Huomenna aattelin mennä pyörällä töihin. Huh huh olisi pitänyt aloittaa valmistautuminen viikko sitten. Näyttää sellaista magiaa nykyään olevan talvella pyöräily.
Pakko kompata. Olin pitkään sitä mieltä, että ISP 29” on lyömätön kun puhutaan luistelukentästä. Ja sitähän se oli eilen. Siis siinä vaiheessa kun sitä lisäjäädytetään vesiletkuilla . Mutta kun siellä on noita polanteita, niin läski on lyömätön. Kyllä oli eilen hiljaista jokivarren kevlillä.
Sent from my iPad using Tapatalk
Nastoitin juuri läskipyörän 4 tuuman Jumbo Jimit, on loistava. Kaatumisesta sain motivaatiota.
Matalalla rengaspaineella pyörä menee sellaisessa epätasaiseksi jäätyneessä loskassa ilman mitään ongelmia, ja sileällä peilijäällä nasta tarttuu tien pintaan. Nyt tämä läski on paras talvipyörä etenemisvarmuuden ja mukavuuden kannalta, mutta aikataulussa sillä ei pääse mihinkään. Krossarin nopeus voittaa pienen epämukavuuden, jos jonnekin pitää päästäkin.
Viikonloppuna krossaria piti tosin kantaa kaksi kilometriä, kun auraus päättyikin metsätiellä. Läskillä siinäkin olisi ajanut.
Pyöräily on kivaa!
huh, en tiedä miten selvisin töihin. Otin ihan saman pyörän ja samoilla renkaillakin vielä kuin syyskuussa. Ei mitään ongelmia eikä magiikkaa tarvittu. Teen varmaan jotain väärin.
Meitä "väärin" ajelijoita on jokunen. Alkaa vähän jo epäilyttämään oma älli. Rouva Lötjönen usein onnistuu "mahdottomissa" ja olen ajatellut että kun se ei ymmärrä että noin ei voi, niin juuri siksi se vielä onnistuu. Onkohan talvipyöräily minun kohdalla se laji kun en ole jotain hoksannut? Kamalaa, nyt kun ajattelee...
Merkittävä osa vastaantulevista mummoista (vanhempi nainen, jonka puoliso on vienyt perheen Corollan) ajelee ihan suvikumeilla. Hitaasti mutta varmasti. Ja näitä on muuten todella paljon ainakin täällä etelässä.
Itse kuulun juuri tuohon winter commuter lifestyle-jengiin, joka yrittää olla varustautunut kaikkiin mahdollisiin talven tarjoamiin yllätyksiin ja maksaa itsensä kipeäksi kaiken maailman härveleistä, jotka ratkaisevat milloin palelevat varpaat, milloin potentiaaliset kaatumiset. Toinen jengi menee samoilla kuvioilla kesät talvet.
Minä ajoin eilen Viikin suunnassa pätkiä, joista ei olisi ajanut ilman nastoja. Käytössä vain etunastat mutta se olikin ISP:n 2,6 tuumainen.
Sunnuntain kammokelissä tuli peilijäällä vastaan pappa jollakin kaunottarella. Arvelin että on papparainen hankkinut kunnon nastarenkaat kun lasettaa vaan tulemaan rennosti turpa rullalla läpi sen liukkaan. Eikä mitä, sillä oli jotkut vuodelta -85 valkokylkiset perus 32 leveät. Itse möyrin siinä kohdin puoliksi penkan päällä että edes jotain karheaa olisi alla. Ei kai se edes tiennyt että jotain varomista siinä on. Elämä on helpompaa kun ei tajua mistään mittään.
Ihan mahdollista... Tai sitten se ei ollut edes tästä maailmasta.
Talvista Työmatkapyöräilyä aivan harrastemielessä taas vuoden alusta asti kokeilleena ja erityyppisiä pyöriä ja renkaita testanneena olen juuri nyt päätynyt siihen lopputulokseen, että täysjousitettu maasturi rullaavilla renkailla on paras.
perseen alla on ollut seuraavia ja päivittäinen matka 40-50km riippuen reittivalinnasta (etelä-Espoo - Valimo välillä):
1) jäykkäperä 140mm etuhaarukalla
- 27.5x2.6" ISP (tubeless) - vesijäällä hyvä muuten huono, lisäksi tubeless toimii vaihtelevasti, pitäisi laittaa sisuri
- 29" 2.25" RoRo + RaRa - toistaiseksi sisurilla, potentiaalia on kovalle alustalle ja rullannee vielä jonkin verran paremmin tubeleksena, lumella ja sohjossa aivan kehno
2) London Road suoralla tangolla + 40mm Conti Contact Spike 120 tubeleksena, perusvarma ja toimii myös vesijäällä riittävästi, sohjossa vaarallinen
3) Dude läski 4" ja 4.4" JJ tubeless (edessä nastat) - kelvipaineilla (1bar+) ärsyttävä paksummassa lumessa, lumipaineilla ärsyttävä kelvillä (ei rullaa ja pompottaa), nastoilla pysyy pystyssä
4) Blackborow läski 4.8" JumboJimit tubeleksena - rullaa hyvin (1bar) ja pääsee lumessakin, ei kokeiltu vesijäällä, keskiö / q-factor hiukan turhan leveä
5) 150mm täysjousto 27.5x3" WTB Ranger tubeleksena - rullaa hyvin ja pehmeästi, jäälläkin pärjää, pehmeässä lumessa huono, ylipäänsä hauskin ajella työmatkaa
Stravasta napattua vertailudataa top3:n osalta (kaikissa noin tunnin lenkki alustan ja reitin puolesta suht vastaavissa oloissa):
London Road hypridi 40mm 20,3km/h (syke 133, mitattu NP 195W/avg 178W, +1C)
Blackborow läski 4,8" 20,4km/h (syke 135, stravan arvioteho 184W, -9C)
Cube 150mm täpäri 3" 20,8km/h (syke 133, stravan arvioteho 190W, +1C)
Puhtaalla asfaltilla tai aivan tasaisella jäällä tuo 40mm nasta on varmaan nopein mutta heti kun on muhkuraa tai kunnon hiekoitusta rullaus tuntuu kärsivän.
Pyörä #1 täysjäykkänä, droppitangolla ja 2.8" G-Oneilla voisi olla varsin nopea peli juuri nyt (joskaan ei niin mukava kuin täpäri ja peilijäällä liukas).
[edit] lisätään vielä kahden viime päivän töistäpaluu ajot, täsmälleen sama reitti
London Road hypridi, 40mm, 20,5km/h (syke 154, NP 219/avg 202W, +2C)
Cube 150mm täpäri 3", 22,1km/h (syke 130, stravan arvioteho 198W, -2C)
macci muokkasi tätä : 21.02.2019 at 15.43
Monesti rentous tuottaa varmaa ajoa. Taito tietysti tuo rentoutta, mutta myös 'hulluus' saattaa sitä antaa. Muistamme perinteisen tiedon, ettei juopot koskaan satuta itseään kaatuessaan (urbaani legenda).
Olen kyllä kuitenkin ollut huomaavinani, että jos vain pääsee tietyn pelkokynnyksen yli, saattaa meno muuttua helpommaksi.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Varmaan ainakin etelä-Suomen "tyyppitalvessa" pärjää ihan millä hyvänsä. Luulin minäkin (No olen toki räpeltäjä ja jokainen menee taidoillaan) läskillä pärjääväni ilman nastoja. Kunnes satuin viikko sitten kelville, joka oli täysin märällä peilijäällä - polanteistakaan ei tietoa. Oli vaan lievästi kupera. Läskin renkaissa matalat paineet. Kun pyörä lähti hyvinkin kevyesti poljettaessa kaksi kertaa alta ja muutuin Curling-kiveksi, oli vaan pakko uskoa ja tilata nastalliset. Ja kyllähän jotain kertoo sekin, että viimeiseen pariin viikkoon noilla jää-kynnöspelloilla aika vähän on vastaantulijoita ollut. Ohittajia vieläkin vähemmän...
Vaihtelevaa vastatuulta...
Edelleen, uusilla nastarenkailla varustetulla cyclolla voisi mennä leikkimään vaikka luistelukentälle, jos ei yhtään pelota ja jännitä. Epävarmuus tekee sen vaikeaksi. Se on sitten jokaisella oman tyylin mukaan mistä tulee rentous... Minä=hullu tai tyhmä, toinen kännissä tai joku niitä kaikkia. Joku saattaa olla jopa niin taitava.
Eilen ajelin katsauksen tietä, kevliä ja polkua. Kaupunkien väliset erot pintojen hoidossa kyllä näkyivät mm hiekan määrässä. Myös huomasi, miten heikommin käytettyt pätkät olivat suorastaan lumesta ja jäästä puhtaat näiden vesisateiden jälkeen. Läskillä perunapeltokin meni, mutta tuli kyllä ajatus että siinä ei olisi edes nastakengillä kiva kävellä...
Metsistä väki oli kaikonnut (voi olla että useampi kaatunut puunrunko vaikutti reittivalintoihin). Mutta valitsin mielummin huonon metsäpolun kun sen perunpeltojääkenttä kevlin. Tulipahan hieman tasattua syviä jalanjälkiä, 5” rengas ehkä olisi ollut helpompi. Nelituumaisella pääsi tasaisella ja alamäessä mutta ylämäkeen suti huonoimmissa kohdissa niin että piti jalkautua.
Jos tänään jatkaisi pyöräilyä, seuraava tasatonninen olisi kädenulottuvilla
Saivarrellaan sen verran, ettei ne cyclot ole talvella sen kiikkerämpiä kuin kesälläkään. Labiilius ei kesää lähestyessä vähene.
Kyllä crossareitakin oppii hallitsemaan, mutta toki geometrian takia ne ovat äkkinäisempiä kuin mummikset ja monet muutkin. On kelejä, joissa lunta on niin paljon ja se on niin raskasta ettei pyörä vain etene ja vauhti loppuu ja sitten on näitä peilikirkkaita väyliä, joilla ei pidä kuin nasta. Äkkiseltään ajateltuna kaikissa muissa keleissä cyclo on ihan ajettavissa ja sillä ajo totuteltaessa ja opeteltavissa. Välttämättä se ei ole niin helppoa kuin esim. läskillä tai leveillä maasturin renkailla, mutta kokemuksen myötä sillä ajamiseen kehittyy. Olen onnistunut vetämään lipat läskilläkin kohdassa, jossa sivuttaispito hieman kaltevalla pinnalla vain loppui. Kun perä lähti irti sitä mentiin eikä edes ave mariaa kerennyt hokaista puhumattakaan pitemmistä litanioista.
Henkilökohtaiseti koen kyllä etupainollisuuden suuremmaksi cyclon ongelmaksi poluilla OTB-herkkyyden takia enkä sivuttaispidon puutteen takia.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
En tiedä mutta oli tänä aamuna ihan viihtyisä pakkaskeli ajella, -7,5C ja arska nousi![]()
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Kirjanmerkit