tai jalankulkija on autoilijalle siinä mielessä hankala tapaus että se vaatii erikseen tietoista ja ikään kuin ylimääräistä tekemistä. Tämän vuoksi on tavallaan luonnollista ja jossain määrin ymmärrettävää että silloin tällöin - mikä tarkoittaa aivan liian usein - auto "meinaa kääntyä päälle".
PS Minusta aidosti paheksuttavia ovat ne autoilijat jotka selvästi kiihdyttävät ehtiäkseen kiertoliittymään tai siitä ulos ennen pyöräilijää (ja valitettavan usein aliarvioivat pyöräilijän vauhdin).
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit