Huutelen täältä aidan takaa, koska en töiden takia päässyt mukaan ajamaan, mutta: maailmalla varsinkin pidemmissä gravel-kisoissa aika yleinen käytäntö on sen tyyppinen, että reittimerkintöjä ei juuri käytetä ja ajajien on itse huolehdittava omasta navigoinnistaan. Se tavallaan kuulu osana homman luonteeseen ja tuo tapahtumiin seikkailullisuutta. Tapahtumien järjestelykynnyskin madaltuu aika paljon, kun järjestäjiltä ei edellytetä 100%:n kattavia reittimerkintöjä. Tämä ihan vain heittona ja vaihtoehtoisena lähestymistapana tulevaisuuden varalle. Kartta printattattavaksi, cue sheetit ja gpx.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Kirjanmerkit