
Alkujaan tämän lähetti
Ilborg
Työturvallisuuden perusteista pitäisi muutenkin ottaa enemmän oppia, eli tehdään kuolema mahdollisimman epätodennäköiseksi vaikka joku mokaisikin. Ihminen tekee virheitä, joku ihan perseilee, mutta jo pelkästään näkyvyyksien parantamisella voisi mahdollistaa myös etuajo-oikeutetunkin havainnoida ajoissa että noudattaako toinen liikennesääntöjä tällä kertaa. Tai että tehdään liittymän mutkat sellaisiksi että risteyksestä ei voi ajaa erityisen kovaa. Korottamalla suojatie myös vaarallisissa paikoissa voidaan myös melko paljon hillitä ajonopeuksia risteyksiin tullessa. Sillat, alikulut ja järkevät ajoradan ylityksien kohdat myös vähentää riskejä vaikka joku ei sääntöjä osaisikaan. Myös merkinnöillä voidaan selkeyttää esimerkiksi jos jostain saattaa sujahtaa fillari ajoradalle, esim pyörätien loppumisen takia jne. Sääntöjen osaamisen vaatiminen on vain monesti se tehottomampi tapa tehdä asioita, koska sitä ei tapahdu ellei jotain hyvin radikaalia muuteta.
Työturvallisuudessa on vähän eri asiasta kyse. Siinä ammattilaisten, jotka hyvin tietävät miten hommat pitäisi tehdä, tekevät ne ajan, vaivan tai muun säästämiseksi jollain sellaisella tavalla joka ei ole turvallista. Jos lähdetään siitä, että aina ja kaikkialla joku muu päättää toiminnastasi tai ohjaa sitä niin ettei mitään onnettomuuksia tapahdu aletaan olla lähellä holhousyhteiskuntaa, jossa vika ei ole koskaan tekijän. Kyllähän me jo nyt alamme olla lähellä sellaista mentaliteettia, että kenenkään ei pitäisi koskaan ajatella mitään itsenäisesti vaan toimintaohjeet tulevat aina jostain ylempää.
Vaikka se kuulostaakin tylyltä ja epäinhimilliseltä, ihminen ajaa itsensä ongelmiin tällä pallolla juuri sen takia, että se pyrkii säilyttämään itsensä yksilötasolla mahdollisimman kauan. Se on paradoksaalista, mutta niin kait sen kuuluukin mennä.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Kirjanmerkit