Hyvinkäältä startannut kaksikko sai aikaa kulumaan 17h 34min lyhyestä matkasta huolimatta.

Kellot käyntiin suunnitellusti klo 15:04 ja pienten alkusäätöjen jälkeen matkaan päästiin hieman ennen neljää tavoitteena taas 200 km...

Ensimmäiseen 20 kilometriin loskakelvejä pitkin tuhrattu reilu 2 tuntia muutti suunnitelmia minimimatkan ja maksimitaukojen suuntaan.

Vanhalle 3-tielle päästyä hieman helpotti Hämeenlinnaan asti, mutta siellä kyydistä vahingossa pudonneen elintärkeän juomapullon (sisältönä hirvilimua) etsintä samoja taajamakelvejä pitkin koetteli erityisesti ajotoverin hermoja.

Luokkaa 10km sakolla etsinnästä selvittiin ja löytyipähän samalla uusi reitti Tiiriön Apsille ja sihijuomat aamun saunaa varten. (Säännöt kun eivät salli saman reitin sahaamista ees taas.. )

Tiiriön Apsin piti olla eka stoppi, mutta eka huili pidettiin siis jo Riksussa 20km loskakelvin jälkeen.
Tiiriöstä sitten isoa tietä pitkin kohti Pälkänettä ja Aapiskukkoa. Aapiskukkoa ei voi kun kehua ruoka- ja juomatarjoilun osalta.

Aapiskukon tauolla vierähti melkein maksimiaika ja juuri lähdön hetkellä sinne saapui myös muita pöljiä.

Aapiskukosta matka jatkui Kangasalan kautta kohti Tamperetta.

Kangasalalla vastaan tuli urjalalainen läskikaksikko. Kuulumisten vaihdon jälkeen matka jatkui.

Gookkelin navin, kartan ja vaiston varassa löydettiin taka-Hervantaan, josta löytyi matkan ensimmäinen mäki.



Mäen toiset ajoivat ja toiset tunkkasivat ja niin päästiin Hervantaan.

Hervannasta seuraavaan suunniteltuun taukoon eli Lahdesjärven Apsille oli välillä Googlen ja opasteiden mukaan 3km ja välillä 8km eli joko hiihtämällä latuja tai luokkaa 6 motarin alitusta tai ylitystä ja tusina mäkeä.

Lahdesjärvellä taukoillessa törmäsimme uudelleen Aapiskukon pöljiin. Myös junaliput paluumatkalle pööräpaikoilla tuli tauolla tilattua.

Taas lähes maksimipituisen tauon jälkeen klo 7 oli aika lähteä pöörän päälle ja suunnaksi otettiin Lempäälä klo 7:43 asti.

Klo 7:43 kalusto ympäri ja kohti Rosendahlia.

Tampereen kelveillä ei oikein pöörä kulkenut, vaikka mukamas oli kiire saunan lämpöön. Pettymys oli valtaisa, kun Rosendahlin porteilla huomasimme, että rapiat 5km puuttuu vaaditusta 15 kilometristä viimeisen 2 tunnin aikana. Ei auttanut muu kuin kääntää kalusto taas ympäri ja lähteä keskustan kautta kohti Kangasalaa. Tuossa vaiheessa varmaan tuli Suuntoon jotain vikaa, kun kilometrit eivät tuntuneet kellossa lisääntyvän vaikka kuinka polki.

Joskus klo 9 aikoihin olimme lopulta perillä ja pääsimme saunaan & aamupalalle 168 km jälkeen.

Joskus klo 10-11 nurkilla lähdettiin pöörillä kohti asemaa ja siellä näytti olleen muutama muukin (tyhmä)pööräilijä Veeärrän kiusaksi.

Juna etelään oli vissiin hieman ylibuukattu pöörien osalta. Konnari taivasteli, jotta mistä tällainen määrä pöörien kanssa matkustavia tulee keskellä talvea..

Pöörät saatiin lopulta mahdutettua junaan ja saimme vain noin 10 min viivästettyä yleensä niin kovin täsmällisesti aikataulussaan kulkevia VR:n junia.

Josko ensi vuonna sitten se 200 km. Jos ei muuten, niin vaikka kalustoa optimoimalla. 10 kg lähtisi helposti kaluston painosta pois ja mahdollisista vaihteistakin vastaavasti tulisi lisäpainoa. Onneksi on vuosi aikaa speksata.

SUURkiitokset Mikolle järjestelyistä ja muille pöljille seurasta.