Kyllä tää sellainen laji on, että jokaiselle hevoselle löytyy kengittäjä
5pvää oli kesälomaa, joten työmatkoja riittää sesonkiaikana
^Arvaan että käytössä on liukuva työaika. Ajoitat matkat siten, että kilpailijoiden määrä on minimissään.
Tänään ei ollut TMT:ssä montaa päänahkaa tarjolla, mutta se yksikin maistui. Pari viikkoa takaperin ohitin mojovassa vastatuulessa työmatkalaisen, joka liimautui peesiin koko seuraavaksi 7 kilometriksi. Siinä se kärkkyi peesissä koko matkan, puuskutus vain kuului, kunnes koukkasin edestä kotitielle.
Tänään näkyi tuttu selkä edessä samassa kohdassa kuin viimeksi ajelemassa hissukseen julmettuun vastaiseen puuskatuuleen. Ohituksen jälkeen tuttu kuvio, renkaaseen kiinni, ja siinä sitten roikkui taas koko loppumatkan. Tulipahan kunnon tempo kun naama punaisena haloin tuulta herralle. Mutta sitä makoisammalta tuntui taas kurvata ilman tappiota kotipihaan herran jatkaessa kehän vartta Leppävaaran suuntaan.
Alkoi vaan epäilyttää että yritetäänkö tässä nyt scoutata allekirjoittaneen heikkoja kohtia, jotta koko loppuvuosi voidaan sitten nöyryyttää ohittamalla samassa kohdassa...
^^Mukana vuodesta 2003 eikä vielä ole sisäistänyt edes sääntöä #1.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Ei.. kolmivuorotyö ja todella laajalla skaalalla työaikoja. Ei tuonne lähetä kisoja väisteleen, vaan otetaan vastaan mitä milloinkin tulee. Reitti on vielä sellainen, että paljon polkee paikallisia maantie/triakuskejakin. Lupaan ilmoittaa kun saan niellä tappion karvasta kalkkia.
Täytyy nostaa hattua tmt-kuskille, joka polki tänään ennen kuutta illalla Leppävaaran suunnasta kohti Bemböleä.
Olin menossa pyörälenkille ja punaisissa valoissa odottamassa, kun huomasin tmt-kuskin naama punoittaen pysähtyvän vierelle valoihin cyclolla tai jollain gravel pyörällä, jossa oli lievästi kuviolliset ja leveämmät renkaat. Ei siis mitkään 25mm sliksit ja lisäksi kiinteät metallilokarit ja täysi reppu selässä.
Valot vaihtuivat vihreiksi ja kaverin ketju oli jo kireällä ja liikkeelle lähdettiin salamana.
Päätin polkea kuskin kiinni hieman taakse jääden ja sitten olikin tosi tilanne jo päällä. Tässä vaiheessa vauhti alkoi nousta ja jatkui nousua, kun pysyin perässä.
Poljettiin aika hyvä tovi (2-3km?) noin 35 keskarilla mutta sitten päästin irti. En usko, että olisin itse pystynyt samaan sillä varustuksella! 😋
Itseäni vähän harmittaa, kun poljen ensin sen 20km maalta kaupunkiin yksin ja sitten pitäisi alkaa tempokisoihin.
Lähetetty minun SM-A510F laitteesta Tapatalkilla
Ei niin ankara tarvitse olla, ettei tuollaista lämmittelyä itselleen salli.
Onko kukaan nähnyt suosikkitempoilijaani tänä vuonna?
Kaveri tulee muutamaa minuuttia yli aamuseittemän Karhusaaresta Itäväylälle ja jatkaa sitä pitkin ainakin Itikseen asti. Tuntomerkkeinä harmaa suoratankonen Nishiki, reisitaskushortsit ja Lidlin ajopaita housuihin tungettuna. Puhina on kova ja keskari ehkä jossain 25 nurkilla. Itäväylän Teboilia kohden ylämäessä mennään alle kahtakymppiä, mut niistää jatkuvasti räkää käteensä ja ravistelee sitä taakseen, estäen tehokkaasti yritykset tulla edes iskuetäisyydelle. Teboilin valoista jatkaa sujuvasti taakseen katsomatta ajoradalle, jos ei kohdalle satu vihreää ja kehäykkösen yli menee punaisia päin niin, että heikompaa hirvittää.
Jotenkin tuon seuraaminen vaan saa aamulla aina hymyilyttämään, vaikka TMT vakava laji onkin.![]()
Eilen vaimokkeen kanssa oltiin kevyttä osittain maastolenkkiä tekemässä ja taustaan tuli näkyviin neonväriset pyöräilyvaatteet. TMT- moodi automaattisesti päällä... Nythän on sunnuntai. Vapaapäivä ja pysähdyin odottelemaan puoli kilsaa taakse jäänyttä vaimoketta, eikä se toinen ollu edes perässä enää. Varmaan säikähti ku halpismaasturi 3" kumeilla alko rynniä 40 km/h karkuun. Ei ollu kyllä TMT tilanne
Nöyryyttävin kuviteltavissa oleva tappio kohtasi minut tänään. Olin lähtenyt töistä tarkoituksenani ajaa kotimatkalla tiukkoja intervalleja ja niinpä alla oli hiilikuitua, aerokiekkoa, tehomittaria, matalaa ajoasentoa ja kireätä vaatetusta. Heti ensimmäisellä kelvillä takaa alkoi kuulua räminää ja ajattelin, että sinnehän se kohta jää pölyyn räpiköimään. No, räminä vain lähestyi ja sitten oikealta painaa ohi mummopyörällä, selkä pystyssä, muotivaateliikkeen kassi ohjaustangossa nuori nainen lahkeet hulmuten ja pyörä kitisten. Jäin ylämäkeen kuin jäätyneenä ja katselin, kun mummiksella kirmattiin horisonttiin. Murruin tietenkin täysin, kun tilanne alkoi painua tajuntaani.
Yritin heti perustella itselleni tappiota: Olin vasta lämmittelemässä, ei voinut nostaa vielä tehoja. Ei auttanut. Lenkki meinasi jäädä kesken. Minut lyötiin karmealla tavalla. Näin kävi. Mikään ei voi tätä muuttaa.
Oliko ohittaja edes äärimmäisen kaunis? Lieventäisikö tämä tuskaa?
Ainakin ohituksessa oli jotain kaunista![]()
Kaikenlaisten selittelyjen miettiminen vain pahentaa asiaa. Eihän tuossa tilanteessa olisi ollut muuta vaihtoehtoa kuin ajaa kovempaa. Tappio voi tulla koska tahansa yllättävässäkin tilanteessa.
Tämä totta! Mulle kävi hiukan vastaavasti eri liikuntamuodossa. Funtsin miten vois kalorikulutusta hiven lisätä kun ei oikein ruuasta viitsisi tinkiä. Viimisiä kiloja pudottelen siinä syy.
Oon aina ottanut kävelylenkit vain ja ainoastaan ajankuluna omien ajatusten kaa, maisemien katseluna ja raittiin ilman saamisena. Kun muuta en keksinyt päätin lisäämpä hiukan askeleen pituutta ja tempoa. Kodin jo häämöttäessä näköpiirissä, noin tunnin kävelyn jälkeen loivaan myötämäkeen "reipas" kävelyvauhtini hervahti. Takaa kuului naisten jutustelua niinpä astelin entistä enemmän kelvin vasempaan reunaan. Kaksi noin keski-ikäistä naista paahtoi ohi tarinoiden niitä näitä ja taisin jopa naurahduksenkin kuulla, niin hyvät oli jutut.
Fak, minä ja nopea vauhti! Eka meinasin lisätä vauhtia mut hetkessä järki voitti, naisten selät katosi hetkessä kaukaisuuteen ja totesin vaan itsekseni "pitääpä ostaa ne uuet kunnon jalkineet ja oikeesti keskittyä tähän touhuun."
PS. Mulla oli/on oikeesti noin 5 vuotta vanhat kuomat, tosi raskaat malliin vanhat turvajalkineet, se vähäsen lievitti tuskaani![]()
En ole iljennyt tätä tänne postata aiemmin, kun häviö oli äärimmäisen nöyryyttävä. Vieläpä julkisella paikalla (kuten TMT useimmiteni on).
Poljeskelen aamusella töihin, maantiepyörällä. On matala ajoasento, oikeaoppinen työmatkavaatetus ja firman sponssaama heijastinreppu.
Olin selvietynyt tappioitta koko alkukesän, mutta heinäkuun lopulla, juuri ennen lomia (sanomattakin selvää, lomani meni pilalle tapahtuneen johdosta), painelin menemään normaaliin tahtiin ja muistin välillä tarkistaa peilistä tilanteen takana, ettei kukaan pääse yllättämään. Matka oli melkein maalissa, kun eteen ilmaantui eettinen dilemma, peilissä ei näkynyt ketään, joten ajattelin uskaltavani vähän pudottaa nopeutta.
Eettinen dilemma eteni aika rauhallisesti, joten nopeutta piti pudottaa reilusti, ettei riemu lopu alkuunsa. No mitäpä, tuossa jäi se peili vahtimatta kun edessä oli paremmat näkymät ja turvavälikin suht lyhyt. Takaa syöksyi trikootorpeedo suoratankoisellaan ja ohitti minut ja dilemman antamatta mitään mahdollisuutta reagoida tilanteeseen.
Mitähän dilemmakin ajatteli minusta.. Säälittävä tappio, vaikka kaluston puolesta pitäisi kovempaakin päästä. Työpäivä pilalla, loma pilalla, lomaltapaluu pilalla. Pitää hakea pälilomaa töistä ja pillerit, jos ei tästä pian pääse yli.
Miten niin tyhmä kysymys??
Mä olen ottanut TMT tappioihin myös digitaaliset tappiot mukaan, eli jos työmatkan Strava-segmenteillä löytyy päivän tuloksista nopeampi tempoilija, se on tappio. Otan tosin tappiot aika väistämättömänä TMT:n suolana ja tällä menetelmällä ne onkin aika jatkuvia eikä ne mielialalääkitystä vaadi![]()
Niin.. Kisoissa oon kyllä tottunut häviämään. Pitää vaan jatkaa, kai sitä joskus vielä oppii hyväksymään itsensä pyöräilijänä ja ihmisenä tmt tappioista huolimatta.
Olkoonkin, että tekisin nytkin kaiken täysin samalla tavalla, jos sama dilemma samalla vaatetuksella osuisi työmatkalle. Vähän itseasiassa ihmettelen tätä minut ohittanutta herraa. Oliko hän sokea vai vähemmistöläinen. (sokeaksi pysyi kaistalla aika hyvin)
Miten niin tyhmä kysymys??
Leuka rintaan ja kohti uusia TMT-tappioita.
On häviö jos joku pysyy peesissä?
Eikö peiliä tarvitse mahdollisen ohittajan havaitsemiseen ja kaseikkoon kiilaamiseen?
Jos ajaa riittävän kovaa, ei ole mahdollisia ohittajia.
Miten niin tyhmä kysymys??
Tänään olin mahdollinen ohittaja, mutta en ohittanut. Tappio. Olin silti siihen tappioasemaan ihan tyytyväinen, sen verran hyvää vauhtia mentiin.
Kirjanmerkit