Puututaan tuohon syömiseen ajon aikana, kun sen aloitin. Stravan antama arvio plr:lle on oikeaa luokkaa, joten tuon energiamäärän syöminen ajon aikana on hankalaa. Maksa ja lihakset varastoivat energiaa (glukogeenia) noin 1,5 tunnin suoritukseen, jonka jälkeen keho ottaa energiaa rasvasta. Kuitenkin rasvasta tuleva energia on liian hidasta se ei toimi silloin, kun tehoa tarvitaan paljon. Itse huomaan tuo siinä, että pitkillä lenkeillä (yli 300 km) syke ei nouse lopussa yli pk-vk -rajan.

Eli mitä jatkuva syöminen tarkoittaa. Minulla oli lähdössä neljä banaania, joista yhden söin ennen lähtöä. Kaksi muuta söin ennen Hämeenkyröä, josta otin kaksi banaania lisää. Kaikki banaanit oli syöty ennen Parkanoa. Lisäksi minulla oli salmiakkia ja lakuja yhteensä noin 300 g mukana. Ne riittivät koko matkalle. Minulla ne ovat pienessä laukussa rungon päällä ohjaustangon takana. Lisäksi söin ajaessa yhden suklaapatukan ja pari geeliä. Tauoilla söin lisäksi leipää, suolakurkkuja (suolan takia) ja geelejä. Sain varmaan enemmän energiaa sisään kuin plr, mutta miinukselle reissu meni ja vaikka eilen illalla söin paljon, niin tänään keho on huutanut ravintoa ja minä olen vastannut huutoon. Urheilujuomaa meni noin neljä litraa ja vettä pullollinen (0,75 l). Urheilujuoma ei ole kovin hyvä energialähde, mutta kyllä tuosta määrästä tulee noin 120 g sokeria (n. 500 kcal), joka ei riitä edes tunnin tarpeeksi, mutta kyllä siitäkin apua on.

Kun epäilin energioiden loppumista, niin kyse on siitä, että kun kunto ei ole sillä tasolla, että 34 olisi pk-vauhtia ja vk-tason ylläpitäminen vaatii jatkuvasti hiilihydraatteja. Kun hiilarivarastot on loppu, niin loppu tullaan rasvalla ja enintään pk-tasolla. Ja valitettavasti meillä oli ylämäissä yli 300 ja jopa yli 400 w tehoja, joita harva ajaa pk-tasolla. Harjoiteltu keho kyllä jaksaa vk-tasolla vaikka koko päivän, jos saa vaan tarpeeksi hiilihydraatteja.