SLAVA UKRAINI! Oikeat päätökset eivät tunnu valinnoilta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Projek...8psykologia%29
Eihän tää homma liity moraaliin mitenkään vaan siihen, pitäisikö ihmisten mahdollisuuksia hätävarjeluun parantaa. Kaasun kantolupia saa useampiin ammatteihin, koska niissä on ollut perusteltu uhka väkivallasta ja uhkatilanteita on ollut paljon.
Koirien osalta mulla tulee uhkatilanteita aina sillointällöin. Viimeisin oli tuossa pari päivää sitten. Ihmisten kanssa viimeisin uhkatilanne oli pari vuotta sitten. Henkilökohtaisesta kokemuksesta koiria saa varoa ihan helvetisti enemmän kuin ihmisiä, etenkin kun on pyörän päällä. Eikä siis yliajovaaran osalta, vaan hyökkäysten osalta. Tähän kun lisätään, että koira saa pyöräilijän kiinni, eikä tarpeeksi isoon hauvaan toimi käytännössä mikään aseeton voimakeino, niin siinähän sitä sit on kivaa. Silti ajatellaan, että ei koiraa saa, koska... Käsittämätöntä, ettei edes kyetä näkemään elävän eläimen vaarapotentiaalia.
Se että sä höpötät jostain kadulla vastaantulijoiden kaasuttamisesta tarkoittaa vain, että sä et tunne rikoslain hätävarjelupykälän sisältöä. Voimakeinoja saa käyttää riittävissä määrin välittömästi uhkaavan väkivallan torjumiseksi.
Mieti kaksi tilannetta
Ensimmäisessä ihminen lähtee juoksemaan perään ja huutaa samalla agressiivisesti.
Toisessa koira lähtee juoksemaan perään muristen ja haukkuen samalla.
Mutta sun mielestä koiran käytös pitäisi vissiin tulkita leikkimiseksi tai jotain, ainakin kunnes se on saanut puraistua palan säärestä. Ja silloinkin sitä pitäisi taputtaa kunnes se on lakannut puremisen?
Positiivinen koirakokemus:
Ajoin muutama päivä sitten krossarilla peltojen poikki pikkutietä, joka meni parin talon pihan läpi. Toisen talon kohdalla oli keskellä tietä isokokoinen tanakka ruskea koira latkimassa lammikosta vettä. Ihmisiä ei näkynyt missään ja koira oli irrallaan.
Ajattelin, että eiköhän tuosta uskalla ajaa. Jos koira olisi ärhäkkää tai pihansa vahtimiseen koulutettua sorttia, se varmaan olisi jo spurtannut kohti. Niinpä ajelin hiljaista vauhtia kohti koiraa ja ihan lähelle päästyäni lausuin sille lempeällä äänellä pari sovinnollista sanaa. Poljin metrin päästä ohi, koira seurasi katseella, ei haukkunut, ei murissut, eikä muutenkaan välittänyt minusta pätkän vertaa.
Siis tuolla määrittelyllä kaikki poliisi- ja sotakoirat ovat luonnevikaisia suojelukoulutettujen ja vartiokoirien kanssa.
Toisaalta ihminen on myös eläin, kun sattuu kuulumaan niin kädellisiin, selkärankaisiin janisäkkäisiinkin, joten luonnevikaiset ihmiset olisit myös valmis lopettamaan.
- EI, se ei ole optinen harha - se näyttää siltä
- EI, se ei ole epäselvästi sanottu - se kuullostaa sitä
- Tunne Todellisuus - Kosketa Maailmakaikkeutta
Koirat usein päätyvät lopetettaviksi jos ne purevat saamatta mahdollisuutta päästä osaavan ihmisen "korjattaviksi". Silti lähes yksikään purevakaan koira ei ole "mieleltään sairas", vaan sen ihminen/ihmiset ovat aikaansaaneet tavalla tai toisella tämän käytöksen ja koira kärsii seuraukset.
Esimerkki: perhe ottaa labbissekoitus pennun, ekan koiransa. He eivät ulkoiluta aktiivista koiraa kuin nurkan takana, koiran kanssa ei leikitä, eikä sitä kouluteta, se on aamusta iltaan kotona. Se tahtoo kovasti olla osa laumaa ja purkaa energiaansa yhdessä laumansa kanssa, mutta aina sen innostuessa perheenjäsenet vain kiljahtelevat (koiran mielestä innoissaan) ja läpsivät sitä hesarilla. Koira oppii pian, että ainoa tapa saada jtn kontaktia laumanjäseniin on puraista heitä, sillä muuten se ei huomiota saa. Se on koiran mielestä leikkiä vaikka se saakin hesarista nenälleen. Lopulta koira tuodaan "korjattavaksi" luonnevikaisena ja isäntä kertoo, että sille pitäisi kaivaa kuoppa ja ampua sinne, niin vaarallinen se on.
Kouluttaja menee koiran luokse ja koiran yrittäessä ainoaa tietämäänsä kommunikointikeinoa häneen se saakin tiukan ja päättäväisen komennon. Tilanne toistuu muutaman kerran ja koira ymmärtää pian, että tuo ei ole toivottua käytöstä. Se siis lopettaa sen. Koira ei tämän jälkeen enää purrut ihmisiä sijaiskodissaan, eikä tulevassa kodissaan. Olisiko se pitänyt lopettaa?
esim 2. Perhe ottaa koiran. Se on söpö pentu ja hullunkurinen muristessaan vauvahampaissaan ruokakupilla. Sille nauretaan ja koira ymmärtää, että se teki aivan oikein muristessaan ruoasta. Sen kasvaessa perheenjäseniä ei enää naurata kun koira murisee jo aika pontevasti kaikesta ruoasta ja saattaa purrakin jos menee liian lähelle, onhan sille opetettu pennusta asti, että niin kuuluu tehdä. Kun koira on noin 30 kiloinen aikuinen se viedään lopulta "korjattavaksi" kun se on vaarallinen ruoan lähellä, se on purrut jo omia ja vieraita. Kouluttaja opettaa koiralle ruokakäyttäytymistä alusta alkaen ja koira oppii reagoimaan toisin, koska se saa toisenlaista palautetta toimistaan. Se ei enää murise ruoasta, se ei enää kiihdy ruokailutilanteista, koska osaava ihminen kertoi sille, ettei se ole toivottua käytöstä. Luonnevikainen ei ollut tämäkään.
Vastaavia esimerkkejä olisi lukemattomia, osa niistä lopetettu, koska ne eivät saaneet mahdollisuutta päästä osaavan kouluttajan koulutettaviksi. Koira reagoi yleensä aina loogisesti, me emme vain todellakaan aina osaa kertoa koiralle mitä siltä haluamme ja aiheutamme siksi näitä ongelmia ihan itse. Ne koirat, joilla oikeasti on "päässä vikaa" (neurologista tms) ovat about yhden käden sormilla laskettavissa, ihmisen pilaamia on sensijaan vaikka kuinka. Nekin ovat oikeastaan aina korjattavissa koska ovat täysin tervepäisiä, vain väärin koulutettuja.
Tiedän tällä hetkelläkin koiran, jonka lopettamista perhe harkitsee, vaikka sitä ei ole koskaan käytetty osaavalla kouluttajalla, koska perhe ei ole valmis kuulemaan, että he olisivat tehneet jotain "väärin" ja koiran käytös johtuisi siitä. Se on helpompi lopettaa.
Nana muokkasi tätä : 29.09.2015 at 10.52
Porraspelleilijä, treenaa porraspelleilyn amatööricuppiin, sarja -tosi höpöt
-team Söpöshox
Koiratopikki on tuolla päin…
Pippurisumutteelle ei ole sielläkään päin ... eläinkunnasta kirjoittamattakaan ...
- EI, se ei ole optinen harha - se näyttää siltä
- EI, se ei ole epäselvästi sanottu - se kuullostaa sitä
- Tunne Todellisuus - Kosketa Maailmakaikkeutta
Nana on pari erittäin ansiokasta kommenttia tässä jo tuonutkin keskusteluun. Kiitokset niistä!
Nanan mainitsemien esimerkkien lisäksi tyypillisiä tilanteita, joissa koira reagoi "vihamielisesti" on tilanteet, joissa ihmiset laukaisevat koiran luontaisia viettejä. Eri rotuisilla koirilla päällimmäisinä on eri vietit, mutta samat perusvietit on toki kaikilla koirilla. Vartiointivietti saa koiran reagoimaan reviirilleen tulleeseen tunkeilijaan. Saalistusvietti laukeaa sillä hetkellä kun riista - tai ihminen - lähtee pakenemaan. Paimennusvietti näyttäytyy jossain määrin samalla tavalla kuin saalistusvietti; paimentavat koirat saattavat näykkiä esim. pohkeesta ohjatessaan karkulaista ruotuun. Tällainen näykkäisy, vaikka tapahtuukin hampaita käyttäen, ei ole puremista. Koiran reagointi vietinmukaisesti ei tee koirasta luonnevikaista, vain terveen lajinsa edustajan.
Joskus harvoin kuulee tilanteita, joissa koira on aidosti purrut (iltapäivälehtien mukaan raadellut) ihmistä. Koira reagoi ihmisen tuottamiin ärsykkeisiin, kuten aggressiivisiin eleisiin monin verroin herkemmin kuin ihmiset. Pelokas ihminen helposti toimii tällaisissa tilanteissa juuri päinvastoin kuin pitäisi, eli välittää uhkaavaa/aggressiivista viestiä koiralle, jolloin koira menee puolustusvietille. Normaalilla rauhallisella käyttäytymisellä koira ei reagoisi tilanteeseen mitenkään. Koira puolustaa tällaisessa tilanteessa myös isäntäänsä/emäntäänsä aggressiivista uhkaa vastaan.
Oli todella opettavainen kokemus päästä omissa polttareissani 10 vuotta takaperin toimimaan suojelukoiran maalina. Siinä pääsi todella hienosti näkemään koiran vietin käynnistymisen sekä sammuttamisen vaikutukset. Koira toimii hämmästyttävän mekaanisesti, mutta toisaalta koira reagoi hyvin herkästi ihmisen tuottamiin signaaleihin. Onhan se vaikuttava kokemus, kun iso 50-kiloinen käyttölinjainen saksanpaimenkoira käy räjähtävästi hihaan kiinni.
Väitän, että näiden asioiden ymmärtäminen ei ole haitaksi yhdellekään pyöräilijälle, vaikkei koirista pitäisikään ja etenkin, jos koiria pelkää. Sellaiset asiat aiheuttavat tyypillisesti eniten pelkoa, mitä ei ymmärretä.
Viileä kertomus, veliseni...
Unohdit vain sen vähäpätöisen seikan, että moraalinen ja juridinen vastuu koiran hallinnasta ja korain aiheuttamista vahingoista kuuluu omistajalle, ei uhrille.
Sitä mitään harvoin tapahdu. Suomessa koiranpuremien määräksi arvioidaan noin 40 000 vuosittain (Terveyskirjasto). Suurimmassa osassa tapauksista koira on oma tai tutun henkilön lemmikkieläin, mutta 30 % tapauksista (eli reilut 10 000) kyseessä on tuntematon koira. Suurin osa puremista jää hoitamatta, vaikka kaikkiin koiranpuremiin liittyy vakava infektioriski (mm. Pasteurella canis, Capnocytophaga canimorsus). Riski on erityisen korkea, jos uhrilla on immuunivajavuutta tai merkittävä perussairaus.
Ehkä sitä pitää raahautua hurtta pohkeessa etsimään omistaja ja ruuttailla pippurit oikeaan osoitteeseen.. Lopuksi sitten halolla otsaan?
Itse en koiria pelkää, noin yleisesti ottaen, mutta viime kesälle sattui pikku säikäytys. Ajoin polkua pitkin suht vauhdilla ja juuri ennen mutkaa näin jotta siellä on ihmisiä. No, jarrutin reilummin ja hyvä niin. Mutkan takana oli joku muksu äitinsä kanssa jolla oli hihnassa perin ärhäkkä rotikka. Koira tietty pelästyi mua ja varmaan ajatteli puolustaa perhettään, ja oli aika raivona tulossa kohden. Naisella oli sikäli homma hallussa, että ymmärsi pitää hihnasta kaksin käsin ja käydä istumaan. Joten sai pidettyä koiran kiinni. Sittenpä hurttakin rauhoittui ja ajelin porukasta ohi. En tiedä, olisko purrut mua vai pyörää jos vauhtia olis ollu enemän jolloin olisin joutunu iskuetäisyydelle.
En kuitenkaan ruikkis pippureita jokaisen perään lähtevän koiran naamalle. Melkoisen todennäköistä on, että haukku vain louskuttaa vieressä.
nih..
Miten niin tyhmä kysymys??
Sinulla on varsin omintakeiset mittarit tuottamuksellisten vammojen yleisyyden arviointiin...
Oikean elämän mittareilla koiranpuremat (n. 40 000 vuodessa) ovat yleisempiä kuin vaikka lääkärinhoitoa vaativat pyöräonnettomuudet (n. 30 000 vuodessa). Näennäisen vähäiseenkin koiranpuremaan voi liittyä hengenvaarallisia terveysriskejä, jos uhri ei ole perusterve. Koiran syljen mukana verenkiertoon siirtyvä Capnocytophaga canimorsus voi immuunivajeesta kärsivillä johtaa 2-8 vuorokaudessa rajuun (pahimmissa tapauksessa kuolettavaan) septiseen shokkiin.
Tarpeellisin muokkauksin, oli pakkoNanan mainitsemien esimerkkien lisäksi tyypillisiä tilanteita, joissa ihminen reagoi "vihamielisesti" on tilanteet, joissa ihmiset laukaisevat toisten ihmisen luontaisia viettejä. Eri ihmisillä päällimmäisinä on eri vietit, mutta samat perusvietit on toki kaikilla ihmisillä. Vartiointivietti saa ihmisen reagoimaan lähimetsään tulleeseen tunkeilijaan. Saalistusvietti laukeaa sillä hetkellä kun vastakkaisen sukupuolen edustaja sanoo ei ja lähtee pakenemaan. Koulutusvietti näyttäytyy jossain määrin samalla tavalla kuin saalistusvietti; Kouluttavat ihmiset saattavat kosketella kovaa esim. naamaan ohjatessaan väärätietoista ruotuun. Tällainen koskettaminen, vaikka tapahtuukin nyrkkiä käyttäen, ei ole lyömistä. Ihmisen reagointi vietinmukaisesti ei tee ihmisestä luonnevikaista, vain terveen bemarikuskin.
Joskus harvoin kuulee tilanteita, joissa ihminen on aidosti lyönyt (iltapäivälehtien mukaan hakannut) toista ihmistä. Ihminen reagoi toisten ihmisten tuottamiin ärsykkeisiin, kuten aggressiivisiin eleisiin kovin herkästi. Pelokas ihminen helposti toimii tällaisissa tilanteissa juuri päinvastoin kuin pitäisi, eli välittää uhkaavaa/aggressiivista viestiä (vaikka juoksemalla karkuun) ihmiselle, jolloin ihminen menee puolustusvietille. Normaalilla rauhallisella käyttäytymisellä ihminen ei reagoisi tilanteeseen mitenkään. Ihminen puolustaa tällaisessa tilanteessa myös bemariaan aggressiivista uhkaa vastaan. (vastuu on siis uhrilla, jos tulee pataan)
Oli todella opettavainen kokemus päästä omissa polttareissani 10 vuotta takaperin toimimaan snägärijuopon maalina. Siinä pääsi todella hienosti näkemään juopon vietin käynnistymisen sekä sammuttamisen vaikutukset. Juoppo toimii hämmästyttävän mekaanisesti, mutta toisaalta Juoppo reagoi hyvin herkästi ihmisen tuottamiin signaaleihin. Onhan se vaikuttava kokemus, kun iso 100-kiloinen käyttölinjainen lahtelaisjuoppo laittaa räjähtävästi turpaan.
Väitän, että näiden asioiden ymmärtäminen ei ole haitaksi yhdellekään väkivallan uhrille, vaikkei turpaanvetäjistä pitäisikään ja etenkin, jos turpaanvetäjiä pelkää. Sellaiset asiat aiheuttavat tyypillisesti eniten pelkoa, mitä ei ymmärretä
![]()
Karpaasi, ei paha!Toi vaati jo pientä eforttia.
TuH. Se, että satun kertomaan miten koirat toimivat ei toki vähennä koiran omistajan vastuuta. Sen sijaan toivoisin, että myös ne muutamat täälläkin vihamielisen asenteellisesti (eli pelokkaasti) koiriin suhtautuvat voisivat ehkä ymmärtää, että koirien käyttäytymisen oppiminen ei ole mitenkään vaikeaa.
Valtaosasta koiran kanssa kohdattavista potentiaalisista ongelmista selviää, kun tietää mitä itse tekee. Tämä ei vaadi lainkaan koiranlukutaitoa; kunhan vaan jättää tekemättä ne paniikkiliikkeet, millä laukaisee koiran vietit. Vastuu ei siirry koiranomistajalta, mutta oma ulkoilu koirallisessa ympäristössä voi helpottua merkittävästikin.
Mä pidän koirista ja ottaisin oman, jos elämäntilanne sen sallisi. Rotu tulisi olemaan todennäköisesti whippet.
Vieraita koiria kuitenkin pelkään silmittömästi, myös pieniä, russeleita ja sellaisia. Se johtunee osaksi siitä, että koira on käynyt kaksi kertaa päälleni.
Kun ihminen pelkää, toiminnassa ei ole mitään rationaalista. Sydän lyö tuhatta, lihakset jännittyvät ja mielessä välkkyy kaksi vaihtoehtoa: taistele tai pakene.
Pelkoani ei ole mitenkään vähentänyt se, että olen ollut kilttien koirien seurassa. Se, että olen ulkoiluttanut tutun rotikkaa, ei ole mitenkään vaikuttanut siihen, että pelkään aivan sikana vieraita rotikoita (toinen päälleni käyneistä koirista oli rotikka).
Minun luottamukseni koiriin on tällä hetkellä nolla. Se ei ole koirien vika vaan koiraihmisten vika. Viimeksi viime viikolla joltain puistossa koiriaan ulkoiluttaneelta pääsi koira irti. Ja minun reaktioni oli taas kerran se sama. Suunnaton paniikki, taistele tai pakene.
Tuttujen koirien kanssa reaktiota ei tule. Se liittyy vain irti oleviin vieraisiin koiriin.
Tämä on minustakin käsittämätöntä, samoin se, että koirien huolimattomasta pidosta ei seuraa välitöntä koiran lopettamista ja eläintenpitokieltoa.
Kun käyttöön otettaisiin koira-ajokortti, koiran omistamisesta tehtäisiin luvanvaraista (lupa pitäisi erikseen anoa) ja karkuun päässeet ihmisiä lähestyvät koirat saisivat automaattisen lopetustuomion, niin koirien maine parantuisi merkittävästi.
Nyt koirat saavat vihat päällensä ääliöomistajiensa vuoksi. Se on osin lainsäätäjien vika.
Koirat ovat vain eläimiä, eikä niillä ole vastuuta omistajansa laiminlyönneistä. Perimmäinen ongelma ei siis ole koirien käyttäytyminen, vaan omistajien.
Kuten sanot, (terveen) koiran käyttäytyminen on yleensä varsin ennustettavaa. On kuitenkin kohtuutonta olettaa, että kaikki ihmiset kaikissa tilanteissa kykenisivät toimimaan (yllätettyinä) rationaalisesti ja koiraa provosoimatta, jos kohdalle osuu ns. "vihainen koira".
Sen sijaan toivoisin, että sinä ja ne koiranomistajat ymmärtäisivät, että jos ihmisellä on koirapelko niin sit sillä on. Ja silloin voi mennä homma sekasin, kun alkaa pelkäämään kun se koira tulee liian lähelle. Sillon on ihan turha alkaa selittään, että koirien käyttäytymisen oppiminen ei ole mitenkään vaikeaa tai kyllä niistä tilanteista selviää kun tietää mitä tekee.
On vastuullisia omistajia, jotka huomioi, ja on niitä jotka ei huomioi. Kerran Kolin kallioilla pyysin omistajaa ottaa vapaalla olevan koiran kiinni, jotta emäntä uskaltaa tulla myös katsomaan maisemia. Tuttu vastaushan sieltä tuli, "Ei se mitään tee". Eikä ottanu koiraa kiinni. Emännältä jäi maisemat näkemättä.
- EI, se ei ole optinen harha - se näyttää siltä
- EI, se ei ole epäselvästi sanottu - se kuullostaa sitä
- Tunne Todellisuus - Kosketa Maailmakaikkeutta
Jos joku pelkää koiria, varsinkin irrallaan olevia ja tuntemattomia niin siinä ei ole mitään irrationaalista. Koirat tappavat ihmisiä, vastuu on niiden omistajilla. Heidän pitää huolehtia, että niin ei käy.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022016698165_uu.shtml
Kirjanmerkit