"Gravel Grinding" -fillarit

[santei]

Pyörä	GT Grade (53)	Specialized Diverge (54)	Fuji Jari (54)	Kona Rove NRB (52)	Kinesis Tripster AT (54)
Head angle	70	71,9	71,5	71	70,5
HT length	142	158	150	144,3
Reach	370	367	370	383	383,8
Standover	772	752	804	765	757
Stack	557	592	572	570	579,4
Seat tube angle	73,5	73,5	73	74	74
Wheelbase	1019	1004	1016	1031	1038,25
Chainstay	430	421	435	435	440

Tämmöisen vertailun tein exceliin mut emmä siitä ite juurikaa ymmärrä. Muutaku et Jaris on jäätävä standover ja karkeasti Grade/Diverge/Jari enemmän samankaltaisella geolla kun taas sitten Rove ja Tripsteri on enemmän keskenään samankaltaisia.


Täs pitää mennä vähä perse edellä puuhun, kun ei oikein ole mitä koeajaa. Paikallises pyöräliikees ny on jotain Spessun, Trekin ja Feltin malleja, mutta kehtaa sinne mennä testailemaan kun tuli jo todettua, että sieltä ei mun vaatimusten vastaista pyörää löydy. Mut joo, Konan kohdalla toki Bikeshop tai Hi5bikes auttaa mitoituksessa mut jos tuohon Jariin päädyn niin joutuu geotaulukon perusteella valita.

Toki jos oon jonku vaatimuksiin sopivan pyörän missannu niin saa ehdottaa.

[Mika_koo]

Pyörä	GT Grade (53)	Specialized Diverge (54)	Fuji Jari (54)	Kona Rove NRB (52)	Kinesis Tripster AT (54)
Head angle	70	71,9	71,5	71	70,5
HT length	142	158	150	144,3
Reach	370	367	370	383	383,8
Standover	772	752	804	765	757
Stack	557	592	572	570	579,4
Seat tube angle	73,5	73,5	73	74	74
Wheelbase	1019	1004	1016	1031	1038,25
Chainstay	430	421	435	435	440

Tämmöisen vertailun tein exceliin mut emmä siitä ite juurikaa ymmärrä. Muutaku et Jaris on jäätävä standover ja karkeasti Grade/Diverge/Jari enemmän samankaltaisella geolla kun taas sitten Rove ja Tripsteri on enemmän keskenään samankaltaisia.


Täs pitää mennä vähä perse edellä puuhun, kun ei oikein ole mitä koeajaa. Paikallises pyöräliikees ny on jotain Spessun, Trekin ja Feltin malleja, mutta kehtaa sinne mennä testailemaan kun tuli jo todettua, että sieltä ei mun vaatimusten vastaista pyörää löydy. Mut joo, Konan kohdalla toki Bikeshop tai Hi5bikes auttaa mitoituksessa mut jos tuohon Jariin päädyn niin joutuu geotaulukon perusteella valita.

Toki jos oon jonku vaatimuksiin sopivan pyörän missannu niin saa ehdottaa.

Eihän tuo Jari varmastikaan huono pyörä ole


Sent from my iPad using Tapatalk

[santei]

Eihän tuo Jari varmastikaan huono pyörä ole.

Toivonmukaan ei. On ainakin tällä hetkellä ykkösvaihtoehto. Mut tuo korkea standover vähä rajaa koon valintaa. Käytännös bike-discountin suosittelema 56 ei oikein houkuta nutcracker mitoituksen takia. Käsitä millä ne edes tuota suositteli.

[Mohkku]

Itse en valmistajien standover-mitoista juurikaan välitä. Luvut ei ole vertailukelpoisia, kun mitta voidaan ottaa melkein mistä tahansa. Kannattaa kokeilla, jos vaan mahdollista, ja sitten arvioida putken korkeuden sopivuutta.

[TERU]

Tuosta exel-taulukosta puuttuu tärkein rungon mitta, rungon vaakamitta (TTL). Omat pyörät tullu valituksi juuri tuohon ja emäputken mittaan eniten huomiota, kun pyörä muutoin normityyppinen mitoitukseltaan. Jari 56 on liian pitkä ja SO mittaakin jo liikaa. Koon puolesta tuon uskaltaa hankkia ajamattakin jos muutoin miellyttää...

[santei]

Itse en valmistajien standover-mitoista juurikaan välitä. Luvut ei ole vertailukelpoisia, kun mitta voidaan ottaa melkein mistä tahansa. Kannattaa kokeilla, jos vaan mahdollista, ja sitten arvioida putken korkeuden sopivuutta.

Niinjoo en tätä muistanutkaan. Joskus kyllä aiheesta lukenut mut unohtanut koko jutun. Pitänee yrittää vielä kaivaa käyttäjäkokemuksia netin syövereistä, tuota Jaria kun ei ainakaan Suomessa näytä kellään olevan, että voisi kokeilla.

Tuosta exel-taulukosta puuttuu tärkein rungon mitta, rungon vaakamitta (TTL). Omat pyörät tullu valituksi juuri tuohon ja emäputken mittaan eniten huomiota, kun pyörä muutoin normityyppinen mitoitukseltaan. Jari 56 on liian pitkä ja SO mittaakin jo liikaa. Koon puolesta tuon uskaltaa hankkia ajamattakin jos muutoin miellyttää...

Okei. En tuollaisesta mitasta ymmärrä sitä vähäänkään joten jätin sen pois... Pitäneepä tsekata.

Edit: luin vissiin aluksi huonosti. Ok, eli Jariin jos päädyn niin sit mennään tolla 54cm koolla.

[Plus]

Reachien vertailu on vaikeaa kun stack on kaikissa eri. Reach on aina riippuvainen stackista, ja nyrkkisääntönä 10mm lisää stackia lyhentää reachia 3mm. Eli oikeasti Diverge on pidempi kuin Grade, vaikka tietämätön saattaisi reach-lukemasta toisin päätellä.

Tämän vahvistaa myös vaakaputken mitta koska satulakulma sekä Divergessä että Gradessa 73.5°. Stackin ja reachin keskinäisen riippuvuuden takia isommissa rungoissa pituus ei mukamas kasva, koska stackin korkeuden kasvu syö reachin pitenemisen. Oikeasti vaakaputki kuitenkin pitenee.

Stackista ei myöskään ikinä tiedä, kuinka korkea ohjainlaakerin yläkuppi siihen on pakko lisätä päälle, ennen kun päästään stemmin minimikorkeuteen. Efektiivinen vaakaputki on mielestäni paljon hyödyllisempi mitta, yhdessä satulaputken kulman kanssa. Puolen asteen muutos satulaputken kulmassa vaikuttaa efektiiviseen vaakaputken mittaan n. 5mm.

[ealex]

Juu liiallista sivuttaisjäykkyyttä nimeomaan tarkoitin. Häviää "steal is real" -fiilis. Spiritin superylikokoisia viistoputkia customrunkomaakarit suosittelee yleensä lähinnä isokokoisten kiritykkien maantiekilpureihin. "Tavallisille" ihmisille riittävän jäykän keskiön saa aikaiseksi ulkomitaltaan pienemmälläkin putkella, jolloin myös painoa voi jopa säästyä vähän. Spiritin 38-millinen viistoputki on muistaakseni jonkun verran painavampi kuin vaikkapa 35-millinen Life 0.45 seinämällä tai 31,7-millinen Zona 0.5 seinämällä. Ja vaikka täällä ne, ketkä vannoo kuiturunkojen nimeen, on sitä mieltä, että mahdollisimman jäykkä runko on aina ja kaikille paras, minusta se ei ole niin. Varsinkaan sellaisessa pyörässä, joka on tarkoitettu ajettavaksi epätasaisella alustalla.

Toinen ongelma on se, että mitä suurempi on putken halkaisija eli putken kaarevuussäde, sitä helpommin siihen tulee denttejä. Spirit on vielä 0.4 keskipaksuudella, niin ei tarvitse kovinkaanmoista kolausta, kun tulee lommo. Vähän pienemmällä halkaisijalla oleva putki olisi siksi itseasiassa käytönkestävämpi. Myös siksi, että kun putki joustaa sen aavistuksen verran, rasittuu saumat vähemmän.

Tuolla jossain edellisellä sivulla oli se Cyclingtipsin podcast, missä keskusteltiin jäykkyysaiheesta polkemistehokkuuden kannalta. Ymmärrys alkaa kääntymään siihen suuntaan, että jäykin mahdollinen ei suinkaan ole kaikille edes tehokkain mahdollinen.

Ritsin mukavuuspainotteisuuden ajattelin syntyvän lähinnä 1 1/8 emäputkesta ja sen seurauksena joustavammasta etupäästä, mutta voi tosiaan ne taivutetut chainstaytkin jotain tehdä.

Väitän että tuolla podcastissa https://cyclingtips.com/2017/06/cycl...ffness-matter/ puhuvat kuvan mukaisesti BB kohdalla mitatusta pystysuuntaisesta jäykkyydestä. Nimittäin sivuttaisjoustolla ei ole juuri mitään tekemistä mukavuuden kanssa, kun kiekkoista runkoon välitetty tärinä on pystysuuntainen ja rungon pystysuuntainen jousto vaimentaa sitä. Tosin sivuttaisjoustokin saa kammet taipumaan ja sitä kautta vaimentaa hiukan jalkoihin kohdistuvaa tärinää, mutta ei penkkiin kohdistuva. Mutta on vaikea uskoa, että joku tätä hakisi.

Lisäksi olen eri mieltä kanssasi Ritsin mukavuuspainotteisuuden synnystä. Väittäisin että emäputken jousto on puhtaasti negatiivinen ominaisuus ja että etupään jousto haetaan keulalla. Jarrutuksessa etukiekko liikkuu edes-taakse jos emäputki joustaa, jarrutyyppi ei edes vaikuta mitenkään emäputkeen kohdistuvaan voimaan (vaan ainoastaan keulan jalkoja taivuttavaan voimaan). Väittäisin että kaikista jäykin kuitukeulakin joustaa emäputken suuntaisesti jopa liikaa, mutta pystysuuntaisesti tietenkin liian vähän. Väittäisin myös että emäputken joustolla on olematon vaikutus verrattuna jouseksi taivutetuilla seatstaisilla saavutettuun takakolmion pystysuuntaiseen joustoon.

[stenu]

Kannattaisi kuunnelle se podcast. Keskiön sivuttaisjoustosta on kyse. Enkä puhu keskiön jouston suhteen rungon mukavuudesta, vaan siitä, että se ominaisuus, mistä teräsrunkoihin tykästyneet keskimäärin pitävät, on nimeomaan se, että keskiökin elää vähän - myös sivusuunnassa. Sen vuoksi aika vähän todella paksuja putkia teräspyörissä näkyy. Edes isolla rahalla tehdyissä customrungoissa. Sen podcastin perusteella nykyään ainakin osa kovemmankin luokan runkosuunnittelijoista alkaa todellakin kääntymään pikkuhiljaa siihen uskomukseen, että sivusuunnassa jäykin mahdollinen keskiö ei olekaan kaikille ja kaikkeen käyttöön edes polkemistehokkuuden kannalta paras vaihtoehto.

Mutta jos tykkää sellaisesta perusalumiinirungon ratakiskomaisesta polkemistuntumasta, niin sitten Masonin kaltainen rakenne on ihan omiaan. Siksi yhden custom-runkoprojektin läpivieminen osaavan runkomaakarin kanssa onkin todella antoisaa, että siinä joutuu oikeasti pohtimaan, minkä takia joku pyörä tuntuu itsestä hyvältä ja joku ei ja mikä on se ominaisuuksien yhdistelmä, mistä itse tykkää eniten.

Emäputki ei taida joustaa yhtään minnekään edes 1 1/8-tuumaisena, vaan haarukan kaulaputki ja se yhdistettynä pienemmän halkaisijan takia joustavampaan kruunuun ja taivutettuihin jalkoihin tuo sen pienen jouston. Näin ainakin teräskeulojen kanssa tapahtuu ja sen jouston havaitsee ihan silmämäärin. Oma 1 1/8-kaulalla oleva vannejarrukuitukeulakin (Reynolds Ouzo Pro Cross) "joustaa" samalla tapaa jonkin verran, mutta teräksisiä vähemmän. Eroa Columbuksen SL-jaloilla olevan teräskeulan ja kokokuituisen keulan välillä on sen verran, että teräskeulan kanssa tuntuu kuin koko pyörään tulisi sellainen sentin täysjousto-ominaisuus. Erityisesti nimismiehenkiharoissa ja juurakoissa ym. eron huomaa, kun etupyörän pito säilyy paremmin ja tanko hakkaa vähemmän käsille. Eron huomaa myös ohjauksessa siten, että ohjaustuma on puolestaa kuitukeulalla tarkempi. Samaten kuitukeula vaimentaa pientä, korkeataajuuksista tärinää teräskeulaa paremmin eli esim. röpelöisellä asfaltilla asfaltin epätasaisuus kantautuu tankoon kuitukeulalla vähemmän kuin teräskeulalla. Droppaillessa ja isommissa töyssyissä taas teräskeulan jousto kääntää tilanteen päinvastaiseksi. Haarukan vaihtaminen on niin nopea operaatio, että jos joku haluaa tulla itse todentamaan, niin tarjoan siihen mahdollisuuden

Suurin yksittäinen syy ylikokoemäputkien yleistymiseen levyjarrujen myötä on ne EN-normit. Sen jälkeen ne on vaan onnistuttu markkinoimaan niin hyvin, että nykyään yleinen mielipide on melkolailla yksiselitteisesti sitä mieltä, että absoluuttisesti jäykempi keula on aina "parempi". Syy on sama, joka tekee rungoista muutenkin - ja varsinkin teräsrungoista - kestävyyteensä nähden tarpeettoman jäykkiä. Katsoin, että Masonin runko on EN-testattu myös ja selitys superylikokoiseen viistoputkeen voi löytyä siitä. All City yritti suunnilleen vuosi ennen Macho Kingin lanseeraamista tehdä kisakevyttä levariteräsrunkoa Lifestä. Tekivät proton, joka oli ajettavuudeltaan heidän mieleensä, mutta eivät saaneet sitä menemään EN-testeistä läpi ja päättivät luopua projektista. Tilalle tuli sitten Macho King Reiskan paksuseinämäisemmistä 853-putkista.

https://www.cxmagazine.com/ritchey-l...ork-canti-2015

[ealex]

^ Kyllähän minä sen podcastin kuuntelin alusta loppuun. Kannattaisi tosin katsoa myös kuvaa, mitä rungon joustoa ovat mitanneet, kun tuota "side-to-side" termiä voi ymmärtää väärinkin, ainakin kirjaimellisesti käännettynä. Sekin on totta, että siellä ei puhuta yhtään mitään Ritchey-tyylisestä joustavasta takakolmiosta…

Emäputki itse ei muuta muotoaan (liian lyhyt), mutta se "kääntyy" pystysuunnassa, eli ”joustaa”. Tähän vaikuttaa mm. viistoputken läpimitta, eli kuinka isolta alueelta emäputki on kiinnitetty. Ymmärsin, että tätä itse kuvailit Ritsin tapauksessa, mutta ehkä tarkoitit vaan keulan ohjainputken eroja suora vs. tapered:

Ritsin mukavuuspainotteisuuden ajattelin syntyvän lähinnä 1 1/8 emäputkesta ja sen seurauksena joustavammasta etupäästä

No hyvä jos edes tästä ollaan sama mieltä että emäputken jousto ei ole toivottavaa ja on muutenkin olematonta keulan vaikutukseen verrattuna.

[stenu]

En usko, että emäputki kääntyy edes kuvailemallasi tavalla missään rungossa, ainakaan sellaisia määriä, että sillä olisi ajettavuuden kannalta merkitystä. Mutta emäputki sanelee, millaista haarukkaa käytetään ja minkähalkaisijaisia laakereita ja nämä vaikuttavat etupään joustavuuten.

Keskiönkin suhteen sivusuunta lienee ainoa suunta, johon keskiö mitenkään merkittävämmin voi joustaa ja siitäkin joustosta iso osa syntyy takahaarukasta eikä varsinaisesti keskiön tai viistoputken joustamisesta. Jos kuvalla tarkoitat sitä Cyclingtipsin-sivun yläreunan kuvaa, niin se on varmaankin vaan joku toimittajan lisäämä random-kuva. Tässä Jan Heinen omasta blogista:

[ealex]

^ Noh, juuri niinhän minä emäputkesta kirjoitin, että ei ole merkitystä...

Tuo sinun kuva on jostain aatamiaikaisesta mittauksesta, tarkoitin tätä kuvaa, missä mitataan pystysuuntaista joustoa (osa sivusuuntaistakin on toki mukana, koska mitataan kammen päästä:

[stenu]

Mun ymmärtääkseni tuossa kuvassa mitataan juuri sitä joustoa, mikä runkoon aiheutuu polkemisen seurauksena. Vanttiruuvi hoitaa ketjun tehtävää ja rautapötkylät poljinkampien virkaa. Kun kampia kuormitetaan yhdeltä puolelta kerrallaan, syntyy runkoon samanlainen liike kuin polkiessa. Polkemisliike saa keskiön liikkumaan pääasiassa sivusuunnassa.

[kaakku]

Mitkä ois hyvät kehät / kiekot n.35mm rinkuloille. Vannejarrupeli kyseessä. Superstarilta löytyisi Pacenti Forza kehillä olevat kiekot n.360 euroa. 20mm sisäleveys. Olisiko noille joku järkevä vaihtoehto? Tubeless kiinnostelee mutta ei ole kynnyskysymys.

[Mika_koo]

Tämä keskustelu lienee saavuttanut eeppiset mittasuhteet. Ehdotan erityistä kunniamerkkiä keskusteluun osallistujille.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[stenu]

Tämä keskustelu lienee saavuttanut eeppiset mittasuhteet. Ehdotan erityistä kunniamerkkiä keskusteluun osallistujille.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[kaakku]

Mitkä ois hyvät kehät / kiekot n.35mm rinkuloille. Vannejarrupeli kyseessä. Superstarilta löytyisi Pacenti Forza kehillä olevat kiekot n.360 euroa. 20mm sisäleveys. Olisiko noille joku järkevä vaihtoehto? Tubeless kiinnostelee mutta ei ole kynnyskysymys.

Päätin toimia nopeasti kun Just Riding Alongilta löytyi alekiekot WTB ChrisCross i19 kehillä. Eiköhän ne kelpaa sorapyöräilyyn. Rychtarski kasaantui siis 2x10 vaihteilla (juhlasekoitus Tiagraa, 105:sta ja Ultegraa ) ja Tektron halpismini-V -jarruilla. Kivan oloinen pyörä, painoa n. 10 kiloa. Satulatolppa täytyy vielä jostain poimia, nyt on lainatolppa.

[stenu]

^Kiitos vinkistä! CrissCrossit on hyvän hintalaatusuhteen kehät. Mukavan leveät ja silti köykäiset. Matala profiili on gg- ja krossikäytössä plussaa, koska eivät ole tarpeettoman jäykät. jarrupinnat noissa kestää jarruttelua erinomaisesti. Juuri viime viikolla mietin, että sitä mukaa, kun kuluu muita vanteita loppuun, vaihdan wtb:tä tilalle kaikkiin kiekkoihin (ellei Mavic saa sitä Exalith-pinnoitettua Open Prota markkinoille).

[santei]

Kinesiksellä on muuten nyt jo jonkin aikaa tullut ajeltua ja alkaa siihenkin tottua. Vaikka se aluksi tuntuikin ketterältä kuin siperian juna, alkaa homma tosiaan toimia. Hauskintahan tässä on ydinsodan kestävä rakenne, olenkin ajellut työmatkoja mitä kummallisemppia reittejä. Kunhan pysyy jotakuinkin kovapohjaisella alustalla on vauhtikin ihan hyvä. Vaikka pyörä tuntuikin aluksi korkealta, on kuitenkin hyvin suuntavakaa — mika lupaa hyvää talvea ajatellen. Aika painavalta se toki vieläkin tuntuu.

Joko näin viikon jälkeen Kinesis alkaa tuntua siltä et kelpais myös urheilua muistuttavaan toimintaan?

Jarista ja Konasta on nyt koot suurinpiirtein selvillä mut Kinesiksen keltainen väri houkuttelee vieläkin. Vaikka epäilyttääkin et saisinko pyörää kasaan.

[TERU]

Kinesis sivuilla on geometrian lopuksi kokosuositus, koko 54 sopii 172-178 cm kuskille. Suositus tuntuu oikealta.

Maltillisesti varmanpäälle kasaamalla ei riko mitään ja omalta tuntuu kun itse ruuvailee osat runkoon.

[Mika_koo]

Joko näin viikon jälkeen Kinesis alkaa tuntua siltä et kelpais myös urheilua muistuttavaan toimintaan?

Jarista ja Konasta on nyt koot suurinpiirtein selvillä mut Kinesiksen keltainen väri houkuttelee vieläkin. Vaikka epäilyttääkin et saisinko pyörää kasaan.

Kyllä sillä hien saa pintaan ja sopivalla reitillä vauhtiakin on kova. Eihän se maantiepyörä ole, mutta hyväpohjaisilla polulla ja hiekkateillä oikein maittava kulkupeli.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[santei]

Kinesis sivuilla on geometrian lopuksi kokosuositus, koko 54 sopii 172-178 cm kuskille. Suositus tuntuu oikealta.

Maltillisesti varmanpäälle kasaamalla ei riko mitään ja omalta tuntuu kun itse ruuvailee osat runkoon.

Joo tuon kokotaulukon löysinkin. Hyvä jos siihen on jonkinlainen luottaminen. Pitääpä miettiä tuota kasaushommaakin vielä ja laskeskella mitä pyörä tulis kokonaisuudessaan maksamaan. Pattitilanteessa varmasti paikallinen fillarikauppakin kasais loppuun sen mitä itse en saisi

Kyllä sillä hien saa pintaan ja sopivalla reitillä vauhtiakin on kova. Eihän se maantiepyörä ole, mutta hyväpohjaisilla polulla ja hiekkateillä oikein maittava kulkupeli.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Okei! En tiedä sit mitenkä tuo Tripster tohon Jariin, Roveen ja Divergeen sit vertautuu? Onko pykälää järeämpi/tourinkimaisempi vai samaa kategoriaa. Geotaulukos Tripsterin luvut oli myös mutta niinkuin nimimerkki Plus tuossa aikasemmin sanoi, että stack vaikuttaa reachiin yms yms niin vaikea vertailla pelkän geometrian perusteella tällä mun tietotasolla.

Lisäys: yhtäkkiä edelliseltä sivulta kun exceliä katsoin niin tuohan on Konan kanssa hyvin samankaltaisella geolla. Isoin ero varmaa 5 milliä pidempi chainstay. Ainakin näin mun silmään. :d

Sulle toi tietysti varmasti tuntuukin vähä kivireeltä tms kun oot tottunu siihen sun täysveriseen kevyeen maantiepyörään.

[TERU]

Jarissakin on hiukan pidempi takahaarukka ja Kinesissä vielä hiukan pidempi verrattuna krossariin, vetää pyörää tuonne gg suuntaan, molemmissa myös melko loiva keula. Erot ovat hyvin pieniä eikä huonoon suuntaan ollenkaan jos gg tyyppistä suunnittelee, pehmentävät ja vakauttavat kulkua. Kisakoneet on erikseen, niin ja mulla ei muuta tietoa ole kuhan kuvia kattelen...

[Taneli79]

Canyonista puheenollen: niitten uuden kuitukrossarin geometria on käytännössä kopioitu mun Cyclosta . Melkein millilleen: tavallista pidempi vaakaputki, lyhyempi stemmi, noin 72-asteinen keula, ilmeisesti vähän normaalia isompi rake myös.

Postaa pikavertailu Infliten ja Gravan välillä, jos saat Canyonin jostain koeajoon.

[stenu]

Tämän syksyn HEL CX:ssä on yksi tuollainen uusi kuitu-Canyon näkynyt säännöllisesti, mutta muistikuvani mukaan se on itselleni liian iso. Olisi kyllä kiva päästä testaamaan oikeassa koossa. Eihän sitä tiedä, vaikka kuitukärpänen puraisisi.. (Canyon-kärpänen ei kyllä millään, ihan puhtaasti ulkonäkösyistä - on liian funtionaalinen ja futuristinen)

[Ohiampuja]

Minä Fiskarsissa koeajoin tuota kuitu-peliä. Olihan se aika makean tuntuinen omaan ankkuriin verrattuna. Ne Reynoldsin kuituvanteet taisi kanssa vaikuttaa tuntemukseen.

[santei]

Noniin loppui se jahkaaminen. Kinesis Tripster AT tilattu. Seuraavaksi saakin ruveta speksaamaan loput osat pyörään. Palataan asiaan, nimittäin siinä hommassa tuun kyllä varmasti apua tarvitsemaan!

Kiekkojakaan en vielä tilannut. Pitää vielä miettiä, että laittaako normi 700c rengastus vai tuo uusi "road plus". Horizonin ja Bywayn skinwall kyljet ei kyllä välttämättä hirveän hyvin sovi keltaisen rungon kanssa...

[Mohkku]

Onhan 50 mm renkaita saatavilla mustanakin. Jos keskeltä pitää olla sileämpää kuten WTB:n road plus-renkaissa, Bontragerin X0 yms. tyyppiset kuivan kelin kevyet maastorenkaat voi olla katsomisen arvoinen vaihtoehto. Ja tietysti Clementin X'Plor MSO 650x50c on ainakin tulossa. Valmistajan sivuilla sitä ei ole, mutta Genesiksen Fugiossa se on vakiona.

[JackOja]

Tai sitten vaikka "sileä" (ei SK) GravelKing 48-millisenä.



SK-versiotakin saa 650b-koossa leveänä. Siis siltä varalta jos parasta sattuu haluamaan.

[JackOja]

Topicin fillareihin, olikos Mason Bokeh jo mainittu täällä? Voitti juuri jonkun lehden (Bikes etc) testin.