Näinpä, mä sekotin jotenkin tän 622- mitan.
Näinpä, mä sekotin jotenkin tän 622- mitan.
Just näi, maantiekäyttöön pitäisi kyllä olla reilusti kevyempi mutta kiekot&renkaat combolla saisi varmasti aika paljon laihdutettua.
Mielestäni toi spekseihin arvottu 9,2kg paino on ihan linjassa kokoonpanon kanssa. Tossa on kuitenkin paljon osia, jotka eivät ole mitenkään erityisen kevyitä: sisurit, vanteet, 105 osasarja, kiekot, alutolppa...
Eihän se perus kuiturunko kuitenkaan tiputa hyvään alurunkoon verrattuna kuin sellaisen 500g tms. Vastaava alupyörä saattaisi olla n. 10kg.
Jos pyörä istuu muuten hanskaan hyvin, niin en kyllä näe mitään syytä miksi tolla ei ajaisi ihan vapaaehtoisesti soralla tai asfaltilla.
Speksausta ja Pyöräilyä.
||| Road: Canyon - Ultimate CF (Custom) || MTB: Trek Fuel EX 8+ || Gravel: Kona Private Jake
Runko saapui vihdoin. Juomapullotelineille pitää nähtävästi pultit ostaa erikseen ja kaapeliohjureille yms oli vain 3-4 pulttia joista kyllä epäilen piisaako nekään. Muuta ihmeellistä en rungossa huomannut. Väri oli 5/5
Mut onko kuvan mukaiset jäljet hiilariosissa normaalia? Aivan kuin lakan alta olisi jäänyt maalaamatta tuo kohta tms. Mitään hiilikuituista osaa mulla ei aikaisemmin ole ollut, joten en tiedä onko normaalia vai reklamoitava homma. Samantyyppinen jälki/jälkiä on toisella puolellakin ja näkyy erityisesti tietyssä valossa.
Kyllähän ne monet kuituosat juuri noin pinnoitetaan, kuidun päällä on siis vain ohut lakka, eikä paksua (=painavaa) maalia.
Mulla näyttää esim. Canyonin maantiepyörän keula ja runko samaan tapaan "laikukkaalta". Mielestäni toi on jopa ihan hieno efekti.
![]()
Speksausta ja Pyöräilyä.
||| Road: Canyon - Ultimate CF (Custom) || MTB: Trek Fuel EX 8+ || Gravel: Kona Private Jake
Nyt kaikki puristit selain kiinni, tämä sekasikiö kannattaa skipata kun kuulemma "ei varmaan kannata ihan hirveasti resursseja kayttaa tahan projektiin."
Olen pahoillani mutta käytin resursseja ja laitoin vähän uusia palikoita, nyt alkaa olla aika kiva.Kulkee hiekkateillä oikein mukavasti!
Piti ihan huvin vuoksi koittaa naputella mittoja ja verrata Spessun Gravel Grinderiin, kaverilta kun semmoinen löytyy mutta eri koossa. Yllättävän lähelle nuo osuu toisiaan, spessun matalampi BB varmaan vakauttaa vähän menoa. Toisaalta Helkama on vähän pidempi ja keula on vähän loivempi. Painoa on Helkamalla nyt 13,75kg sisältäen kilikellon, takavalon, työkalun sekä pari Co2:sta. Kumit tubelessina. Ei siis mikään keijukainen mutta ihan semmonen suomalaisen sopusuhtainen. Läskille harrastelijalle ihan passeli.
Vielä kun takakumin asentaa uudelleen (teksti-venttiili-asemointi) niin on aika hyvä.
Jos talvella laittaisi paloiksi ja käyttäisi stemmit yms ruosteisen kromiset palikat puhalluksessa ja pulverimaalissa. Ihan vaan resurssien tuhlaamisen ilosta.![]()
En muuttaisi mitään.
jos tuota mun mittakuvaa meinaat niin https://www.bicyclecalculator.co.uk/index.htm
https://www.bikerumor.com/2017/11/03...um-road-bikes/
Trekki on tehnyt Domanesta "gravel"-version eli perus-Domane leveämmillä kumeilla. Ilmeisesti gravel-puolella on nyt sen verran hypeä menossa että jotain pitää työntää ulos. Ei jatkoon.
Jotenkin loogisempana olisin nähnyt "Crockett+":n tai vastaavan mallin. Mutta onhan tuossa Domanessa ne IsoSpeed-vaimentimet.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Kyselin tuosta domanen gravel versiosta paikallisesta kivijalasta, ei ole saatavilla kun on jo loppuunmyyty
--
Hiljaa hyvä tulee.
Briteillä näyttää myös olevan toimintaa. http://www.cyclist.co.uk/in-depth/27...-2017-calendar
Gravelöinti, näin paikallisesti soratiepyöräily, on vanha juttu jota harrastettu erilaisilla pyörillä 10+ vuotta. Uutta lähinnä markkinointi nimi ja uusi dedikoitu pyörä tarkoitukseen.
Grävelöinti oli hottia Suomessa jo 40-luvulla kunnes joku hoksas muutama vuosi sitten että sitä voi tehdä vain kippuratangoisella teräsrunkoisella pyörällä jolloin siitä tuli tosi hottia.
Jos fillarisivustojen juttujen tai pyörä- ja rengastestien lukumäärästä tai foorumikeskusteluista voi edes yrittää päätellä jotain, gravelia harrastetaan ihan samalla lailla ainakin Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Jälkimmäisten osalta voisi ajatella etteivät sikäläiset valmistajat ole ottaneet gravelpyöriä mallistoonsa pelkästään ulkomaan markkinoita varten.
Puhtaasti spekulaationa voisin heittää että on helpompi hakea niitä maita joissa gravel ei mahdollisesti ole saanut suurempaa jalansijaa. Belgia ja Hollanti: cyclocrossin vakiintunut valta-asema, kaiken kattava asfaltointi, Espanja ja Italia: maantien perinteet ja olosuhteet, maastopyöräilyn valta-asema, (Voin olla väärässä sekä vallitsevan tilanteen että siihen vaikuttavien syiden suhteen. Sataprosenttisesti arvaan enkä tiedä.)
Muutenhan syyt jotka houkuttelevat hiekkateille ovat melko pitkälle samat kaikkialla ja olemassa lähes kaikkialla; jos on sopivia teitä, tarvitaan vain tietty kriittinen massa aktiiviharrastajia jotta syntyy ilmiö. Eli potentiaalia eli piilevää kysyntää on voinut olla olemassa joennen kuin pyöräteollisuus ja -kauppa aloittivat rummutuksensa.
Itse olen ajanut gg:tä siitä lähtien, kun ensimmäisen kippurasarvisen pyöräni sain joskus 80-luvun alkupuolella tai puolivälissä. Tuolloin puhuttiin kyllä retkipyöristä, olihan lokarit ja tavarateline usein vakiona. Rengaskoko omassani oli 24" ja leveys 35 mm. Mitään periaatteelista eroa tuossa ei nykyisiin gravel grindereihin ei ollut, jos ajettavuutta soratiellä arvioidaan. Kaivoin tuon jokin aika sitten vintistä esiin ja huomiota herätti ainostaan lyhyt stemmi. Pituutta sillä ei juurikaan ollut, ohjaustanko oli lähes kiinni pystyputkessa. Mielikuva pyörän ajettavuudesta on kutenkin positiivinen, geometria luultavasti sopi hyvin tuollaiseen ratkaisuun. Ehkä muutamilla merkeillä (ainakin Whyte ja Merida) esiintyvä ajatus soveltaa maastopyörän geometriaa onkin jo vanha keksintö.
Mitenkään pahoillani en ole siitä, että suomalaiset olosuhteet tunnustetaan ja rakennetaan niihin erinomaisesti soveltuvia pyöriä seksikkäämmän kilpailulajin ehtojen tai kilpapyöräilijöiden arvostamien ominaisuuksien sijaan. Tai huonokuntoisista teistä valittamisen sijaan. Todennäköisesti harvalla kadulla näkyvistä pyöräilijöistä, edes kuntoilijoista, on suuria tavoitteita kilpailumenestyksen suhteen. Ja vaikka olisikin, silti siviilissä hiukan toisenlainen kalusto toimii monesti paremmin. Ajatuksenahan hybridi on juuri gg:tä parhaimmillaan, markkinoinnin kannalta termi vaan on väärä. En siis anna pilata fiilistäni sen takia, että markkinointi keksi vuosikymmeniä myöhemmin uuden lähestymistavan asiaa kohtaan.
Facesta lurkkimalla löyty nämä:
Italia, reilu 4 tuhatta jäsentä: https://www.facebook.com/groups/gravelbikeitaly/
Ranska, 4,5 tuhatta: https://www.facebook.com/groups/388236961374379/
Espanjalaisillakin muistaakseni oli joku grava-ryhmä, mutta en sitä nyt löytänytkään. Mitä Cyclo Bicyclesin Bernatin kanssa olen aiheesta keskustellut, niin hän ainakin on kateellinen meidän jokamiehenoikeudesta, kun siellä päin maailmaa erilaiset privado-kyltit on liiankin tuttuja.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
https://www.bikeshop.fi/Norco-Search-XR-Steel-Rival/ekauppa/pNOSEXRSRIVAL/
https://www.bikeshop.fi/Norco-Search-XR-Force-1/ekauppa/pNOSEXRFORCE1/
Kanadalaisella Norcolla maukkaita vaihtoehtoja Turusta.
^noi sun linkit johtaa kumpikin samaan hiilarifillariin. Toisen on kai kuitenkin tarkoitus olla tämä:
https://www.bikeshop.fi/Norco-Search...pNOSEXRSRIVAL/
Tuon teräsrunkoisen eri versiot vaikuttaa hienolta, tuo hiilarinen ei aiheuta (hyviä) fiboja.
Tässä on sen verran paljon pyörää tonnilla, että melkein tekisi mieli hommata talvigrainderiksi tommonen. Kotoa hyllystä löytyis vielä ylimääräiset upgreidausputkiosatkin. Pitkä geo ja 70 mm bb-droppia. Hmm...
![]()
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
On kyllä kohtuu hyvän oloinen hinta/laatusuhde. Meneeköhän tuohon kuinka leveät renkaat? Emännälle voisi tuota harkita...
Kirjanmerkit