Minun nykyisen tiedon ja ehkä uskomustenikin mukaan tervellisen ihmisen kehon happamuuus tai hapottomuus on 7,35–7,45 vaihteluvälissä, eli hieman emäksinen. Kehon happamuutta todella lisää vety, ei maitohappo ja vety on sidoksissa laktaattiin, mutta kun se laktaatti muuttuu myös energiaksi nopeasti. Jos keho on noiden vaihteluarvojen ulkopuolella kyse on asidoosista tai tai alkaloosista. Niiden aiheuttaja on munuaisten vajaatoiminta. Oman pähkäilyni mukaan ketoosi, joka syntyy kun hiilareita ei nautita, vie kehon happamuuden puolelle. Eikös se ole mahdollista myös kovan tai pitkän liikunnan jälkeen, että kehon hiilarivarastot ovat loppuneet ja kehoon on tullut ketoaineita ja näin happamuutta. Voisiko toinen juttu olla myös kehon kuivuminen? Vetyionithan poistuvat kehosta virtsan myötä ja kun juo liian vähän treenatessa niin tätä ei tapahdu riittävästi ja keho tai ainakin se nesteet happamoituvat. Mikään ravinto ei ainakaan ravitsemustieteilijöiden ja lääkäteiden mielestä vaikuta kehon happamoitumiseen tai sen ehkäisyyn. Tuon ruokasoodan nauttimisenhan väitetään laskevan kehon happamuutta, mutta suurin osa lukemastani ei tue sitä millään tavoin. Ehkä sitten tiede on värässä ja ne lukuisat artikkelit, joiden mukaan kyseinen aine parantaa jopa syövän ovat oikeassa.