Lainaus Alkujaan tämän lähetti kuovipolku Katso viesti
Omaa kokemusta onnistuneesta harjoittelusta tai ylipäätään harjoittelusta edistyneemmällä tasolla ei ole, mutta tässä meillä lienee yksi aika lailla perusteisiin menevä kysymys tai koulukuntakysymys - vai onko se sittenkin laji- tai matkakysymys? - mutta joidenkin valmennusoppien mukaan kynnystasolla (tai vastaavalla) ja sen tuntumassa ensin pidennetään vetoja, sitten lisätään niiden määrää ja vasta sitten nostetaan vauhtia tai tehoja. Eli kuten norjaksi sanottiin:

Progresjon: lengre drag og fleire drag, deretter kan ein auke farten gradvis, men utan å auke mjølkesyrekonsentrasjonen.

Usein sitä tunnutaan perustelevan juuri sillä että ei tule ongelmia. En ole niihin vk:n osalta törmännyt, vedot olen saanut tehtyä hyvin mielin. Muutaman kerran on pienen offseasonin jälkeen tehot tippuneet niin paljon että alkuun olen yliarvioinut kykyni. Silloin tietty olisi ollut eduksi aloittaa lyhyemmillä vedoilla. Ehkä tässä on minun kohdallani käynyt vähän pulla, koska sillähän olen yleensä saanut aika nopeita korjauksia tilanteeseen esimerkiksi sairastelun jälkeen.

Norjani ei ole kovin vahvaa, mutta ruotsinkielentaidoillani ymmärsin tuosta että pitäisi nostaa vauhtia/aikaa ilman että maitohappopitoisuus nousee. No sehän tapahtuu tietty kun kunto nousee, muulloin maitohappopitoisuudet nousevat. Erilaiset ajatustenjuoksut tuntuvat tässä useimmiten tarkoittavan samaa asiaa, käyttäen vain eri lähestymistapaa. Esimerkiksi sykepohjaisena treenatessa pitäisi minun tässä kohtaa kautta ottaa vähän takapakkia, sillä kroppa ei kykene toimimaan riittävän tujusti jotta sydän pääsisi kunnolla hommiin. Syke driftaa massiivisia määriä ja kynnysvetojen alussa voi syke olla minuutin-parin jälkeen vielä aerk:n tuntumassa, nousten lopulta viimeisen vedon lopussa sinne ank paikkeille tai vähän yli. Loppukeväästä on ihan eri meininki: tehoja on enemmän, syke napsahtaa heti sinne mihin pitää ja pysyy vakaampana vedon aikana.


Aihetta sivuten olen huomannut että näin syyskunnossa ollessa tuntuu hapenottokyvyssä olevan sen verran reserviä muuhun yläpään kuntoon verrattuna, että sykkeen nostaminen reippaammin yli ank:n vaatii melkoisia effortteja.