Talvella on senverta tasaisempaa ettei pakosti (ainakaan noilla 3" muhkuilla) tarvitse joustoa keulaan. Riippuu varmaan aika paljon siitä missä ja miten ajaa. Onhan se ainakin kevyempi.

Vajaa sata kilsaa on viiksivallulla polkuajoa takana joten ihan hirveän syvällistä analyysiä ei voi antaa, mutta:

29+:n ajo-ominaisuudet on joo jänskät. Asvaltilla ohjaus vetelee ihan omiaan mutta polulla meno on tarkkaa. Lyhyen takapään todellakin huomaa, tosi ketterä laite ja keulakin nousee ilman isompia repimisiä. Pitoa: on! Tosin noitten Maxxisin renkaiden mutaominaisuudet ovat ihan surkeat, lähtee puskemaan ihan minne sattuu. Muhkukumi myös tasoittaa menoa niin, ettei ainakaan tuollaisella 40 km reipasvauhtisella lenkillä ole selkä väsynyt. Yllätyin positiivisesti kuinka hyvin tuo laite rullaa ja kiihtyy, polulla laite tuntuu kuin turboahdetulta kaksysiltä. Renkaiden ja kiekkojen painon huomaa oikeastaan vain asvaltilla ylämäkeen kihnuttaessa.

Tähän mennessä pyörä on ollut juurikin niin hyvä kuin kuvittelinkin. Ei ole tullut täysjoustoa ikävä (eikä toivottavasti tulekkaan). Halusin yksinkertaisen pyörän joka antaisi kuitenkin vähän anteeksi teknisissä paikoissa rytyyttäessä ja joka olisi soiva peli myös bikepacking hommissa. Sellaisen myös sain.

---

Tähän toiseen esillä olevaan asiaan: Esteettisestihän noi sähköpyörät on aika rumiluksia , mutta kai niitä tänne voi laittaa siinä mitä muitakin pyöriä. Kemiztin Bulls on kyllä melko stealth sähkäriks että nopealla vilkaisulla ei edes pakosti huomaisi että siellähän on motti ja akku jemmattuna mukaan..