Vaikka syksyinen sadekelilenkki voi maantiepyörälläkin olla yllättävän antoisa ja jopa riemastuttava ajokokemus - silloin kun ajokamat ovat suhteellisen asialliset ja toimivat ja kun kone tuottaa lämpöä juuri sen tarvittavan ettei tule oikeasti kylmä (kuin näpeille jos ajohanskat eivät ole ihan samaa tasoa) - ei minullakaan enää illan pimettyä riittänyt intoa ajaa toista Espooon kuvarastilenkkiä pakollisine siirtymineen
PS Mähän en sen enempää merkkaa rastia haetuksi kuin tarkista ajantasaista rastitilannetta mobiililaitteella, joten mahdollinen tai todennäköinen kuvarastitappio ja uusi rastikuva tulevat tietooni vasta joskus myöhemmin eli sitten kun lenkki on ajettu ja pyörä ja mies pikahuollettu ja läppäri aukaistu. Tämä ihan henkilökohtaisena kuvarastihulluuden kurissapitämiskeinona (joka tepsii sen minkä tepsii).
PPS Pylörishän vei rastin fair and square kuten sanotaan eli kävi rastilla selvästi ja eittämättä ennen minua. Sillä hetkellä kun Pylöris otti kuvan mä luultavasti ajoin vielä Kehä III:n kelviä, katselin läntistä taivasta ja tuumasin että en s-na käänny takaisin, mä haen sen rastin!
PPPS Edellä mainittua asennetta tuki se kokemuspohjainen tieto, että vaikka kääntyisikin saman tien takaisin, saderintama etenisi kuitenkin miestä nopeammin ja kastuminen olisi edessä joka tapauksessa, ennemmin tai myöhemmin, joten kannattaa valita se vaihtoehto joka näyttää komeammalta
Lähdin kans hakemaan rastia työpäivän päätteeksi, mutta sen verran tummaa oli taivaanrannassa, että tyydyin vain pyörittelemään lähietäisyydellä kotoa. Ja kyllähän sitä tuli lopuksi kastuttuakin, kun en omista kunnon (mitään) sadevaatetusta.
Toki olisin myös myöhästynyt rastilta, jos sinne olisin lähtenyt.
Luulisi skitillä varusteita riittävän noilla ajokilometreillä Itse ajoin tänään asioita hoidellen ja töihin Soukka - Suna - Otaniemi - Kauniainen - Soukka ja kyllä, sadettakin osui kohdalle. Tänään muuten petti MT500 takista taskun vetoketju. Joulukuussa ostettu. Samasta setistä polvet puhki, käyttäjän virheestä tosin (polvisuojat ollut housujen alla, pitäisi vissiin pitää päällä?). Ei mullakaan siis ole enää ainakaan ehjiä sadekamppeita
Menin melkein suorinta reittiä paikasta toiseen, rastista vain haaveillen. Sinikalliossa ja Vanhan Turuntien varrella vilkuilin ympärilleni, ihan kuin rasti olisi voinut olla lähellä, mutta yhtä hyvin tuo voi olla missä vain. Pohjois-Tapiolakin kävi mielessä. Kuulo huonontunut, ei kuulu kellon kilkatusta.
okei, no nyt löyty. Tuon piirustuksen talon takia
Toi on noita yksi niin monista ärsyttävistä paikoista, joissa pyörätien pitää vaihtaa kadun puolelta toiselle. Välillä tuntuu että niitä on tehty ihan kiusallaan. Niitä on varmaan tuhansia Suomessa. Tässä nyt ei sentään pidä taas hetikohta vaihtaa taas takaisin.
Vinkin pikku detailin perusteella tiesin mitä tietä ajatella ja selkee paikkahan toi on heti Eipä oo koskaan tullut ajettua kuvan suuntaan, mutta asfaltin suuntaisesti monen monta kertaa.
Josko jaksaisi lähteä lenkittämään tänään.
Saatoin huomata saman pienen detaljin, mutta vaikka juuri laskeuduin pyörän selästä, aikaa ei ollut kuin tulla toimistolta suorinta tietä kotiin. Pläh. Mutta älkää nyt turhaan tänään ajelko, siellä voi olla lohikäärmeitä!
Vanha Mikkelässä Ison maantien mutkassa. Vinkistä bongasin kuninkaan kruunun ja lähdin ajatuksissani ajelemaan, että missäspäin Kuninkaantiellä on tuollainen kohta.
Mitään vinkkiä tähän tarvittu! Tumma ja sileä pinta ja kauniisti kaartuvat muodot lumoavat maantiepyöräilijän aivan kuin hulahulatanssijatar lumosi Pekka Puupään. Paikka oli yksityiskohtia myöten tarkasti muistissa. Bussipysäkki on muuten nimeltään Mustarinne Mörkbrinken.
Ehdin eilen ehkä vajaa 30 mestaa lajikartalta syynätä, virtuaalisesti toki. Menin ehkä Helsingin puolellekin Monessa paikassa tuota ruttojuurta esiintyy Nythän paikka on kartalta osoitettu, mutta ”siivouspäivä”..
Foorumi reistasi, tuli turhia postauksia. Ehkä joku oli jo hakenut, mutta ei saanut postattua? Sori
Vanha. Turhaan Espoon vieraslajikarttaa selasin, kun rasti oli Kauniaisissa, mutta karttakuva kertoi paikan tietysti prikulleen. Puoli kilometriä ennen rastille saapumista joku polki vimmatusti samaan suuntaan, piti ottaa paniikinomainen loppusprintti, vaikka eihän se sitten tietenkään mikään rastin hakija ollut. https://goo.gl/maps/jzxfaqAZ7w82
Tuon cinqupostauksen saa lyhennettyä singleksi käyttämällä poista-nappia. Posta-nappi löytyy tuolta "Muokkaa viestiä" alta
Olen näemmä Sports Trackerin mukaan ollut rastipaikassa tasan kaksi kuukautta sitten. Olisi taas mahdollisuus nojatuolirasteille mutta ehkä sitä pitää raahautua paikalle .. eikös siellä suunnalla joku metsäkin ole
Espoonsilta junaradan päällä Espoon keskuksessa. Yllätys oli että tunnen tuon tekijän
"Suunnittelun lähtökohtana on ollut kaupungin vuonna 2007 järjestämän ympäristötaidekilpailun voittanut Mikko Rikalan teos Äspe."
– Espoo -sanan alkuperähän juontaa ruotsin kielen vanhasta sanasta äspe, joka tarkoittaa haapaa. Eli tässä suunnittelussa näkyvät tuolla katossa Espoonjoen varrella olevat haapapuut ja lattiassa Espoonjoen hiekka, kertoo arkkitehti Vesa Pekka Erikkilä WSP Finlandista.
Mulle oli joku aika sitten yllätys, että Espoonsiltaa voi ajella yli etelään ja jatkaa Kiltaraittia ”parvekkeen reunaa” seuraavalle sillalle ja yli edelleen.
Pitäisi varmaan tietää tuo punainen seinä, mutta enpäs.
Vanttilankorvessa ja Kaupunginkallion takamaastoissa, ei tosiaan ole juuri mitään. Lähinnä toi yksi polku ja ryteikköä. Heti niiden alla on paljon nopeata polkua metsässä ja peltojen laidoilla.
Kirjanmerkit