Jyväskylässä ja Oulussa on sykkeeseen perustuvaa energiankulutuksen mittausta tutkittu ja kehitetty. Kyseessä on vähän monimutkaisempi juttu kuin pelkkä sykearvojen sijoitus johonkin kaavaan. Apuna on käytetty mm. neuroverkkomallinnusta ja energiankulutusta mitataan peräkkäisten sykelyöntien tarkkuudella. FirstBeatin softat on ainakin Suunnolla käytössä. Polarin mittari tuottaa ainakin mulla aika samoja arvoja kuin Suunto. Mulla on käytössä semmoinen sykeanturi ja mittarit jotka tukee ns. beat-to-beat mittausta. Tehoista lasketut arvot (Golden Cheetah) on mulla aina suurempia kuin sykkeestä mitatut riippumatta harjoituksen intensiteetistä.
Hyvä asia sykemittauksessa on se että se on lajista riippumaton. Tietenkään se ei voi erottaa ulkopuolisten tekijöiden osuutta kuten stressiä, sairautta yms.
Ohessa yksi FirstBeatin julkaisema artikkeli aiheesta. Artikkelissa esitetyn taulukon mukaan FirstBeatin menetelmällä päästään 7-10% tarkkuuteen. Suoralla ja epäsuoralla kalorimetrillä päästään laboratoriossa parhaaseen tarkkuuteen. Taulukon mukaan hengityskaasuista tehdyn epäsuoran mittauksen virhe ~ 5%. Aerobisen metabolian kautta tuotettu energia saadaan tarkasti mitattua, mutta anaerobista ei.
Kirjanmerkit