Painonhallinta, tuo ikuinen ystävämme

[1aloittaja]

Pyöritin kampea kesän aikana 3.500 km. Laihduin puoli kiloa. FB-kaveri kittari GT:tä, ajaa ryttyytti moottorikelkalla ja hukkasi 16 kiloa. Tulee väistämättä mieleen vanha Pahkasian "Jurpo", sarjis. Eka ruudussa lenkkeilijä vetää "Elän 20 vuotta kauemmin kun huolehdin kunnostastani". Tähän Jurpo toteaa: "Mitähän hyötyä siitä on, kun käytät nytkin aikasi noin typerästi."

Itsellä lähti kuukaudessa kasvaindiagnoosin jälkeen reilut kuusi kiloa. Ei vaan tee mieli syödä enää niin paljon kuin ennen, maitotuotteet ja viljat pannassa (AIP).

Lenkillä huomaa että lämpiäminen ja "koneen käynnistyminen" kestää huomattavasti kauemmin, mutta kyllähän se ylämäessä palkitsee kun liikutettavaa massaa on 12 voipakettia vähemmän. Urheilujuomaa on nykyään aina lenkillä mukana, aikaisemmin 50km asti mentiin pelkällä vedellä.

En tosin suosittele tätä dieettimetodia pahimmalle vihamiehellekään

Kyllä se on moneen kertaan kerrottu, ett kävely, juoksu ja pyöräily ei oo laihdutuksen kannalta tehokkaita, ei. Moni vaan ei sitä usko. Nuo liikuntamuodot ovat toki hyviä yleisen terveyden kannalta, kyllä. Mutt noi on eri juttuja.
Juostakin pitäis päivittäin kymmeniä kmjä, jotta siihen kuluisi oleellisesti enempi kaloreita, kuin sen seurauksena tankatessa tulee lisää.
Maratoonarit on yl laihoja, mutt niiden km-määrätkin on aikas isoja tavallisten kuntourheilijoiden, saati sunnuntaikävelijöiden lenkkeihin verrattuna.

Laihduttamisessa on pal tehokkaampaa, kun katsoo mitä suuhunsa työntää ja kuinka usein.
3-4 tunnin välein ravitsevaa, mutt ylensyömistä välttäen. Eikä muuten se ’sämpylä’ sisällä yhtään enempää kaloreita illalla kuin aamullakaan... ja kaurapuurossakin on sokeria...

Ja sitten se monille uskomaton juttu, ett ruuan sulatus (ja elintoinnot) ovat eniten energiaa kuluttavia toimintojamme!
Ei suinkaan liikunta!

Mä en oo juossut enää metrikään viime vuosikymmeninä, mutt painoni oon saanut putoamaan nyt 106 kg:ta 83 kgon...
kun jätin ensin pois Colan litkimisen, sitt tuoremehun, kun siirryin hedelmiin ja sitt ’ehtoollis’viinin lipityksen ...siis iltaviinin
ja vaalea leipä vaihtui tummaan. Jätski on vielä säilynyt ’paheeni’

Juu ja pyöräilystä sinänsä olen suunnattoman innostunut, nyt ylikypsällä iälläni, vaikka km-määräni ovat varsin vaatimattomia pyöräilyn harrastajiin ja kuntourheilijoihin verrattuna. Multa on mennyt koko kesäkausi 1700 km kelaamiseen ...ja sekin sähköavusteisella... No rapakuntoinen soffaperuna kun oon

[1aloittaja]

Mielenkiintoinen aihe. Meikälle lääkäri ehdotti pätkäpaastoa kun aineenvaihdunnassa meikällä häikkää. 15-16h "paasto" vuorokaudessa. Käytännössä puolilta päivin eka ateria kuluvan vuorokauden puolella.
Sopii hyvin iltapainoitteiseen syömiseen eteläisen Euroopan malliin. Aika moni varmaan noudattaa normisti tämän suuntaista. Esmes. aamupala on hyvin kevyt ja lounas myöhään tai lopettaa illalla syömisen aikaisin.
Ideana mm. rasva-aineenvaihdunnan aktivoiminen. Tätä ainaki lääkäri kuvitteli tämän saavan aikaan.

Sent from my LG-H815 using Tapatalk

Ei hyvä! Vatsa olis hyvä totuttaa pienempiin annoksiin, eikä venyttää sitä isolla kertamättämisellä. 3~4 tunnin välein vajaatäyttöä, niin ruuansulatustoiminnalla on puuhaa koko ajan. Se kuluttaa eniten energiaa. Hara hachi bu!

[TheMiklu]

Tai sitte syö maltillisia annoksia sen 8h syönti-ikkunan aikana. Rasva-aineenvaihdunta aktivoituu paaston aikana plus ruuansulatus saa levähtää.
En tiiä onko kumpi ja kampi parempi. Tärkeintä on, että itestä tuntuu hyvälle.

Sent from my LG-H815 using Tapatalk

[PatilZ]

Kuulostaa rohkaisevalta, että monen kohdalla vuoden takainen ahertaminen ikuisen ystävämme kimpussa on toiminut pysyvästi.

Miten arvon kokemusosaajat kommentoivat tätä:

Edellä olevissa kokemuksissa ja mielipiteissä on näin maallikolle syömisen ajoittamisen suhteen kaksi toisiinsa nähden ristiriitaista koulukuntaa. Monen näppäimistöltä todistetaan pätkäpaaston voimaa ja toisaalta toisille onni on löytynyt mahdollisimman tiheästä (ja määrältään pienestä) ruokailusta. Onko toinen tapa parempi toistaan? Onko näillä omat kohdetarkoituksensa, eli molemmat hyvät, mutta eri tilanteessa? Onko toinen psykologisesti toista helpompi?

Noin muutenkin säikeessä puhutaan paljon ravitsemuksellisista tai fysiologisista tekijöistä ja unohdetaan psyykepuoli. Laihdutus näyttäisi olevan teoriassa helppoa: syö vähemmän kuin kulutat. Käytäntö ja toimeenpano onkin sitten oma kokonaisuutensa. Tieto asioista tietenkin auttaa, mutta on tässä jotain muutakin.

Rivien välistä mä ainakin luen, että painonhallinta tarvitsee oman tietyn mind-settinsä onnistuakseen. Tuntuu, että jäsen oppes on tarjonnut tähän jotain vastauksia kuvatessaan kokemuksiaan. Vähän niinkuin: ensin on havahtuminen - hälytys, jossa kokemus on seinää vasten olemisesta. Eli kuten entinen proffani sanoi vuonna miekka ja kilpi, kun kävin valittamassa motivaation puutetta: "pakko on paras muusa". Sitten on jotain joka liittyy tilanteen jäsentämiseen ja omien mahdollisuuksien hahmottamiseen. Hitunen sosiaalista tukea ei näyttäisi olevan pahitteeksi. Omia voimavaroja ilmeisesti voi lisätä realistisella tavoitteenasettelulla ja etenemisen seurannalla. Ehkä se fokusoi toimintaa olennaiseen tms. Jonkinlainen "repsahdussuunnitelmakin" voi toimia eli pala pitsaa ei ole katastrofi, jos siitä ei tee sitä. Nää on vissiin siihen painonpudotukseen liittyviä. Sitten ylläpito ja hallinta sisältää jotain omia elementtejä, mutta myös samoja. Samaa on ainakin seuranta ("hälytysrajat" eli viimeinen vyön reikä). Omaa taas jonkinlainen rutinoituminen tms. Jotain jossa, ei enää tietoisesti tehdä vaan on jo automaattinen osa omaa uutta elämää / identiteettiä.

[H. Moilanen]

Onko toinen psykologisesti toista helpompi?

Moni kokee näläntunteen varsin ikäväksi tilaksi, joka pitää hoitaa syömällä. Sinällään tiheä syöminen sopii näille henkilöille paremmin. Sitten on se toinen ryhmä, johon itsekin kuulun, eli näläntunne on varsin ohikiitävä hetki. Kun sietää, tai torjuu esim. juomalla vettä, muutaman tunnin ajan, nälkä menee ohi. Tämän jälkeen näläntunne ei oikeastaan edes palaa ennenkun syö seuraavan kerran uudestaan.

[Markku Liitiä]

Täh!? Haluut siis, ett se kaikki höttömössö jää kroppaasi/vyötäröllesi lillimaan, hyödyntämättömänä...kö?
Jommankumman logiikka vippaa nyt pahasti

Ööö, en nyt oikein hahmota.

Tarkoitukseni oli vain kertoa, mitä mieltä radiossa haastateltu asiantuntija oli. Hänen mukaansa ihmisen vatsa kertoo olevansa kylläinen ihan samalla tavalla, jos sinne tunkee 400 grammaa kermaperunoita ja lenkkimakkaraa kuin jos sinne tunkisi 400 grammaa vähäkalorista kasvisruokaa. Vatsa ei siis toimi niin, että ihminen tuntisi itsensä kylläiseksi syötyään X-määrän kaloreita/jouleja, vaan syöty grammamäärä merkitsee.

Eri juttu on, kuinka monta tuntia aterian jälkeen menee kummassakin tapauksessa, ennen kuin on uudelleen nälkä.

[LJL]

Kyllä mulla ainakin painon hilaaminen jostain yli 75kg lukemista alle 73kg puolelle (itselle merkityksellinen ja melko hankala pudotus) on lähtenyt siitä, että on ollut korkea motivaatio treenata kesän kisoja varten. Olen saanut tiputettua painoa liikkumalla normaaliin tapaan sen noin 8h viikossa pyöräillen ja kiipeillen, mutta syömällä aamupalaksi 250g maitorahkaa hillolla. Vähän on kyllä nälkä ennen lounasta, kun ei ole muuta syönyt ja pyöräillyt töihin 21km, mutta siihen tottuu äkkiä. Maltillisilla harjoitusmäärillä ei ole tullut ylirasitusta, kun olen syönyt melko kevyen lounaan, ennen kotiin pyöräilyä banaanin ja niittaan kunnolla ruokaa päivälliseksi kun pääsen kotiin. Iltapalaksi yleensä pari leipää. Kerran viikossa eli maanantaisin meillä on vaimon kanssa karkki- tai sipsipäivä vuoroviikoin.

Mutta kyllä siinä täytyy silleen terveellä tavalla inhota läskiä niin se menee pois. Nyt syksyllä olen tarkoituksellisesti antanut painon nousta liikkumattomuudella ja mässäilyllä (ei kotona mutta anoppilassa). Lataan akkuja.

[1aloittaja]

Hara hachi bu!
http://www.iltalehti.fi/laihdutus/20...34984_lh.shtml

[1aloittaja]

Ööö, en nyt oikein hahmota.

Tarkoitukseni oli vain kertoa, mitä mieltä radiossa haastateltu asiantuntija oli. Hänen mukaansa ihmisen vatsa kertoo olevansa kylläinen ihan samalla tavalla, jos sinne tunkee 400 grammaa kermaperunoita ja lenkkimakkaraa kuin jos sinne tunkisi 400 grammaa vähäkalorista kasvisruokaa. Vatsa ei siis toimi niin, että ihminen tuntisi itsensä kylläiseksi syötyään X-määrän kaloreita/jouleja, vaan syöty grammamäärä merkitsee.

Eri juttu on, kuinka monta tuntia aterian jälkeen menee kummassakin tapauksessa, ennen kuin on uudelleen nälkä.

...no niinhän se on, ett luetun ymmärtäminen on joillekin vaikeaa...

Mutt olkoon! Vatsan täyttäminen höhhöllä kertyy vaan kroppaan, mutt energiaa sisältävä ruoka kuluu energiaa kuluttaessa pois eikä jää rasvamakkaraksi vyötärön paikalle...

[Markku Liitiä]

Mutt olkoon! Vatsan täyttäminen höhhöllä kertyy vaan kroppaan, mutt energiaa sisältävä ruoka kuluu energiaa kuluttaessa pois eikä jää rasvamakkaraksi vyötärön paikalle...

Kasvissyöjät ja vegaanit ovat siis pääsääntöisesti lihavia, jos höhhöllä, kuten olen ymmärtävinäni, tarkoitetaan vähäkalorista, vaikkapa kasvisruokaa.

[H. Moilanen]

Vatsan täyttäminen höhhöllä kertyy vaan kroppaan, mutt energiaa sisältävä ruoka kuluu energiaa kuluttaessa pois eikä jää rasvamakkaraksi vyötärön paikalle...

No nyt on ravintotiede ja ruuansulatuksen toiminta väännetty uuteen uskoon.

[j-sim]

Tarkoitukseni oli vain kertoa, mitä mieltä radiossa haastateltu asiantuntija oli. Hänen mukaansa ihmisen vatsa kertoo olevansa kylläinen ihan samalla tavalla, jos sinne tunkee 400 grammaa kermaperunoita ja lenkkimakkaraa kuin jos sinne tunkisi 400 grammaa vähäkalorista kasvisruokaa. Vatsa ei siis toimi niin, että ihminen tuntisi itsensä kylläiseksi syötyään X-määrän kaloreita/jouleja, vaan syöty grammamäärä merkitsee.

Moni on tätä samaa mulle toitottanut, mutta omat kokemukset sotii hyvin vahvasti tätä väittämää vastaan - tiedä sitten, että miksi. Suurin ongelma mulla koko tämän jo 9 kuukautta kestäneen laihdutuksen ajan on ollut jatkuva nälkä, josta on saanut kärsiä ihan ensimmäisistä päivistä saakka. Olen mennyt melko maltillisella kalorivajeella ja koko dietiin ajan olen pyrkinyt nimenomaan syömään paljon kasviksia, vihanneksia, yms. matalan energiatiheyden ruokaa ja kyllä sitä toki aina hetkellisesti maha täydemmältä tuntuu, kun määrällisesti paljon syö, mutta se nälkä tulee välillä jo 30 minuuttia syömisen jälkeen takaisin. Ihan sama tapahtuu, söin sitten vaikkapa mäkkärin ~500 kalorin tuplajuustohampurilaisen tai vaikkapa ~500 kalorin kanasalaatin. Nälkä tulee takaisin ihan yhtä nopeasti. Toistaiseksi ainoa keino päästä nälästä eroon on ollut se, että syö enemmän kaloreita. Mikään muu ei ole toiminut. Tästä syystä olenkin ottanut silloin tällöin ns. cheattipäiviä ja syönyt tarkoituksella reilusti yli kulutuksen. Se saa aikaan sen, että saattaa mennä 3-4 päivää, että ei tarvitse kärsiä nälästä. Tämä toki hidastaa painonpudotusta, mutta tekee pääkopalle ihmeitä.

[LJL]

Lisäyksenä muuten aikaisempaan, lounaan osalta olen empiirisesti havainnut, että mitä enemmän syön lounaalla klo 11:30 aikaan, sitä kovempi nälkä on yleensä klo 17 jälkeen, kun lähden polkemaan töistä kotiinpäin. Eli jos syön määrällisesti vähemmän, on vähemmän nälkä. Ei niillä energioilla mitään tehotreeniä varmaan ajaisi, mutta ~55min/21km kotimatkan polkee hyvin iltapäiväbanaanilla tai ilman.

Kokonaisenergiankulutus on Polarin mukaan niinä päivinä, kun ajan työmatkat, harjoittelu + aktiivisuus + perusaineenvaihdunta = ~3000kcal, ja epäilen että suurimmaksi osaksi vuorokauden sisäänmeno ei ylitä tuota. Mutta eipä se paino paljon alle 73kg painu (pituus siis 181cm), vaan jää siihen junnaamaan.

[Laroute]

Itse olen löytänyt loistavan korvaajan pastan himooni ja tuloksiakin näkyy. Emäntä kasvatti kesän kesäkurpitsaa ja olen tykästynyt siihen erittäin paljon kaikissa muodoissaan. Nyt tulee kuitenkin se The Juttu. Mamselli osti Wilfa merkkisen kodinkoneen, joka tekee hetkessä kaikista kovista kasviksista ihan spagetin ohutta pitkää soiroa. Kesäkurpitsasta kun tekee tämän pastan, niin se on suutuntumaltaan lähes kuin pastaa ja erittäin maukasta, kun lorauttaa hieman kermaa pannulle ja antaa hautua hetken. Siihen jauheliha mukaan, niin ei parempaa voi olla. Porkkanat, lantut, ym. menee sillä sellaiseen muotoon, että ei tiedä niitä syövänsäkään. En ole kahteen kuukauteen pastaa suuhun laittanut, koska aina tekee mieli tuota kesäkurpitsa"pastaa". Kaloreita kasviksiinkin verrattuna vähän, mutta poistavaa sapuskaa painon Hallitsijoille.

[Jyri K]

Mikäs se tuollainen kone oikein on. Onko mitään linkkiä laittaa.

Edit. Löytyi. Spiraalileikkuri nimellä googlasin. Meni tilaukseen. Olen perunaa yrittänyt korvata höyrykeittimellä tehdyillä parsoilla, kukkakaalrilla ja ties millä. Tuo voisi olla kivaa vaihtelua siihen.

[j-sim]

Mikäs se tuollainen kone oikein on. Onko mitään linkkiä laittaa.

Itseäkin alkoi kiinnostamaan ja pikaisen googletuksen tuloksena luulisin, että on kyse tästä laitoksesta: https://www.wilfa.fi/product/keittio...kkuri/curly_w/

[Jyri K]

Prisman verkkokaupassa oli alle 40€. Muualla näutti olevan 60-90€.

Jyri

[LJL]

Vaikka tunne on viime aikoina ollut jotenkin läski, niin enpä silti painanut kuin 74,3kg tänään.. Mysteerillistä. Ehkä se olo tulee siitä kun on tullut treenattua hyvin vähän tässä syksyllä.

[Jyri K]

Höyrytettynä ja jättää napakaksi, niin moni juures ja vihannes on aika hyvää. Jos höyryttää niin kuin jossain koulun suurkeittiöissä tehdään, että vihanneksesta katoaa väri ja se muuttuu lähes muusiksi, niin sellaista sontaa ei kukaan syö.

[oppes]

hmm... kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. makuasioistahan ei voi kiistellä ja toisen makua ei tiedä, mutta minäkin olen pasta-addikti, sen sijaan keitettyjä tai höyrytettyjä kasviksia en siedä. ilman mitään vastuuta (en syytä jos ostan tämä perusteella laitteen ja en tykkääkään) niin onko tuon kesäkurpitsapastan olemus "ei vihannesmainen" niin paljon että kasvisvihaajakin saisi tuon alas? lähinnä Laroutelle kysymys.

itse olen tehnyt moussakaa munakoisolla ja ne munakoisot jos jäävät vähänkin paksuiksi tökkivät pahasti. jos ne saa oikein duunattua, niin ei lasagnelevyistä tosiaan paljon eroa.

Kasvikset / juurekset pitääkin pistää uuniin. Päälle rypsiöljyä ja yrttimaustetta, valkosipulia suolaa ja pippuria. Porkkana, sipuli, punajuuri lanttu etc... nam... Kesäkurpitsa sopii joukkoon hyvin.

[2wheelfever]

Prisman verkkokaupassa oli alle 40€. Muualla näutti olevan 60-90€.

Jyri

Esittelin emännälle ja meni ostoslistalle. Meilläkin on erinäisistä syistä kasvisten kulutus noussut eksponentiaalisesti. Ei kurpitsasosekeittojakaan aina jaksa lusikoida.

Itsellä tosin ongelmana lähinnä se ettei pysty syömään tai zakuskaa ei vaan yksinkertaisesti tee mieli. Paino laskee tasaisesti 200-300g päivävauhtia, eka kk diagnoosin jälkeen kadonnut kuusi kiloa.

[kuovipolku]

Tilanteessasi kaipaa varmasti kaikkea muuta kuin tuttujen ja tuntemattomien hyväätarkoittavia neuvoja, mutta silti: voi olla kaikin tavoin parempi että syö sitä mistä tykkää ja sitä mikä maistuu ja että senkin ansiosta mieliala pysyy korkeammalla kuin että pyrkii tarkkaan noudattamaan jotain erikoisdieettiä jolla väitetään olevan joitain terveyshyötyjä tai että välttelee jotain ruoka-aineita tai -lajeja joista pitää vain siksi että mainittu ruokavalio ei salli niitä tai että energiaa tulee muka liikaa tai vääränlaisten kilokalorien muodossa.

Mutta on myönnettävä että jos uskoo ruokavaliosta olevan hyötyä ja että jos sen onnistunut noudattaminen tuottaa mielihyvää, niin totta kai sekin on hyvä ratkaisu ja itse asiassa oikeinkin loistava juttu.

[Jyri K]

^ Sanoisin kyllä, että noin keskimäärin 100% onnistuneista painonpudotuksista on tarvinnut juuri sen perustavaa laatua olevan ruokalautasen remontin. Jojotella pystyy koko elämänsä mutta lopullinen painonhallinta vaatii kyllä sen, että erittäin harva voi syödä sitä mistä tykkää.

Minä söin 35 vuotiaaksi sitä mitä tykkäsin. 20 vuotiaaksi meni hyvin. Viimeiset 15 vuotta paino nousi. Nyt sen about 7 vuotta syöty terveellisemmin vaikka en siitä aina tykkääkään. Sellasen -20 kiloa saanut pois, mutta vähintään saman verran olis vielä hyvä kun lähtis.

Ainut asia mikä tässä maailmassa on varma, että se seuraava 20 kiloa ei koskaan lähde jos syön sitä mitä tykkään.

Näin se vaan on.

Jyri

[kuovipolku]

Täsmennän aiheesta että vastasin edelliselle kirjoittajalle eli 2wheelfeverille. Jäi ilmeisesti epäselväksi, vaikka olisihan sen voinut päätellä tai ainakin sitä epäillä. Sen mitä minulla tämän viikon alussa uudestaan virinneessä keskustelussa on sanottavaa painonhallinnasta yleisesti sanoin jo liki sata viestiä takaperin.

[Laroute]

hmm... kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. makuasioistahan ei voi kiistellä ja toisen makua ei tiedä, mutta minäkin olen pasta-addikti, sen sijaan keitettyjä tai höyrytettyjä kasviksia en siedä. ilman mitään vastuuta (en syytä jos ostan tämä perusteella laitteen ja en tykkääkään) niin onko tuon kesäkurpitsapastan olemus "ei vihannesmainen" niin paljon että kasvisvihaajakin saisi tuon alas? lähinnä Laroutelle kysymys.

itse olen tehnyt moussakaa munakoisolla ja ne munakoisot jos jäävät vähänkin paksuiksi tökkivät pahasti. jos ne saa oikein duunattua, niin ei lasagnelevyistä tosiaan paljon eroa.

Tuo yllä linkitetty laite on juuri se minkä mamselli osti. Se on mielestäni loistava ja vie kovat kasvikset tai juurekset aivan uudelle levelille. En itsekään pidä, mutta kuitenkin syön, keitettyjä kasviksia. Tänäänkin vedin kerma kana "pastaa", joka oli kesäkurpitsasta tuolla vehkeellä tehtyä. Se on hieno homma, että kun ei höyrystetä, vaan kevyesti haudutetaan, niin tuohon kesäkurpitsa pastaan jää kaikki vitamiinit sun muut tykötarpeet. Kaikkien kasvisten kypsennysaika jää pienemmäksi, koska tuo soiro on niin ohutta. Ollaan tehty salaattia tuolla ja pari viiltoa veitsellä tuohon säkkyräkasaan, niin se on silppuna.

En ole normaalisti muuta kuin grillaaja, syön toki salaatteja, mutta tuo vehje toi minulle kasvikset ihan uuteen näkökulmaan. Nyt niistä väsätään "pastoja", siis herkkuani. Toki makuasiat ovat aina omia, eikä tämä koskaan korvaa hyvää pastaa, mutta minulla ainakin toimii niin hyvin, että en pastaa enää kaipaa. Paitsi joskus.

[Jyri K]

Näytti olevan tuon Wilfan koneen nimellä paljon youtube videoita. En niitä vielä katsellut, mutta täytyy ne kahlata läpi kun kone ensi viikolla saapuu.

Jyri

[Laroute]

mites toi kevyesti haudutus käytännössä tapahtuu? kerrotko vielä minkä kokoista soiroa kone tekee, ajattelin veitsellä veistellä koe-erän ennen ostoa ja maistella toimiiko

Emäntä tuon ruoan aina tekee ja sanoi täsmällisesti, että ei siinä kauaa haudutuksessa mene. Ei muuta kun teet koe satsin ja maistelet siitä haudutuksen aikana milloin suutuntuma on mukava. Tuolta olan takaa huudeltiin, että kesäkurpitsa kannattaa "itkettää" ennen kypsennystä, jotta loputulos ei ole liian vetinen. Laita soirot talouspaperin päälle ja siihen ripaus suolaa ja toinen paperi päälle. Anna olla taas yhtä täsmällisesti "jonkun aikaa" ja sitten vähän puristelee talouspapereiden välissä, että kosteutta poistuu kesäkurpitsasta. Näin setistä tulee napakampaa. Sitten pannulle esim. kerman tai smetanan ym. kanssa hautumaan. Loppusuolaus sitten lautasella. Nam.

Soiron paksuutta saa käsittääkseni kolmea eri paksuutta. Ohkaisin taitaa olla spagetin luokkaa, joten saat vähän näperrellä veitsen kanssa koe erää.

[2wheelfever]

Tilanteessasi kaipaa varmasti kaikkea muuta kuin tuttujen ja tuntemattomien hyväätarkoittavia neuvoja, mutta silti: voi olla kaikin tavoin parempi että syö sitä mistä tykkää ja sitä mikä maistuu ja että senkin ansiosta mieliala pysyy korkeammalla kuin että pyrkii tarkkaan noudattamaan jotain erikoisdieettiä jolla väitetään olevan joitain terveyshyötyjä tai että välttelee jotain ruoka-aineita tai -lajeja joista pitää vain siksi että mainittu ruokavalio ei salli niitä tai että energiaa tulee muka liikaa tai vääränlaisten kilokalorien muodossa.

Päinvastoin. Minä olen nyt täysin tuntemattomilla vesillä ja otan kaiken tiedon kiitollisuudella vastaan. Kyllä siitä "big-datasta" alkaa löytyä se juttu, joka sopii mulle. Totta on, että ravintoon liittyy nykyään tutkitun faktatiedon lisäksi valtava määrä pseudoa ja mutua - lisäksi uutta tutkimustietoa tulee koko ajan.

Mutta on myönnettävä että jos uskoo ruokavaliosta olevan hyötyä ja että jos sen onnistunut noudattaminen tuottaa mielihyvää, niin totta kai sekin on hyvä ratkaisu ja itse asiassa oikeinkin loistava juttu.

Hyviä puolia tähän mennessä ainakin se, että joku kurpitsasosekeitto aiheuttaa tunti ruokailusta ylävatsaoireita hiton paljon vähemmän kuin kebab-eläimen liha. Viimeksimainittu vastasi seppukua ruosteisella Moralla. Kun pääsen ensimmäisen kerran konsultaatioon niin lyön kyllä nyrkkiä pöytään että pakki pitää tähystää. Siltä varalta ettei siellä ole aukeamassa toinen taistelurintama.

Nykyään on jokainen päivä erilainen. Välillä ei voi sietää ajatustakaan ruoasta, tänään teki ekaa kertaa kuukauteen mieli SYÖDÄ! Ei munia ja peksua kuten tavallisesti sunnuntaisin, mutta syödä kuitenkin. Jostain on myös herännyt ihan outoja himoja. Suklaata en ole syönyt 25 vuoteen ja nykyään paksua tummaa suklaata tekee mieli päivittäin. Kuten myös teetä.

[Laroute]

^Heitähän raporttia lopputulemasta. Tuossakin varmaankin kehittyy ja löytää mieleisensä tavan valmistaa. Ensikokemus kertoo jo varmasti paljon, että onko tuo sinun juttusi.

[Jyri K]

Ruokakerma kastikkeena varmaan maittava, mutta pitää yrittää soveltaa joku kermaviili + kananmuna kastikkeeksi tuolle "pastalle". Pysyisi vähän se laihdutuskin mielessä.