No ketjuvedon hyötysuhde on parempi kuin tuo kardaanikauppiaan ilmoittama 75-95%.
Aurinkoisella kesäkelillä pyöräilevälle ketju on kaikkea tuota, paitsi helppous on hiinä ja hiinä(huoltoa vaatii kesälläkin). Tämmöselle säästä riippumatta ympäri vuoden työmatkaa sotkevalle ketju olis kaikkea tuota, jos niihin vaan sais kunnollisia ketjusuojia. Mitään muuta se ei vaatisi. Lahkeiden lisäksi itse ketjua kuralta suojaavia koteloita ei juuri löydy pyöristä, jotka eivät ole tonnin painoisia, kun ketjusuojaahan haluaa vaan ihmiset, jotka haluavat pyöräänsä kiinni kaiken mahdollisen tavaratelineestä leivänpaahtimeen. Varsinkin näin keväällä märän sepelin seassa polkiessa kiva kuunnella kivien narskuntaa ketjuissa. Ei ihme, että ketju ja takaratas on vaihtokunnossa jo parin tonnin jälkeen...
Ja sitten jos on kunnollinen ketjusuojus, se olis hauska saada myös auki ehjänä ja ilman erikoistyökaluja.
Joo, ei oo pyöriä suunniteltu meikäläisten olosuhteisiin. No onneksi se ketju on noista mainituista ominaisuuksista ainakin halpa.
Kardaanipyörän keksimisen jälkeen on keksitty mm. vapaaratas, vaihteet ja jousitus. Ne on nykyään yleisesti käytössä. Eikö insinöörit sitten ole huomanneet vastustaa niitä viimeisen sadan vuoden aikana vai mistä niiden menestys voi johtua?
Kardaanin käytöstä fillarissa tulee aina mieleen tämä kaksivetoinen: http://christinibicycles.com/.
Wikipedian artikkelin mukaan ketjuvälitteisen hyötysuhde olisi parhaimmillaan niinkin korkea kuin 98,6%. Siellä lukee myös että voitelun taso ei vaikuta kovinkaan paljoa, mutta ruostuminen ja paha likaantuminen varmasti vaikuttaa.
Ilman lähdekriittistä tarkastelua voi toki miettiä että 10% on kaksi kertaa enemmän kuin 5% ja tuon 98,6% mukaan miettiessä 10% on yli kuusinkertaisesti tuon 1,4% verran.
Ei siinä mitään. Varmasti tuollekin löytyy joku innostunut ostaja, mutta nykyään aika moni peruspyöräilijäkin on kiinnostunut rullaavuudesta ja kevyemmästä matkanteosta. Siihen tuollainen 10% välistä haukkaava systeemi ei ole parhaimmillaan.
Kardaanin paremmuus olisi, jos se muuten olisi kelpoisa, huoltovapaus. Jos se siis olisi huoltovapaa. Esim. luokkaa 50tkm käyttöikä kun vaihtaa öljyt 5tkm välein ja 20tkm jos ei tee koskaan mitään. Ketjun ongelma on tavallinen käyttäjä, joka ei tee sille koskaan mitään (mutsi oli laittanut oliiviöljyä kun ei meinannu enää pyöriä, säilyttää fillaria ulkona sateessa kuten autoakin). Silloinkin suojattu hihna ja napavaihteisto lienee kardaania parempi ratkaisu.
Eikun vaan testaamaan. Täytyy kysyä onko jossain liikkeessä moisia. Itsellä ei tuo lisärasitus niin tuntuisi. En mm. huomaa matkoillani juuri mitään eroa 26" ja 28" välillä. Toki se 28" rullaa paremmin, mutta aivan yhtä puhki olen lenkkien lopussa. Ettei ainakaan näin omalla kohdallani tuo tunnu missään. Ja hox: 26" on melkein 20kg painava pyörä läskein kumein kun 28" on fiksumpi.
Varmasti paljon asenteesta ja motivaatiostakin kiinni. Itseäni ei juuri kiinnosta painohommelit ja tämmöset, niin ei ne vaivaa sitten muutenkaan. Mielenkiinnolla siis kokeilemaan karttaanipyörää. Joskin prätkissä en siitä niin välitä kun kampeaa jonkin verran kiihdytyksissä perää sivulle, muttta fillareissa nyt vähän eri voimat.
Kardaanin vaihtoehto on yhdellä etu- ja takarattaalla varustettu ketjuveto, jossa ketjulinja on suora ja ketju helposti suojattavissa kunnollisella ketjusuojalla. Tuollaisen ketjuvedon hyötysuhde on hyvin voideltuna 98-99 %. Jos tuosta tullaan useampia prosenttiyksiköitä alaspäin, ymmärtää normaali pyöräilijä kyllä voidella ketjun sikäli kun kuuloaisti yhtään pelaa. Kardaanikauppiaan mainitsema haarukka 75-95 % on lähinnä absurdi.
Mahdollisesta napavaihteesta tulee toki sitten useiden prosenttiyksiköiden lisätappiot, mutta tuo ongelma on yhteinen ketju- ja kardaanivedolle.
Taittiksessa, kuten tuossa dynamics sidekick:issä kardaani on salettin varsin hyvä vaihtoehto. Esmes veneessä (ainakaan pienehkössä) ei tarttis ylimääräisiä rasvaisia ketjuja nurkkiin. Yhtälailla kelju on sotkea kätensä juna-asemalla tai missä tahansa muualla missä niitä ei pääse kätevästi pesemään.
Jepulis. Kuten yritin tuoda esiin tuolla aiemmin nostaessani aiheen esille, kardaania on mainostettu paremmaksi helppoudessa ja siisteydessä. En nyt tavoittele mitään rähinöintiä ja asiaa ymmärtämättömänä haluaisin lisätietoa asiantuntijoilta, joita oletan tällä fillaripalstalla myös liikkuvan. Tuon hyötysuhdeasian vuoksi olisi mielenkiintoista päästä moista koekäyttämään. Haluaisin kiinnittää myös siihen huomiota, että kyse on työmatkapyöräilystä ja likaisista lahkeista etc. Energiahävikin kannalta lienee huomattavan paljon enemmän merkitystä rengasvalinnalla / kitkalla kuin kardaanin hyötysuhteella?
Kiitos kaikille vastaajille, myös Punalyhdylle (onnea tuleville TDF:lle).
Tuli mennä viikolla hoitoon Fendt Cardano Comfort. Ihan jousitukset ja kaikki, maguran hs etujarru suoraan haarukassa kiinni ei siis missään v-jarrutapeissa. Laitan kuvan kun saan otettua sen. Tossa oli se takajousitus mitä kyselin toisessa säikeessä. Näin se joskus viime vuonna ja nyt tuli sitten ihan nenän eteen ihmeteltäväksi.
fillari10.blogspot.fi
www.kareisenpyorakorjaamo.net
Itse yrittäjä
Pohdittiin töissä fyysikoiden kanssa, että miksei kardaanivetoisella voisi keulia. Ja ei kyllä keksitty miksei voisi.
Tänks. Sitähän minäkin.
Vanha ketju mutta Hollannissa on uudehko valmistja Brik joka tekee kardaanilla
Kotimaastakin löytyy ainakin taittis:
https://www.taittopyora.fi/beixo.php
Aiheesta yleisemmin: Joitain vuosia sitten oli tällainen suomalainen proto:
https://tekniikanmaailma.fi/digileht...omad-nojapyora
Ymmärtääkseni siinä oli pyritty kehittämään ratkaisuja voimansiirron häviöihin(kin). Vieläkin harmittaa, etten lähtenyt ostattelemaan ko. pyörää.
Ensin MP-asiaa vaikka ei tänne oikeasti kuulukaan:
1) Kardaanilla voi keulia ja helposti voikin
2) Kardaanin n.k hissi-ilmiö on taakse jäänyttä elämää
Ja stten asiaan. Kardaani ON hauska ja huoleton, mutta hyötysuhde / vastus on aina suurempi kuin (ainakin) hyvin tai kohtuullisesti hoidetun ketjun. Eli (jotenkin hoidetulla) ketjulla pääsee aina parempaan hyötysuhteeseen kuin kardaanilla. Kysymys sitten varmaan on siitä paljonko ajaa, paljonko haluaa välttää ketjujen putsausta, paljonko on vapaaehtoisesti tuon vuoksi valmis kuluttamaan (turhaa) lisäenergiaa polkemalla. Jokainen valitsee itse kukkaronsa ja prioriteettiensa mukaan.
Vaihtelevaa vastatuulta...
Onko näitä sähköpyörinä? Tuossa kun ei niin haittaisi vaikka hyötysuhde ei olisi paras mahdollinen. Mutta huollon kannalta olisi paljon mukavampi.
Toimintamatka lyhenee ja ei vaihteita(?) Aikamoiset haitat minusta. Ja miksi olisi parempi huollon kannalta, varsinkaankun näitä toimivia kardaanifillareita ei taida juurikaan olla. Itse kyllä ymmärrän sen niin, ettei konsepti ole toimiva.
Mutta prove me wrong. Ainoa ”hyöty” tuossa mielestäni on, että rasvaiset osat eivät ole näkyvillä ja muutenkin pelkistetyn tyylikäs ulkonäkö.
Ketjuveto on myös huomattavasti halvempi rakenne valmistaa. Kardaaniin vaaditaan aina kohtuullisen tarkkoja komponentteja että hyötysuhteesta saadaan hyvä. Ketjuvedon voi toteuttaa ns. "vähän sinne päin".
Eikä asiaa ainakaan helpota se että nykymallisessa polkupyörässä epäedullisia kulmavaihteita tarvitaan kaksin kappalein.
Nyt kun hyötysuhteesta puhutaan, niin eikö se sähköpyörässä ole paras, kun moottori on takakiekossa? Tietysti ajo-ominaisuudet kärsii, mutta jossain perustyömatkapyörässä tuskin liikaa?
Krakovassa viime syyskuussa käydessäni näin kardaanivetoisia kaupunkipyöriä:
Tuohonkin käyttöön hyvä, ei ketjun rasva likaa lahkeita, yksi vandaloitava/rikkoutuva/huoltoa vaativa kohde vähemmän kuin ketjulla eikä tehonhäviöstä ole niin paljoa haittaa oletettavasti suht hidastempoisessa kaupunkillikenteessä.
Juuri tällaista olen miettinyt ratkaisuksi kun bussilla pitäisi viedä taittopyörä Savoon ja polkea mökille 10km ja kylille parikertaa viikonlopun aikana. Akkukin tuntusi kestävän hyvin. Olikohan kellään kokemuksia tästä Beixon pyörästä? Työmatkat kyllä edelleen vetelen Nishikin crossarillani.
Kirjanmerkit