Vanhemman pojan inssiajossa tuli nuhde termillä "etuajo-oikeudesta luopuminen". Tapauksessa poika ei ajanut risteysalueella väistämisvelvollisen eteen, koska tämän väistämisvelvollisen (autokoulun auton) epämääräinen liikehdintä antoi odottaa, että voi vaikka kylki kopista.

Näen pienen riskin siinä, että "etuajo-oikeutettu" autoilija antaa tietä ja lähden ylittämään ajorataa. Entä jos ratin takana on "lievästi mielentilahäiriöinen" kuski ja päättää lähteä liikkeelle ja ajaa päälle? Ilman silminnäkijöitä tilanteessa on sana sanaa vastaan ja minähän olin se väistämisvelvollinen...

Yleensä pyrin viittaamaan tässä tilanteessa, että "mene vaan, kun olet siihen oikeutettu", mutta jos katsekontakti kaveriin vaikuttaa turvalliselta, saatan mennä ja heilauttaa kättä kiitokseksi. Näitä "etuajo-oikeudesta" luopujia tuntuu olevan liikkeellä varsinkin silloin, kun on uutisoitu joku vakavampi auto-fillari-kolari, jossa autoilija on ollut syyssä. Osa ottaa varman päälle, kun ei ole varma väistämissäännöistä. Aamun aviisin keskustelufoorumilla oli heti puolenkymmentä autoilijaa, joiden tiedot olivat jostain kultaiselta 60-luvulta...

BTW: olen 35 vuoden autoilukokemuksen perusteella sitä mieltä, että Suomessa pitäisi kieltää manuaalivaihteiset autot. Oma ajotapa ja muiden huomiointi sekä herkkyys antaa tietä nousi viidenteen potenssiin, kun vaihdoin vuosia sitten automaattivaihteiseen. Se vaihdekepin veivaus tuntuu olevan "urheilullisuuden" merkki, mutta samalla sen veivaamisen vaiva....