FTP:si

[kolistelija]

Voi ihan hyvinkin olla että traineri näyttää mitä sattuu, tuon uskon varassa olen ollut. Olen sitäkin miettinyt että kuinka luotettavasti tehomittari pystyy trainerista tehoa mittaamaan, ne kun on lähinnä ulkokäyttöön suunniteltu. Ensimmäisenä tulee mieleen että kuinka suuri ero on jo pelkästään siinä että ajellaan ulkona jossa asfaltti/kitka on pyörän alla ja harjoitusvastus jossa kitka tulee osittain pyörän takaa. En tiedä voiko tuo mitenkään aiheuttaa eroja mittaustavassa. Kaiketi joku direct drive trainer saattaa antaa erillaiset lukemat kuin vastusrulla mallit.

Mittari mittaa kammesta ketjuun tulevaa vääntöä (p2m) ja laskee tehon kampikierrosten ja väännön perusteella. Siinä ei ole merkitystä mistä vastus takarenkaaseen tulee.

Traineri näyttää tehoa (kuten kp63 sanoi) arvioimalla nopeudesta ja (yleensä kalibroimattomasta) vastuksesta arvioimalla. Siinä on muutama perusteellinen ongelma, kuten esimerkiksi vastuksen ja vastuskäyrän kalibroimattomuus ja esimerkiksi lämpötilamuutokset. Tehomittareissa nämä asiat on huomioitu.

Edit:
oikeammin kammesta rattaisiin, mutta olkoot

[Juha Lehtinen]

Varmaankin noin. Turha lähteä liikaa vertaamaan harjoitusvastusta ja tehomittaria keskenään, parempi irroittaa ne vertailusta toisistaan. Itselläni on myös Eliten Real softa johon vastuksen pystyy kalibroimaan aika hyvin tehomittarin kanssa. Siinä kalibroidaan vastus antamalla kolme arvoa P1, P2 ja P3. Muistaaksen P1 on jyrkälle ylämäelle, P2 loivemmalle ja P3 tasaiselle. Lähinnä testailemalla selviää koska lukemat alkavat olemaan todenmukaisia.

[Jami2003]

Mielenkiintoista nähdä kun jos vaikka stagesin kammen tässä hankkii niin millaisia eroja on traineriin nähden.

Tarviiko noita tehomittareita yleensä kalibroida mitenkään?

[30 hampainen]

Trainerit eivät taida mitata watteja millään tapaa, kuten jo todettu on. Muinista lähtee eteenpäin vain pinnamagneetin kierrosnopeus. Tätä vastaava wattiluku on ajettu jollain tehomittarilla ohjelmaan joka on käytössä. Älykäämmissä vastuksissa ja myös tyhmemmissä jossa on vastustason säätö, ohjelma tarvitsee lisäksi vastustason tiedon että tietää mitä käyrää käytetään. Renkaallisissa trainereissa pitää renkaan ympärysmitta mitata tarkasti oikein, muuten watit menee enenevissä määrin metsikköön.

[Juha Lehtinen]

Mielenkiintoista nähdä kun jos vaikka stagesin kammen tässä hankkii niin millaisia eroja on traineriin nähden.

Tarviiko noita tehomittareita yleensä kalibroida mitenkään?

Ainakin Power2max on tehty niin että sitä ei käytännössä tarvitse kalibroida. Manuaalinen kalibrointi siinä on mutta ominaisuutena tuossa on automaattinen zero offset
jolloin laite kalibroi aina itsensä ajossa kun rullailee tovin. Muista laitteista pystyy saamaan tuon automaatisen zero offsetin pois mutta ei p2m:stä.

[noniinno]

Renkaallisissa trainereissa pitää renkaan ympärysmitta mitata tarkasti oikein, muuten watit menee enenevissä määrin metsikköön.

Oletko nyt ihan varma? Vastuksen rullan pyörimisnopeudella ei taida olla mitään tekemistä takapyörän halkaisijan kanssa.

[OTT]

Ainakin Power2max on tehty niin että sitä ei käytännössä tarvitse kalibroida. Manuaalinen kalibrointi siinä on mutta ominaisuutena tuossa on automaattinen zero offset
jolloin laite kalibroi aina itsensä ajossa kun rullailee tovin. Muista laitteista pystyy saamaan tuon automaatisen zero offsetin pois mutta ei p2m:stä.

Tarkemmin sanottuna käyttäjä ei voi itse kalibroida (slope calibration) Power2max-mittareita vaikka haluaisi. Mittari kalibroidaan tehtaalla ja käytety slope-asetus löytyy laitteen mukana toimitetusta ohjekirjasta. Ainut mitä käyttäjä voi tehdä on tuo zero offset jonka laite tekee myös automaattisesti parin sekunnin rullailun aikana.

Osan mittareista voi myös käyttäjä kalibroida itse. Ainakin Quarq ja Powertap ovat tietääkseni tällaisia.

[jone1]

Testasin ite muinilla ja stagesin kammella. Stages antoi noin 10-20W pienempiä lukuja noin 250 - 300 watin tehoilla polkiessa.

[30 hampainen]

Oletko nyt ihan varma? Vastuksen rullan pyörimisnopeudella ei taida olla mitään tekemistä takapyörän halkaisijan kanssa.

Ääni ennen ajatusta Mag vastus näytti aikoinaan armottomasti liian vähän tehoa(oli oletus joka osui oikeaan), jotenkin sitä e-dopinkia käytin, mutta se ei ollutkaan tuo kikka.

[CamoN]

Mielenkiintoista nähdä kun jos vaikka stagesin kammen tässä hankkii niin millaisia eroja on traineriin nähden.

Tarviiko noita tehomittareita yleensä kalibroida mitenkään?

Itse olen pitänyt tapana Stagesin kanssa treenin alussa herättää mittarin, asettanut mittarikammen ala-asentoon ja painanut ajotietokoneesta ja/tai vastuksella ajaessa Trainerroad-ohjelmistosta kalibrointinamiskuukkelia. Edge 1000:ssa kolme kosketusnäytön painallusta, Trainerroadissa kaksi hiiren klikkausta. Eikä välttämättä tarvitsisi, Stageskin tekee sitä automaattikalibrointia itsekseen.

Se hyöty siitä manuaalisesta zero offset -kalibroinnista on, että Edge kertoo kalibroinnin tuloksena lämpötilariippuvaisen offset-arvon ainakin Stagesin mittarin kanssa. Kun suunnilleen tietää oman mittarin offsetin vaihteluvälin eri käyttölämpötiloissa, voi laittaa hälytyskellot soittamaan jos kalibrointi palauttaakin aivan erilaisia arvoja verrattuna totuttuun.

[kp63]

Ja miettikääs mitkä erot on testauslaitosten antamissa "wirallisissa" wattiarvoissa. Siksi joskus jo aiemmin postasin, että vertailu toisiin aikaks turhaa. Jos mittaa samalla värkillä, kertoo kehityksen prosenteissa esim vuotta kohden ja kertoo miten siihen treenasi niin se jesaa.

[30 hampainen]

Oletko nyt ihan varma? Vastuksen rullan pyörimisnopeudella ei taida olla mitään tekemistä takapyörän halkaisijan kanssa.

Oikein muistin, kyllä se takapyörän halkaisija vaan vaikuttaa virtuaaliseen teholukemaan. Sen pitää olla just oikein, muuten valmiiksi ajettu tehokäyrä ei ole pätevä ja wattitieto on varmasti virheellinen. Vastuksen rullan pyörimisnopeudella ei ole mitään tekemistä virtuaalivattien kanssa.

Trainerroadissa renkaan ympärysmitta asetetaan bike settingissä. Jos luvun laittaa todellista isommaksi, pyörä kulkee lujempaa. Tai näin ohjelma luulee.

[CamoN]

Vastuksen rullan pyörimisnopeudella ei ole mitään tekemistä virtuaalivattien kanssa.

Trainerroadissa renkaan ympärysmitta asetetaan bike settingissä. Jos luvun laittaa todellista pienemmäksi, pyörä kulkee lujempaa. Tai näin ohjelma luulee.

Jotain tässä menee taas yli minun hilseeni. Onhan se vastusrullan pyörintänopeus siinä mielessä merkityksellinen, että sen perusteella on laskettu se vastuksen virtuaalinen tehokäyrä. Sitähän esim. Kineticin inRide-palikka tekee, eli laskee vastusrullan kierrosnopeutta sekä mittaa lämpötilaa ja ilmoittaa tehoa. Sama informaatio voidaan ottaa ulos pyörän nopeussensorilta ja syöttää 3. osapuolen ohjelmistoon, esim. Trainerroadiin, joka laskee renkaan nopeutta sen syötetyn renkaan ympärysmittatiedon perusteella, jota se vertaa vastuskohtaiseen virtuaaliseen tehokäyrään. Jonka perusteena on se vastusrullan nopeus.

[noniinno]

Bkoolissa ei tarvitse asettaa ympärysmittoja kun kaikki informaatio saadaan vastuksen rullalta. Kyllähän sen renkaan pinnan "peittämä" matka aikayksikköä kohden on maantielläkin tietyllä nopeudella sama riippumatta renkaan halkaisijasta joten jotenkin ajattelin vastusrullan pyörivän aina "oikeata" nopeutta. Ilmeisesti valmistaja (tässä tapauksessa Bkool) osaa oman softansa mitoittaa oman laitteistonsa kanssa. No aina oppii uutta. Mutta tosiaan taitaa Trainerroadissa olla tuollaisia erikoisuuksia kun on toimittava useiden eri laitteiden kanssa.

[30 hampainen]

^^En tiennyt että jotkut vastukset mittaavat rullan pyörimisnopeutta, niissä luonnollisesti sillä on väliä.

^ Ei ole kovin alkeellista. Perus matkamittarissakin tarvitaan renkaan tarkka ympärysmitta.

[Jami2003]

^ Ei ole kovin alkeellista. Perus matkamittarissakin tarvitaan renkaan tarkka ympärysmitta.

Niin kun ei tiedetä paljonko se tie rullaa siellä renkaan alla. Trainerissa pystytään mittaamaan tien rullaaminen niin renkaan halkaisijalla ei ole väliä. Jos trainerin rulla pyörii tunnin aikana kaksikymmentä kilometriä niin silloinhan pyörällä on ajettu trainerilla kaksikymmentä kilometriä riippumatta siitä mikä on renkaan halkaisija.

Vai olenko käsittänyt jotain väärin ?

[CamoN]

Bkoolissa ei tarvitse asettaa ympärysmittoja kun kaikki informaatio saadaan vastuksen rullalta. Kyllähän sen renkaan pinnan "peittämä" matka aikayksikköä kohden on maantielläkin tietyllä nopeudella sama riippumatta renkaan halkaisijasta joten jotenkin ajattelin vastusrullan pyörivän aina "oikeata" nopeutta.

Mitä tarkoitat "peittämisellä"? Rengaspainehan vaikuttaa renkaan ympärysmittaan. Toki häviävän vähän, mutta kuitenkin. Ympärysmitta pitäisi aina mitata tyypillisillä rengaspaineilla ja normaalilla ajon aikaisella kuormalla, jotta renkaan painuma saadaan huomioitua. Jos siis halutaan täysin tarkka mitta.

[noniinno]

Mitä tarkoitat "peittämisellä"? Rengaspainehan vaikuttaa renkaan ympärysmittaan. Toki häviävän vähän, mutta kuitenkin. Ympärysmitta pitäisi aina mitata tyypillisillä rengaspaineilla ja normaalilla ajon aikaisella kuormalla, jotta renkaan painuma saadaan huomioitua. Jos siis halutaan täysin tarkka mitta.

Kyllä se rengasmaton pituus renkaan keskikohdassa on ymmärtääkseni ihan sama, vaikka paineet heittelevätkin, eikä rengas veny tai kutistu pituussuunnassa paineen vaikutuksesta. Eli jokainen milli renkaan keskikohdasta osuu maahan kierroksen aikana vaikka paineet olisivat pienemmätkin. Toki "säde" eli keskiöstä maahan mitattu matka muuttuu mutta renkaan maata vasten kulkema matka/kierros ei muutu.

Mutta en tarkoitanut tuota, vaan sitä, että esim. 20km/h ajettuna renkaasta osuu maahan tunnissa 20 kilometrin pituinen matka halkaisijasta riippumatta. Toki kierrosmäärä vaihtelee. Jos traineri mittaa renkaan pyörittämän rullan "kulkemaa" matkaa ja nopeutta, on renkaan kierrosluku ja siis samalla ympärysmitta tarpeeton tieto tehonmittauksen kannalta. Juuri kuten edellä totesitkin.

[30 hampainen]

Niin kun ei tiedetä paljonko se tie rullaa siellä renkaan alla. Trainerissa pystytään mittaamaan tien rullaaminen niin renkaan halkaisijalla ei ole väliä. Jos trainerin rulla pyörii tunnin aikana kaksikymmentä kilometriä niin silloinhan pyörällä on ajettu trainerilla kaksikymmentä kilometriä riippumatta siitä mikä on renkaan halkaisija.

Vai olenko käsittänyt jotain väärin ?

Et, mutta näitä onkin kahta eri systeemiä. Jos ant lähetin ottaa pyörimistiedon pinnamagneetista, silloin ohjelmaan tarvitsee syöttää renkaan ympärysmitta. Jos taas pyörimisnopeus otetaan rullasta, niin silloin ei. Pyörähdysmatka on jo tiedossa eikä muutu.

[JaniM]

Mielenkiintoista nähdä kun jos vaikka stagesin kammen tässä hankkii niin millaisia eroja on traineriin nähden.

Tarviiko noita tehomittareita yleensä kalibroida mitenkään?

Minäkin luulin että olisi jännää nähdä erot, mutta kun sitä ei Stagesin ja Bkool:n välillä oikeastaan ole, eli sen puoleen FTP-testiä voi pitää luotettavana: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/s...t=#post2462572

Dcrainmaker sai testissään seuraavat erot : Below: BKOOL at 208w, PowerCal on FR910XT 208w, PowerTap on iPhone at 213w, Power2Max (older) onEdge 800 at 212w

[Juha Lehtinen]

Noin se pitäisi ollakin että softan oman valmistajan laitteisto on luotettava. Itseasiassa saan bkoolin softaan paritettua myös p2m tehomittarin joka sitten käskyttää harjoitusvastusta tjsp. Olen tuota testannut pikaisesti. Selvästi tuli enemmän vastusta. Täytyy tehdä muutama täys treeni ja katsoa mitä ftp tuloksia antaa ja minkälaisiksi muitten harjoitusten luonne muuttuu.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[kolistelija]

Minäkin luulin että olisi jännää nähdä erot, mutta kun sitä ei Stagesin ja Bkool:n välillä oikeastaan ole, eli sen puoleen FTP-testiä voi pitää luotettavana: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/s...t=#post2462572

Dcrainmaker sai testissään seuraavat erot : Below: BKOOL at 208w, PowerCal on FR910XT 208w, PowerTap on iPhone at 213w, Power2Max (older) onEdge 800 at 212w

Hajontaa on varmasti sen verran, että ei voi sanoa että BKOOL näin yleisesti olisi mikään tarkkuustyökalu vaikka se jollain yksilöllä on joskus osunut oikein. En pitäisi ftp testiä absoluuttisen tarkkana ellei se ole jollain tarkaksi tiedetyllä yksilöllä ajettu, ihan mittarin mallista ja merkistä välittämättä. Siksi en tee testejä muilla kun nimenomaan omalla tehomittarilla, vaikka saatan joskus treenatakin muilla tehoa näyttävillä härveleillä.

Suht helppo tapa verrata omaa mittaria on lainata kaverilta tehomittaria joka mittaa eri kohdasta ja ajaa kahdella mittarilla, tai ajaa samanpainoisen kaverin kanssa joku riittävän pitkä nousu vierekkäin ja vertailla että onko mittarilukemat samat. Tämäkään ei tosin kerro kuin sen, että kaksi mittaria näyttää suht samaa lukemaa.

[noniinno]

Bkool on viihdekäyttöön sopiva, kypärän hihna kireällä treenaaville löytyy sitten niitä katu-uskottavampia laitteita. Omat teho- ja kuntotestini olen tuolla tehnyt nyt alun kolmatta vuotta, ja jos nyt ei oikeiden pyöräilijöiden silmissä herätä luottamusta niin oman kunnon kehittymisen tai kehittymättömisen seurantaan ja dokumentointiin pätevä laite. Tehdaskalibroinnin ansioista myös riittävän tarkka keskinäiseen skabailuun. Mutta nyt alkaa karkaamaan jo aiheesta.

[jone1]

Paineista ja matkasta.
Ite testasin vakio lenkillä ajaa saman 30km pätkän min. ja max. rengaspaineilla, eroa oli noin 60metriä min. ja max. paineiden välillä.

[jmrr]

Itseasiassa saan bkoolin softaan paritettua myös p2m tehomittarin joka sitten käskyttää harjoitusvastusta tjsp.

Miten tuo onnistuu? Minulla ei tuo paritusvalikko ainakaan tehomittaria löydä.

[kp63]

Kun nrot esitetään meille näytöllä digitaalisesti, tulee meille mieikuva tarkasta arvosta. Kun SRM mittari on luokkaa 1500€, niin vaikeaa on kuvitella, että 1000e treineriin kovin kummoista mittausta ja tarkkuutta on edes haettu.

[Juha Lehtinen]

Miten tuo onnistuu? Minulla ei tuo paritusvalikko ainakaan tehomittaria löydä.

Minun p2m on ant+ yhteensopiva ja bkoolin simulator löytää ainakin tuon kun laitteita parittaa ohjelman kanssa. Kampia syytä pyöräyttää jotta tehomittari herää ja ohjelma pystyy löytämään sen.


Sent from my iPad using Tapatalk

[30 hampainen]

223. T-M ja zwift. 94 kadenssilla lähes koko 20 min. Keskivaiheilla rupesin tasaamaan hengitystä ja koitin ajaa voimalla, sehän tuolla häkkyrällä ei onnistu. Viimeinen 8 min +180 sykkeellä. Loppuun rutistus ja syke 185. Max mulla jotain 190, en ole kyllä pitkään aikaan kokeillut. +22 w kevääksi niin eiköhän sillä pidä taas lenkeillä 30 kmh keskaria yllä.

[Warlord]

Osaako joku testeissä käynyt ja itseään testannut sanoa miten lähellä anaer kynnys ja FTP ovat toisiaan? Asiasta kun löytyy ristiriitaista tietoa interwebistä.

[Teltta]

Tein pari vuotta sitten ergometrilla kuntotestin jossa vastusta kasvatettiin 3 min välein 30w tehoa ja otettiin sormesta veripisara happojen mittaamiseksi. Sen perusteella anakynnys 169. Ajan 20 min testin niin että pulssi nousee parissa minuutissa 172:een ja jatkaa ehkä 178:aan. Kunnon kehittyessä jaksanut ylläpitää korkeampaa sykettä ilman tarvetta luovuttaa.

Edit: saman testin perusteella maksimisyke 195

Sent from my SM-G900F using Tapatalk