Kuka mahtoi ajaa Myllypuron urheilupuiston etelälaitaa eli Mustapuronpolkua itään puoli kuuden aikoihin?

Itse olin kävellen reissussa ja tulossa Olavinlinnantietä Itäkeskuksen peruskoululle kun huomion kiinnitti harvinaisen hyvässä, matalahkossa mutta rennossa, tehokkaan mutta luonnollisen näköisessä ajoasennossa täsmälleen oikean kokoisen pyörän oikeassa paikassa olevalla satulalla istunut kuski ja hänen sulava pyörityksensä, ponnistelematta korkeahko kadenssinsa ja vaivaton pyöränhallintansa.

Kun samalla kauppa- ja kirjastoreissulla oli nähnyt jos jonkinlaista muka rentoa ja hieman pystympää asentoa ja vähemmän kisakireää pyörää, niin olihan se katsojana hieno fiilis kun näki mitä rentous ja mukavuus todella voivat tarkoittaa.

Kai juuri tämän takia ei fillarista tai ajoasusta paljon jäänyt mieleen. Tuntomerkeiksi ehkä kelpaavina se että pyörässä oli ainakin keltaista ja jalassa ei ollut pitkiä talvibibsejä vaan lyhyet, ehkä seura-asun housut ja irtolahkeet. Tuulitakista en osaa sanoa muuta kuin että se ei todellakaan lepattanut"