Onnittelut kaikille jotka kävi nauttimassa hienosta tapahtumasta ja voittamassa itsensä. Kyllä on kovaa porukkaa seutukunnan pyöräilijöissä!
Mut kyllä pitää vielä kehua tuota täyshullua nimeltä Kalle.
Kaverin kisa alko jo todella vaikeasti. Heti kun lähdettiin menee tosissaan niin kaveri joutui taistelemaan pistosten kanssa. Seuraavaksi tuli ekakiekan puolivälissä taistelu oksennus vastaan. Ja se kai jatkui maaliin asti. No tokakiekalle lähdettiin hyvällä asenteella ja pirteänä. Ja tankattiin vain vettä kun muu ei meinannut pysyä sisällä.
Kolmannen alussa metsästä saapui vielä hyvävoimainen mutta nälkäinen kaveri. Se löi perseen tantereeseen ja sanoi jotta nyt syödään. Vähän se mutusti jotain ja noitui jyps miestä joka oli samaan aikaan huollossa, kun se menee aina tiellä ohi ja sitten hän metsässä.
Neljännen kiekan alussa metsästä saapui joku muu kuin minun tuntema Kalle. Kaveri tuli ja kaikki rensselit tippuu päältä niille sijoille ja kaveri hoippui riutuneen näköisenä eväspoksilleen. Näki että kiekka oli ollut raju niin fyysisesti kuin henkisesti. Kierros ei kuulemma ollut enää pyöräilyä. Kalle kysyi että missä asti seuraava on tulossa. Sanoi että jos alle kymmenen minuutin päässä niin hän ei lähde, katsoin seurantaa ja sanoin seuraavan tulevan 20 min päästä joten eikun matkaan vaan. Ei kaveri ollut tosissaan lopettamassa, kunhan purnas väsyneenä.
Eikun mies satulaan ja huikkasi lähtiessään jotta nyt mennään nauttimaan nyt ei ajeta enää kilpaa. Ja sinne mies lähti ylämäkeen, näytti että pyörä ei nouse mäenpäälle mutta sinne se vaan kipus hitaasti mutta varmasti.
Mies ajoi koko lenkuran tuliterillä pyöräulykenkillä, oli ilmeisesti sopivat. Ja alla täysjäykkä pyörä ja vielä tollasilla pirun leveillä renkailla.
Kiitos Kalle että sain elää mukana tapahtumassa ja seurata matkaasi, oli upeaa katsottavaa. Oli muutenkin mukava ajaa itse yöllä ja seurata sitten muiden suoritusta päivällä. Näki tapahtuman aivan eri valossa.
Kirjanmerkit