harjoitusvastus??!!

[plr]

Eikö näillä periaatteilla kilometrimäärän lopputulos ole periaatteessa suoraan verrannollinen tehoihin?

Voi olla, mutta sitä ei näillä tiedoilla pysty päättelemään. Koska vaihtelet vaihdetta ja kadenssia, niin trainerin rullan nopeus vaihtelee. Jos rullan pyörimisnopeus on suoraan verrannollinen kuluvaan tehoon, niin tuo ajatuksesi toimii. Useissa trainereissa taitaa olla jonkinlainen progressiivinen vastus eli vastus kasvaa nopeammin kuin lineaarisesti. Pitäisi tietää trainerin rullan pyörimisnopeuden ja kuluvan tehon suhde kaikilla nopeuksilla.

Selventävä esimerkki. Jos nopeudella 10 km/h tehoa kuluu 100 W ja nopeudella 20 km/h tehoa kuluu 400 W ja ajat ensin puoli tuntia 10 km/h ja sitten toisen puoli tuntia 20 km/h, ajat 15 km ja keskitehosi on 250 W. Jos sen sijaan nopeudella 20 km/h tehoa kuluukin 200 W, niin ajat edelleen 15 km, mutta keskitehosi on 150 W. Eli sama matka, mutta eri keskiteho.

[Avokid]

Voi olla, mutta sitä ei näillä tiedoilla pysty päättelemään. Koska vaihtelet vaihdetta ja kadenssia, niin trainerin rullan nopeus vaihtelee. Jos rullan pyörimisnopeus on suoraan verrannollinen kuluvaan tehoon, niin tuo ajatuksesi toimii. Useissa trainereissa taitaa olla jonkinlainen progressiivinen vastus eli vastus kasvaa nopeammin kuin lineaarisesti. Pitäisi tietää trainerin rullan pyörimisnopeuden ja kuluvan tehon suhde kaikilla nopeuksilla.

Selventävä esimerkki. Jos nopeudella 10 km/h tehoa kuluu 100 W ja nopeudella 20 km/h tehoa kuluu 400 W ja ajat ensin puoli tuntia 10 km/h ja sitten toisen puoli tuntia 20 km/h, ajat 15 km ja keskitehosi on 250 W. Jos sen sijaan nopeudella 20 km/h tehoa kuluukin 200 W, niin ajat edelleen 15 km, mutta keskitehosi on 150 W. Eli sama matka, mutta eri keskiteho.

Kyllä kadenssin osalta yritän pitää käyrän tasaisena, eli se ei muutu montaa prosenttia. Vaihdetta taas ajattelin sellaiseksi, joka muuttuisi voimien kehittyessä.
Mutta en kyllä ottanut tuota huomioon, että rullan vastus ei kasva lineaarisesti. Tässä tapauksessa vastuksen kasvaminen voisi melkein olla vähemmän kuin lineaarinen kasvu, koska se selittäisi tällöin 20% kehityksen lyhyessä ajassa. Eli tuolla pystyy kokeilemaan onko kehitystä tapahtunut vai ei, mutta ei tiedä miten paljon.
Traineri on Tacx Blue motion ( ent. Satori ), jonka mainoskuvissa kyllä esitellään lineaarista tehokäyrää, mutta enpä tiedä tämän perusteella.
https://www.tacx.com/en/products/trainers/blue-motion

[CamoN]

plr:n pointti vastuksen lineaarisuudesta pitää ottaa huomioon, mutta periaatteessahan tuo on suorituksena verrannollinen vaikka Cooper-testiin. Luonnollisesti testiaika vaikuttaa huomattavasti siihen, minkälaista suorituskykyä testi mittaa. 2min, 12min tai 20min suoritus vaatii erilaisia ominaisuuksia.

Jos suoritus on täysin tasavauhtinen, eri testisuoritukset lienee vertailukelpoisia. Niitä on kuitenkin vaikea kääntää esimerkiksi tehoksi, jos ei tiedä tarkkaan sitä vastuksen tehokäyrää.

[Avokid]

Suoraan tehoksi ei ole tarkoituskaan vääntää, mutta omaa kehittymistä sillä pystyisi näin ollen seuraamaan.

[Antti Kuitto]

Luulin jo jossain vaiheessa että Muinin harjoitukset eivät siirtyneet tielle heikon pyöritystekniikkani vuoksi, syy ei kuitenkaan voi olla se. Wattien ylläpitoon ei tarvita voimaa samalla lailla kuin maantiellä. Olen aivan varma että on olemassa joku mitattava luku wattien lisäksi joka poikkeaa maantiepyöräilyssä olevasta oleellisesti. Nyt kun sen vaan joku kotifyysikko kertoisi että mikä?

Olen jokusen kilometrin ajanut fillarilla treinerillä ja myös ulkosalla, enkä oikein ymmärrä mitä tarkoitat. Kyllä se 200w treinerillä on tasan saman verran watteja kuin 200w kauniina kesäpäivänä maantiellä. Sykekin pysyy tasavauhtia ajaessa molemmissa suht samoissa, itsellä kun ei ole hikoilun suhteen suurempia ongelmia ja käytössä on hyvä tuuletin. Itse mittaan tehot SRM:n kammilla, homma voi toki olla aivan eri jos mittaat treinerillä ajaessa watteja treinerin omilla systeemeillä ja ulkosalla sitten vaikkapa jollain ihan oikealla tehomittarilla. Samoin tuo tuo kuormittavuus voi vaihdella aika paljon yksilötasolla, jotkut hikoilevat enemmän, jotkut vähemmän ja kropan ylikuumentuminen lisää toki treenin kuormittavuutta ja ehkäpä tuota fiilistä suuremmasta "voimantarpeesta", vaikka mittari näyttäisikin tasan samoja watteja.

[30 hampainen]

Kyllä se 200w treinerillä on tasan saman verran watteja kuin 200w kauniina kesäpäivänä maantiellä.

On on, vaikka watit tuotetaankin osin eri lihaksilla. Tässä on tietenkin kuski/traineri/tehoalue -kohtaisia eroja.

[r.a.i]

On on, vaikka watit tuotetaankin osin eri lihaksilla. Tässä on tietenkin kuski/traineri/tehoalue -kohtaisia eroja.

Joo, "average power" on tietenkin sama jos samalla mittarilla mitataan, mittaustarkkuuden puitteissa. Mutta miten se teho tuotetaan onkin sitten eri juttu ja paljon monimutkaisempi, oheisessa vähän pohdintaa.

http://cyclingtips.com/2013/09/climb...-are-affected/

[30 hampainen]

^Jess, kiitos r.a.i linkistä! Palstan ammattilaiset polkee niin kovilla tehoilla ettei ne kiinnitä huomiota tuollaisiin pikku juttuihin vitsivitsi

[CamoN]

^Jess, kiitos r.a.i linkistä! Palstan ammattilaiset polkee niin kovilla tehoilla ettei ne kiinnitä huomiota tuollaisiin pikku juttuihin vitsivitsi

Palstapyöräilijöillä ja varsinkin palstapyöräilyn ammattilaisilla on taipumus käyttää omia fysiikan lakeja, mutta ei kai tässä keskustelussa kukaan ole kyseenalaistanut inertiaa fysiikan lakina? Omien tuntemusten perusteella sanoisin että vaikka omassa vastuksessa on melko paljon pyörivää massaa, eli normaalia tasamaan ajotilannetta yritetään mukailla mahdollisimman tehokkaasti, vastuksella ajaminen mahdollistaa silti lihasvoiman kohdistamista kampiin huomattavan paljon laajemmalla alueella oikeaan ajotilanteeseen verrattuna. Ja se on tietysti pohdinnan arvoinen juttu, kannattaako esimerkiksi aika-ajajan harjoitella voiman kohdistamista kampiin mahdollisimman laajalla alueella, vai mahdollisimman tehokkaasti sillä alalajinomaisella lyhyellä alueella.

Kun lisätään samaan yhtälöön mm. ilmanvastus ja muut ajodynamiikkaan oikeassa maantiepyörällä ajamisessa vaikuttavat tekijät, siirryn suosiolla sivummalle odottamaan ajattelijan pään räjähtämistä kun hän ratkaisee ongelmaa "Miksei vastuksella ajaminen tunnu samalta kuin ulkona?"

[JiiÄm]

Lokakuussa 2015 on joku saanut serialin 31621. Luulisi olevan nuo bike-discountin myymät uudempaa mallia, mutta varma ei voi tietysti olla ennen kuin sellaisen saa.

Tänään tuli oma (B-D:ltä 13.01 tilattu), sarjanumerolla 36321.

[30 hampainen]

Omien tuntemusten perusteella sanoisin että vaikka omassa vastuksessa on melko paljon pyörivää massaa, eli normaalia tasamaan ajotilannetta yritetään mukailla mahdollisimman tehokkaasti, vastuksella ajaminen mahdollistaa silti lihasvoiman kohdistamista kampiin huomattavan paljon laajemmalla alueella oikeaan ajotilanteeseen verrattuna.

Mihin perustuu tieto että Kurtilla ajetaan tasamaata? Tuntemustesi perusteella olisin veikannut että sillä ajetaan loivahkoa nousua.

Magneettivastuksella on helppo tehdä mäkitestejä. Ajelee ftp:llä, voi ajella allekkin mutta tasateholla ja vaihtelee vastusta. Kummasti tulee jossain vaiheessa pohje ja takareisi kunnolla mukaan pyöritykseen vaikka watit on koko ajan samat.

[CamoN]

Mihin perustuu tieto että Kurtilla ajetaan tasamaata? Tuntemustesi perusteella olisin veikannut että sillä ajetaan loivahkoa nousua.

Jokaisella vastuksella ajaminen on kokemukseni mukaan kuin ylämäkeen ajamista. Sehän on alkuun aivan kauheaa. Sellaisia säännöllisiä sekunnin tai kahden "mikrolepoja" ei voi ottaa, joita tulee tehtyä ulkona ihan luonnostaan. Varmaankin vastus hidastaa massan niin nopeasti jopa sillä lisävauhtipyörällä varustetuilla Kineticin vastuksilla, ettei vastuksen hidastuminen esim. sieltä 50km/h:sta kestä millään 19 sekuntia. Tai mistäs minä tiedän, mutten perstuntumalla oikein usko. Interaktiiviset vastukset on sitten asia erikseen, jos ne pystyvät tuottamaan jopa miinuskuormaa.

Happeakin tarvitaan isommalla vastuksella enemän joten noutaja tulee aiemmin.

Jos joku järjestää kontrolloituja testejä tuosta aiheesta, haluan ehdottomasti päästä seuraamaan. Siis että vastus A on samalla kuormalla niin paljon raskaampi polkea kuin vastus B, että niillä ei pääse esim. tyypillisessä FTP-testissä saman kaltaiseen lukemaan. Totta kai testivälineessä ja -tilanteissa on eroja, itse esimerkiksi uskon että pystyisin ajamaan 4-6% ylämäkeen 20 minuuttia jonkin verran korkeammalla keskiteholla harjoitusvastukseen verrattuna. Olisi kuitenkin hyvin hankalaa toistaa suorituksia luotettavasti niin paljon, että se selkeä ero olisi osoitettavissa päiväkohtaisten suorituskykyerojen ja muiden muuttujien joukosta.

[30 hampainen]

Happeakin tarvitaan isommalla vastuksella enemän joten noutaja tulee aiemmin.

Tässä tuli virhe. Kun on enemmän lihaksia pyörityksessä mukana, silloin noutaja tulee myöhemmin.

[kervelo]

On on, vaikka watit tuotetaankin osin eri lihaksilla. Tässä on tietenkin kuski/traineri/tehoalue -kohtaisia eroja.

Jos olet havainnut, että trainerilla ajaessasi käytät eri lihaksia kuin ulkona ajaessa, kannattaa tutkia ajoasentoa trainerilla. Jos sisällä ajaessa satulassa istuskellaan selkä suorana yläotteelta ja ulkona ajetaan normaaliin tapaan alaotteelta tai jarrukahvoilta, on ihan varmaa että käytettävissä lihasrymissä on eroa. Kun ajoasento sisällä ja ulkona on sama, trainerilla käytetään täsmälleen samoja lihasryhmiä kuin ulkonakin ja talven aikana hankittu kunto siirtyy hienosti ulkoajoon.

[sledgehammer]

Kyllä oma havainto on se (omissa treeneissäni), että tunti trainerilla vastaa melkein 1,5h treeniä ulkona. Trainerila ajaessa ei tule hetkeäkään lepoa. Jos trainerilla ajelee vaikka aika suht rivakoita intervalleja tunnin, keskiteho saattaa olla luokkaa 250W. Sitten jos kokeilet ajaa tasaisella vastuksella tunnin, tulee tuohon samaan keskitehoon pääsemisestä melkoisen työlästä, ellei peräti mahdotonta. Kyllä ne pienet tauot ja kevennykset palauttavat kroppaa uskomattoman paljon, vaikka olisikin ajettu suhteellisen kovalla teholla. Näkeehän sen traineria ajaessakin, että pienikin kevennys tiputtaa sykettä heti pari kolme lyöntiä alaspäin. Jos polkemisen lopettaa, tippuu syke todella nopeaan alas. Ulkona ajaessa näitä tulee lenkin varrella selvästi enemmän. Varsinkin, jos ajaa porukoissa. Jotain eroa hommassa kuitenkin on, kun ulkona ajaessa ei tule persuuksiin puutumisia, mutta tunnin jälkeen trainerilla alkaa kyllä hanuri olla vamis. Trainereista muuten on aika vähän kokemusta. Aikaisemmin oli museoikäinen tacx swing, joka ei ainakaan tukevuudellaan ansainut pisteita. Nyt on lainassa Kickr ja siitä en kyllä keksi mitään muuta valitettavaa, kuin sen, että olisivat voineet integroida kadenssianturin tuohon aparaattiin. Uudemmassa se taitaa ollakin.

[Juha Lehtinen]

Itselläni on Eliten Realpower ja eilen hain matkahuollosta Bkoolin Smart Pron. Jotenkin tuntuu että Bkoolissa vastus nousee jyrkemmin virtuaalisissa ylämäissä. Vastaavasti tasaisilla ja alamäki osuuksilla Bkoolilla pääsee reippaampaa vauhtia. Nämä tuntemukset ensimmäisestä sessiosta Bkoolilla. Jostain syystä keskisyke oli myös selvästi alhaisempi.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[30 hampainen]

^ Mielenkiintoista olisi tietää miten trainerin vaihto vaikutti ftp tulokseen?
---
Olen sitä mieltä että ftp on trainerikohtainen. Suurin ero tulee mag ja hyd vastuksen välillä. Ainakin minulla, koska pystyn säätämään magneetilla "nousun" itselleni sopivaksi.

[plr]

Olen sitä mieltä että ftp on trainerikohtainen.

En täysin ymmärrä tätä. Eihän FTP ole mitenkään sidoksissa käytettyyn harjoitusvastukseen.

Tuli eilen kokeiltua GCN:n indoor harjoitusvideota
https://www.youtube.com/watch?v=WRylMkvahjM

Harjoituksen kokonaiskesto on 30 minuuttia sisältäen 8x 30s maksimivetoja eli varsinainen tehollinen harjoitusaika on 4 minuuttia. Harjoitus oli tiukka. Vanhasta harjoitusvastuksesta ei irtoa mitään järkevää statistiikkaa, joten tuntuman perusteella pitää mennä.

[Juha Lehtinen]

^ Mielenkiintoista olisi tietää miten trainerin vaihto vaikutti ftp tulokseen?

Teen vielä jonkun testitreenin ennen kun tuohon osaan vastata. Jotenkin tuntuu että on erovaisuutta Bkoolin simulatorissa siinä että parittaako laitteet automaattisesti tai manuaalisesti. Testaan nyt tuotakin vielä hiukan.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[30 hampainen]

En täysin ymmärrä tätä. Eihän FTP ole mitenkään sidoksissa käytettyyn harjoitusvastukseen.

Voi ollakkin.

esim.
1. Ajan mag vastuksella ftp-testin vastuksella no2, kadenssilla 94. Ftp arvoksi saan 225. Nousen pyörän päältä ja kävelen suihkuun.
2. Ajan mag vastuksella ftp-testin vastuksella no4, kadenssilla 94. Ftp arvoksi saan 240. Nousen pyörän päältä, tukea ottaen. Kävelen hoiperrellen suihkuun.

Kumpikin testi ajettu täysillä ja lähellä max sykkeitä.

Jo samalla harjoitusvastuksella voi tehdä erilaisen ftp tuloksen ja rasittaa lihaksia eri tavalla, miksi ei sitten kokonaan eri trainerilla?

[kp63]

En täysin ymmärrä tätä. Eihän FTP ole mitenkään sidoksissa käytettyyn harjoitusvastukseen.

.

itse asiassa se juuri on. Anaerobinen kynnys on hlökohtainen arvo ja ftp se mitä kukin nyt milläkin aparaatilla tunnissa liikuttaa. Roadilla ylämäki, alamäki, mittalaitteen tarkkuus, lämpötila etc vaikuttaa. Treinerissä hidastuvuus tai kiihtyyys on aina vähän erilainen. Esim WB:n tuulivastuksella ajaessa saa kiihtyvyyden F1:stä paremmaksi eli ei vastaa oikea ajamista. Itellä KURT rokkari ja eilen vertasin valmistajan antamia nopeudesta määritettäviä Watteja Quark Elsan antamiin. Oman KURTI:n watti on noin 1.15 mun Elsan wattia. Mun sisäKurttiftp on siis 1.15 kertainen ulkoElsaftp:n. Eli jos määrittäisin ftp:n Kurtilla ja vielä jollain likimetodilla ja ajaisin sillä ulkona tempoa, niin maaliin en pääsisi.

[CamoN]

Voi ollakkin.

esim.
1. Ajan mag vastuksella ftp-testin vastuksella no2, kadenssilla 94. Ftp arvoksi saan 225. Nousen pyörän päältä ja kävelen suihkuun.
2. Ajan mag vastuksella ftp-testin vastuksella no4, kadenssilla 94. Ftp arvoksi saan 240. Nousen pyörän päältä, tukea ottaen. Kävelen hoiperrellen suihkuun.

Kumpikin testi ajettu täysillä ja lähellä max sykkeitä.

Jo samalla harjoitusvastuksella voi tehdä erilaisen ftp tuloksen ja rasittaa lihaksia eri tavalla, miksi ei sitten kokonaan eri trainerilla?

Työn rasittavuus siis eroaa kahden suorituksen välillä. Koska oma vastus on tyhmä ja "vaihteeton" ei ole kokemuspohjaa siitä miten vastuksen eri tasot eroavat tuntumaltaan. Kuitenkin vaikuttaa siltä että saat toisessa itsestäsi enemmän irti, joten vakioveikkaisin että kesto- ja maksimivoimaominaisuutesi ovat pidemmälle kehittyneet suhteessa hapenottokykyyn. Tällöin on kokonaisuuden hyötysuhteen kannalta parempi ajaa suuremmalla kuormalla jonka kanssa vääntöä täytyy käyttää enemmän ja tasaisemmin. Ja tällainen kehitys on mahdollistunut joko voimaharjoittelulla tai harjoittelemalla vastuksella sillä no4:llä, jolloin elimistö vastaa ärsykkeeseen ja kehittyy sen mukaisesti.

Onko tehomittaus tehty sitä varten valmistetulla tehomittarilla vai luotetaanko tässä virtuaaliseen tehokäyrään? Virtuaalisessa tehokäyrässä voi olla hieman heittoa, tehomittarin pitäisi mitata tehontuottoa tasalaatuisesti riippumatta siitä minkälaista kuormaa vasten kampia pyöritellään. Ja toisaalta jos/kun kumpikin suoritus on tehty yhtälailla maksimaalisena, kumpikin FTP-lukema on aivan yhtä soveltuva siihen tarkoitukseen jota varten se testataan, eli harjoittelun tueksi. Jos testaa itsensä no2:lla, kannattaa harjoitella no2:lla koska FTP:hen perustuva harjoittelu skaalautuu sen mukaan. Ja no4:llä tietysti samoin. Ja edelleen kun testin joskus toistaa, luonnollisesti se kannattaa tehdä samoilla asetuksilla.

[itm]

Itellä KURT rokkari ja eilen vertasin valmistajan antamia nopeudesta määritettäviä Watteja Quark Elsan antamiin. Oman KURTI:n watti on noin 1.15 mun Elsan wattia. Mun sisäKurttiftp on siis 1.15 kertainen ulkoElsaftp:n. Eli jos määrittäisin ftp:n Kurtilla ja vielä jollain likimetodilla ja ajaisin sillä ulkona tempoa, niin maaliin en pääsisi.

Noin mielenkiinnosta, säilyykö toi suhde samana vaikka tunnin treenissä ? Itellä Tacxi ja verrattuna Stagesiin se näyttää aluksi noin 10 wattia liian vähän ja sitä mukaan kun tacxi sitten lämpenee niin ero muuttuu siten että lopussa se näyttää saman verran liikaa... eli sillä ajettuna ftp riippuu ihan siitä kuinka pitkään lämppää

[30 hampainen]

Kuitenkin vaikuttaa siltä että saat toisessa itsestäsi enemmän irti, joten vakioveikkaisin että kesto- ja maksimivoimaominaisuutesi ovat pidemmälle kehittyneet suhteessa hapenottokykyyn. Tällöin on kokonaisuuden hyötysuhteen kannalta parempi ajaa suuremmalla kuormalla jonka kanssa vääntöä täytyy käyttää enemmän ja tasaisemmin.

Se oli mielestäni juuri näin, hapenotto ei ollut voimien tasalla.

Testilaitetta minulla ei enää ole, se on myyty. Watit olivat virtuaalisia ja vain suuntaa antavia. Pointti tuossa oli se, että ftp luultavasti muuttuu trainerin vaihdon myötä. Sillä ei ole sen suurempaa merkitystä.
Jos vastusta vaihdetaan täysin toisentyyppiseen, sillä saattaa sitten jo olla monen muunkinlaista merkitystä.

[plr]

Testilaitetta minulla ei enää ole, se on myyty. Watit olivat virtuaalisia ja vain suuntaa antavia. Pointti tuossa oli se, että ftp luultavasti muuttuu trainerin vaihdon myötä.

Silloin ymmärrän hyvin, että mittauksen FTP-arvot heittelevät, jos ne tulevat eri harjoitusvastusten virtuaalitehokäyristä, koska ne ovat mitä ovat virhemarginaaleineen. Myöskin on selvää, että olosuhteet (huoneen lämpötila, ilmankosteus, tuuletus, testattavan palautuneisuus, jne.) vaikuttavat mitattuun FTP-arvoon. Mutta jos panet eri harjoitusvastuksiin saman pyörän ja käytät samaa pyörässä olevaa tehomittaria, niin kuvittelisi, että silloin harjoitusvastuksen merkitys olisi melko vähäinen. Kyllä harjoitusvastus tietenkin voi vaikuttaa enemmänkin, jos sen kanssa vastus ei pysy kohdallaan tai vaikkapa rengas lipsuu.

[kp63]

Noin mielenkiinnosta, säilyykö toi suhde samana vaikka tunnin treenissä ? Itellä Tacxi ja verrattuna Stagesiin se näyttää aluksi noin 10 wattia liian vähän ja sitä mukaan kun tacxi sitten lämpenee niin ero muuttuu siten että lopussa se näyttää saman verran liikaa... eli sillä ajettuna ftp riippuu ihan siitä kuinka pitkään lämppää

ei tietoa, kun pisin veto ollut 12min. treineröinti ei vaan ole fillarointia. varmaan vaikuttaa kun geelin lämpötila muuttuu. antsahan tutki vuosi sitten KURTtia ja totesi wattimittareilla aikas isot erot riippuen kuinka kireälle rullan laittaa ja mikä on rengaspaine. Eli oikeasti saan KURT:llkin monta ftp arvoa.

[-jasu-]

Päivää. Mitenhän tuollainen xxl:stä ostettu sininen 23mm harjoitusrengas asennetaan? Rengas siis ympyränmuotoinen kumiluttana, jossa ei minkäänlaisia "reunavahvikkeita" kuten normaalissa ulkokumessa. Cc pyörässäni on rengas merkinnältään 33-622 niin onko tuollainen 23-622 harjoitusrengas edes sopiva?

[noniinno]

^Asennetaan kuten kaikki muutkin renkaat. Tuo sopii vanteellesi hyvin. Kyseessä lienee tämä: https://www.xxl.fi/tacx-harjoitusren...059352_1_style ??

[mteebee]

Päivää. Mitenhän tuollainen xxl:stä ostettu sininen 23mm harjoitusrengas asennetaan? Rengas siis ympyränmuotoinen kumiluttana, jossa ei minkäänlaisia "reunavahvikkeita" kuten normaalissa ulkokumessa. Cc pyörässäni on rengas merkinnältään 33-622 niin onko tuollainen 23-622 harjoitusrengas edes sopiva?

Toivottavasti cc-pyörässä ei satu olemaan erityisen leveä kehä vanteessa, silloin voi jäädä kumi asentamattakin..Mutta muuten menee kyllä paikalleen varsinkin jos on apukäsiä auttamassa, joutuu pitelemään kumia paikkallaan pitkältä matkalta jotta kumi ei pääse suoristumaan ja pullahtamaan pois kehältä. Ittellä ainakin oli trainerirengas paljon hankalampi laittaa paikalleen kuin normi rengas.

[noniinno]

Tuossa vielä tuota pohdintaa trainerin ja livenä ajamisen eroista http://www.joefrielsblog.com/2011/01...rformance.html