Jep, jos minulla olisi enemmän tilaa ja leveämpi patja olisi koira nukkunut koko yön tuossa, niin nautinnollisesti se siinä röllötti.
Laitoin sille ihan oman patjani kylkeen kiinni tosi paksun, sen omasta patjasta ja useista vilteistä koostuvan pedin, jolle se kömpi, kun minäkin menin nukkumaan. Päästi vielä siirtyessään oikein räkäisen aivastuksen, mutta oli selkeästi rauhallisempi kun nukuin vieressä vs parvella. Toi on aina ollut semmonen, että kaipaa läheisyyttä selkeästi enemmän jos johonkin sattuu.

Ollaan menossa kohtapuoliin ultraan sen kanssa. Toivottavasti selviäisi jotakin, tai ainakin saisi karsittua epäilyistä pois virtsakivet yms ja saavat taatusti puhtaan pissanäytteen kun ottavat sen suoraan vatsanpeitteen läpi. Tänäaamuyöstä - aamusta ei ollut ihan niin levotonta kuin aiemmin, vaikea sanoa johtuiko antibiootin puremisesta vai oliko vaan rauhallisempi kun nukuin vieressä.

Johtajuus, arvojärjestys yms. tuntuvat joillekin olevan kuin kirosanoja, mutta kyllä koira kaipaa myös rajoja, pelkkä rakkaus ei riitä. Koira on paljon rauhallisempi ja tyytyväisempi kun sen ei tarvitse yrittää olla pomo ihmislaumassa.
Minun belgini oli kyllä mahtava koiralauman johtaja. Se oli niin uskomattoman kärsivällinen ja pitkäpinnainen ja silti tarvittaessa tosi vakuuttava. Meillä kerran 1 vieraana ollut chihuahua uros alkoi pomottaa ja kiusata toista koiraamme. Belgi katseli sitä tovin ja kun se meni selvästi kiusaamiseksi ja koiramme oli hätää kärsimässä se käveli päättäväisesti sinne, tönäisi chihuahuan kuonollaan sivuun ärähtäen tiukasti ja jäi rinta rottingilla tiukasti siihen tuijottaen oman koiramme ja chihun väliin. Homma oli sillä selvä. Tuo koira äärimmäisen harvoin edes tönäisi kuonollaan, hampaista puhumattakaan, se johti arvovaltaisella ja tyynen varmalla olemuksellaan. Se oli tosi hyvä ja oikeudenmukainen koiralauman johtaja ja sillä oli enemmän auktoriteettiä kuin monella ihmisellä koiriinsa.