PK:ta pitää kestävyysurheilijan hinkata 52 vkoa vuodessa.
Aktiivijäsen
PK:ta pitää kestävyysurheilijan hinkata 52 vkoa vuodessa.
Aktiivijäsen
Toki toki, mutta lähinnä tuumailin kuinka monta vkoa yleensä on tullut pk-painotteista ennen vuoden vaihdetta ja minkälaisia tuntimääriä vkotasolla.Alkujaan tämän lähetti kp63
Asiallinen palaute antaa enemmän kuin mukamas viisastelut.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Jäsen
Mä ymmärrän niin että pohja=aerobinen suorituskyky. Mittareina vaikka wattien tuotto ja hapenotto aerobisella kynnyksellä. Tesku ainakin mittaa noita asioita kuntotestissään ja antaa arvosanan vertailuryhmässä.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Jäsen
Lähemmäs omaa uskomuskuntaa edustava tulkinta lydiardismista.
https://runnersconnect.net/coach-cor...ining-running/
Ja uutta harhaoppia on tilattu:
https://www.velopress.com/books/how-bad-do-you-want-it/
---
Mitkäs on ne vuosien kestävyysurheilun tuomat pysyvät fyysiset muutokset, vanhat pohjat? Lista ei ilmeisesti ole pitkä, eikä vaadi PK:ta kehittyäkseen.
Palstajyrä
Itselleni "pohjaa" on kehittynyt näin tehomittarivuosien aikana huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi kynnystehoja. Lienee ollut vähän velkaa otettu siitä suunnasta...
Tehot sykealueella 100-140 bpm on nousseet aika paljon muutamassa vuodessa, joiden aikana ajomäärät on kasvanu ja keskimääräinen intensiteetti tippunut. Kolme vuotta sitten en unelmoinut ajavani fillarilla edes kunnolla eteenpäin 100-125 bpm sykealueella. Sen verran verkkaista oli touhu silloin. Alle pari wattia per kilo oli aika lähellä mitä irtosi. Tänä vuonna tuolla 125 bpm on irronnut noin 3,2 W/kg ja parhaimmillaan aerk (140-144 bpm) paikkeilla mennään karvan alle 4 W/kg. Harmi vaan ettei kynnysteho ole noussut samassa suhteessa, sillä näiden lukemien perusteella voisi jo luulla että oon oikeasti kovakin ajomies.
Ajot pääasiassa niin että pk alle 120 bpm ja vk:t sykkeistä välittämättä ja tehoja tuijotellen. Aiemmin pk:t aika paljon kovempaa ja vk:t aina maksimivetoina. Tunnit nousseet noin 300 h/vuosi -> 500 h/vuosi.
Muita sykealueita en jaksanut mainita, koska tuossa on jo aerk kiintopisteenä, jos joku sitä ihmettelee.
Veteraani
Niinpa. Pyyda kymmenta kestavyysurheilijaa(tai -kuntoilijaa) ja valmentajaa kertomaan mita kestavyyspohja tarkoittaa ja saat kymmenen eri vastausta.
6.7 WTF/kg
Aktiivijäsen
Jos VOmax mahdollistaa vaan kovemman kynnystehon, niin sitten vähän säätöä treenaamiseen, niin kyllä se nousee jos aerk on jo 4W/kg. Mulla 20-30 alle aerk on ns pitkät PK1 4-8h ja ajaisin lyhyemmät PK:t aavistuksen kovemmalla 5-15 alle aerk sykkeellä.
Palstajyrä
Tähän asti on valmistautuminen kausiin menny vähän plörinäksi juuri kynnystehorakennuksen aikaan, eli keväisin on tiimisairauteni haavainen koliitti päässyt pakottamaan treenitaukoon. Nyt on stressitekijät sen verran paremmassa kunnossa että tulevalla kaudella saattaa hyvin käydessä olla mahdollisuudet jonkinasteisiin parannuksiinkin.
Viime kaudella kynnystehosta jäänyt korkeimmillaan merkintä 4,92 W/kg ja 5 min maksimit 6,18 W/kg. Tuosta voi kai äkkiseltään arvata että kynnystehoa voi saada jonkinverran lisää.
Kilpailullisia tavoitteita ei varsinaisesti pelkästään näillä lukemilla voi laittaa, sillä oon pitkä honkkeli jolla iso ilmanvastus ja onneton kiri. Toivottavasti tuon 5 W/kg vaikka saisi rikki ja paljon kivaa kisaa tulevalle kaudelle.
Vakiovieras
Kiitoksia sinulle ja muillekin vastauksista ja pohdinnoista. Pidän erityisesti reenaamisesta jauhamisesta, vaikka oma taso ja tausta moniin nähden vaatimatonta onkin.
Veteraani
Tossa tulee ilmi juurikin ei-ammattilaisen ongelma, eli "ulkopuoliset" tekijat sotkevat hienosti suunnitellun harjoitussuunnitelman. Oletko harkinnut kynnystehotreenin lisaamista "PK-kauden" aikana? Tuntematta sun taustaa, tossa saattaa kuitenkin kayda niin, etta ehka perustaso paranee, mutta kuntohuiput tasoittuvat, eli tulos voi olla +/-0.
6.7 WTF/kg
Jäsen
Kovat watit näin wannabee näkökulmasta. Jokseenkin varmana faktana voin suositeltaa että rakennat sen FTP hyvin pitkällä ajalla. Siis viikko viikolta nostat tehoa tai intervallin kestoa. Ei tule elimistölle, tai päälle, liian isoa shokkia. Samalla rakentuu luottamus omaan kuntoon. Tietty tämä on asia mitä ei voi mitata ja eikä kuulu peridoidisoinnin piiriin.Ja noin lisänä, ne asiat mitä treenataan kehittyy. Jos aerobinen teho ei ole kilpailuteho, niin miksi?
Palstajyrä
Wannabee olen itsekin, aina löytyy (paljonkin) kovempia ukkoja kun kisoissa pyörii.Kovat watit näin wannabee näkökulmasta. Jokseenkin varmana faktana voin suositeltaa että rakennat sen FTP hyvin pitkällä ajalla. Siis viikko viikolta nostat tehoa tai intervallin kestoa. Ei tule elimistölle, tai päälle, liian isoa shokkia. Samalla rakentuu luottamus omaan kuntoon. Tietty tämä on asia mitä ei voi mitata ja eikä kuulu peridoidisoinnin piiriin.
FTP:tä tietty treenataan ympäri vuoden vähintään ylläpitäviä määriä, mitä nyt vähän vähemmälle jää yleensä alkusyksystä. Ei sillä vedon kestolla ole minulle väliä, eikä niinkään kuupan kestollakaan. Aika hyvin pystyn jalkojen saneleman maksimin ottamaan jos pakko, mutta harvoin on pakko jos treenit on suunniteltu niin että vk:t oikeasti pystyy ajamaan tavoiteteholla. Minulla esimerkiksi pitkän pk:n jälkeisenä päivänä ei kulje niin että kannattaa mitään pitkiä 100% ftp-vetoja tehdä, ihan turha siis yrittää kun voi suunnitella niin että vk:t tuoreena ja pk väsyneenä.
Tehot tottakai nousee viikko viikolta sitten kun ajetaan oikeasti kehittäviä määriä ja treenejä, vetojen kestoon se ei varsinaisesti vaikuta.
Viime keväänä ftp nousi noin 40 wattia kolmessa kuukaudessa kun pitkähkön treenitauon jäljiltä palasin tammikuussa satulaan. Siinä opin äkkiä että omaan kuntoon voi luottaa vaikka se olisi kuinka paska tahansa.
Veteraani
Omaa kokemusta onnistuneesta harjoittelusta tai ylipäätään harjoittelusta edistyneemmällä tasolla ei ole, mutta tässä meillä lienee yksi aika lailla perusteisiin menevä kysymys tai koulukuntakysymys - vai onko se sittenkin laji- tai matkakysymys? - mutta joidenkin valmennusoppien mukaan kynnystasolla (tai vastaavalla) ja sen tuntumassa ensin pidennetään vetoja, sitten lisätään niiden määrää ja vasta sitten nostetaan vauhtia tai tehoja. Eli kuten norjaksi sanottiin:
Progresjon: lengre drag og fleire drag, deretter kan ein auke farten gradvis, men utan å auke mjølkesyrekonsentrasjonen.
Palstajyrä
Usein sitä tunnutaan perustelevan juuri sillä että ei tule ongelmia. En ole niihin vk:n osalta törmännyt, vedot olen saanut tehtyä hyvin mielin. Muutaman kerran on pienen offseasonin jälkeen tehot tippuneet niin paljon että alkuun olen yliarvioinut kykyni. Silloin tietty olisi ollut eduksi aloittaa lyhyemmillä vedoilla. Ehkä tässä on minun kohdallani käynyt vähän pulla, koska sillähän olen yleensä saanut aika nopeita korjauksia tilanteeseen esimerkiksi sairastelun jälkeen.
Norjani ei ole kovin vahvaa, mutta ruotsinkielentaidoillani ymmärsin tuosta että pitäisi nostaa vauhtia/aikaa ilman että maitohappopitoisuus nousee. No sehän tapahtuu tietty kun kunto nousee, muulloin maitohappopitoisuudet nousevat. Erilaiset ajatustenjuoksut tuntuvat tässä useimmiten tarkoittavan samaa asiaa, käyttäen vain eri lähestymistapaa. Esimerkiksi sykepohjaisena treenatessa pitäisi minun tässä kohtaa kautta ottaa vähän takapakkia, sillä kroppa ei kykene toimimaan riittävän tujusti jotta sydän pääsisi kunnolla hommiin. Syke driftaa massiivisia määriä ja kynnysvetojen alussa voi syke olla minuutin-parin jälkeen vielä aerk:n tuntumassa, nousten lopulta viimeisen vedon lopussa sinne ank paikkeille tai vähän yli. Loppukeväästä on ihan eri meininki: tehoja on enemmän, syke napsahtaa heti sinne mihin pitää ja pysyy vakaampana vedon aikana.
Aihetta sivuten olen huomannut että näin syyskunnossa ollessa tuntuu hapenottokyvyssä olevan sen verran reserviä muuhun yläpään kuntoon verrattuna, että sykkeen nostaminen reippaammin yli ank:n vaatii melkoisia effortteja.
Palstajyrä
Mikä on maantiekilpailun kilpailuteho?
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Aktiivijäsen
Vedoissa on varmaan miljoona oikeaa tapaa ja väärää. Ite teen todella vähän ja treinerillä en ollenkaan perinteistä vetotreeniä, jossa tehdään xkpl jollain teholla. ne on jotenkin tylsiä ja vaatii liikaa tsemppiä + palautuminen on hidasta. Pääasia että tekee säännöllisesti, annostelee kovat ja PK sopivasti sekä ennen kaikkea löytää ne jutut, joita jaksaa tehdä ja jotka itelle puree. Turhaa hifistelyä ei kannata harrastaa.
Vakiovieras
Kysymys koskien z3-teholla treenaamisesta eli 76-90% FTP:stä. Milloin tällä teholla on tarpeellista harjoitella ja miksi? Onko tää osa PK-harjoittelua ja? Onko z3 sama kuin PK2/Vk1, vai...? Tällä tehoalueella voi kuitenkin harjoitella useita tunteja. Jos taas päätavoite on nostaa FTP niin onko järkevintä unohtaa tällä teholla ajelu ja ajaa mielummi z4?
Aktiivijäsen
http://www.joefrielsblog.com/2010/05...in-zone-3.html
TL;DR/TE;DR: jos Z3 on tavoitteesi kannalta tarpeellista.
Jäsen
Hyvä pointti. Keskitehot itellä jää aerobisen kynnyksen alle, normalisoidut tehot taas kisasta riippuen Z3 ja Z4. Agressiivisesti kun ajelee niin 3h kisasta 45min Z5 tai kovempi. Omalle kohdalle merkkivät tehot on 5min ja lyhyemmät intervallit kun jalattomana siellä aurankärjessä ei tartte pitkään olla, naruilla jyhkiä.
----
Ite treenasin viime vuoden hyvinkin paljon Z3:sta triathlonin täysmatkaa varten. Hämmästytävää oli ettei 1min tehot pudonneet, 5min tehotkin olisivat olleet vakioituneella tasolla jos tuoreena olisi testannut. Mutta kynnystehot jäi 4-5% viime vuosista.
http://www.suunto.com/fi-FI/sports/N...es/?type=sport
Joko olette käyneet tutkimassa? Tuntuu että varsin alustavia tuloksia nuo ovat, mutta silti minusta tuntuu että suurien tilastollisten massojen käyttö liikuntatieteissä on uusi mielenkiintoinen lisä. Vähemmänhän tuossa on pyöräilijöille, mutta uskon senkin tulevan. Maratoonareille löytyi oma mielenkiintoinen artikkeli myös. Ehkä tässä on myös mahdollisuus samantyyppiseen löytöön kuin esimerkiksi Prilepinin taulukon osalta voimalajeissa.
Veteraani
Tuossa Frielin jutussa muuten puheena sykepohjainen z3, ei tehopohjainen z3..
Aktiivijäsen
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/ark...0-05-35-317025
Saattaapa olla mielenkiintoinen väitös
Sent from my iPhone using Tapatalk
Aktiivijäsen
Olen vasta kursoorisesti kerran lukenut Villen väitöskirjan tsekaten vain metodologian. Hyvin tehty työ, jolla saattaa olla myös selkeät kaupalliset mahdollisuudet, mutta periaatteessa kuka vaan meistä itse itseään valmentavien voi ottaa tästä opin matkaan. Lainaan tekstinpätkän väitöksen suomenkielisestä yhteenvedosta (s. 88) "Tutkimuksissa käytetyt mittaukset ovat non-invasiivisia ja yksinkertaisia toteuttaa kenttäolosuhteissa, joten lähes kuka vain voi hyödyntää menetelmiä kestävyysominaisuuksien seurannassa ja harjoittelun optimoinnissa."
Harmi, etten pääse seuraamaan väitöstilaisuutta. Tilaisuuksina väitöstilaisuudet voivat olla todella opettavaisia. Esim. nyt vastaväittäjänä on Stephen Seiler, joten odotettavissa on myös erinomaista keskustelua teemasta. Seminaarinmäen Vanha juhlasali (S212) on paitsi hieno, niin tuo myös minulle hyviä muistoja. Lähes päivälleen 12 vuotta sitten väittelin itse samaisessa salissa. Uuuh, niin se aika vierähtää.
Mutta Jyväskyläläiset ohoi! Klo 12.
Veteraani
Joo bongasin kanssa tuon. Vähän vaan lässähti kun luin englanninkielisen version 3000 time trial ja ajattelin että olisko niiiiiin pyöräily spesifinen mutta juoksuahan se oliMut kyllä tuo on ehdottomasti hieno aihe ja must read.
Aktiivijäsen
Ja väitöskirjan pdf-version saa täältä: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/51870
Veteraani
Ainakin mun mielenkiinto herasi..."Uusi löydös oli se, että lähtötilanteen sykevälivaihtelun ja harjoitteluvasteen välinen yhteys oli riippuvainen harjoittelun sisällöstä; suuren sykevälivaihtelutason omaavat henkilöt hyötyvät enemmän kovatehoisesta kestävyysharjoittelusta, kun taas vähäisen sykevälivaihtelun omaavat hyötyvät enemmän matalatehoisesta harjoittelusta."
Pitaa printata vaitoskirja lukuun. Huomenna on kaverin pyorakaupan avajaiset 150 km paassa, ajattelin putata pari pitkaa treenia ja jos sitten lukisi ton vaitoskirjan. Vaimo varmaan ymmartaa jos kylppari ei tule valmiiksi tanakaan viikonloppuna
6.7 WTF/kg
Jäsen
En jaksaisi printata, joten kysyn: mikä on vähäinen ja suuri sykevaihtelu?Ainakin mun mielenkiinto herasi..."Uusi löydös oli se, että lähtötilanteen sykevälivaihtelun ja harjoitteluvasteen välinen yhteys oli riippuvainen harjoittelun sisällöstä; suuren sykevälivaihtelutason omaavat henkilöt hyötyvät enemmän kovatehoisesta kestävyysharjoittelusta, kun taas vähäisen sykevälivaihtelun omaavat hyötyvät enemmän matalatehoisesta harjoittelusta."
Sent from my iPad using Tapatalk
Aktiivijäsen
Mun mielenkiinto taas heräsi siihen, että HIT-harjoitukset voi myös jaksottaa ja ryhmittää optimoidusti. Esim. blogin pituuden saa yksilöllistettyä. RMSSD arvot ja sen seitsemän päivän juoksevan keskiarvon saa helposti ja halvalla iPhone sovelluksella, jonka saa pelaamaan yhteen Strava ja WKO4:n kanssa.
http://www.hrv4training.com
Sitten ei enää puutu kuin, että TR arpoo sulle päivän treenin aamun RMSSD-arvosta.
Sent from my iPad using Tapatalk
Veteraani
^ Testiin...!
EDIT: App Storessa on kolme vaihtoehtoa, HRV4Training, Heart Rate Variability Bundle ja HRV4Training Coach. Onks se toi HRV4Training mika pitaa ladata?
6.7 WTF/kg
Aktiivijäsen
Jep. Coach on nimensä mukaisesti valmentajan työkalu, joka kerää automaattisesti kunkin urheilijan HRV4Training tiedot yhteen.
Sent from my iPad using Tapatalk
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit