Oikea ajoasento

[TERU]

Eikös se, lajitoveri ab ole niin, että ajamme 42 cm kippuratankoisella, siihen kun lisätään kaksi kunnon kouranleveyttä, ollaan lähellä 60 cm. Ollaanhan samoilla linjoilla jotta kaikki kippuratangon ulkopuolella ovat suoratankoisia, piikkisuoriakin olivat joskus. En pahastu, jos joku noudattaa ohjeitani enpä siitäkään jos on erimieltä.

Luontevin suoratankoinen minulle on matalahko riser sopivahkolla taaksetaivutuksella ( 20-40 mm / 9 astetta). Mummiksen tangot vääntää liikaa, jopon tankokaan ei käy. Muutoin jopon tyyppisellä vois ajaakin, kun sais valita tangon ja satulan omasta valikoimasta ja välityksiksi tuollaisen vajaan 4,5 m.

[arctic biker]

Eipä kummoistakaan tinkaa taaskaan saada aikaan. 2x42cm kippurat, kolmas suattaa tulla, piä Teru peukkua. Ei oo vielä kirkossa kuuluutettu runko. Ehkä siihen laitan kun puheeksi tuli 44cm BBB:n tangon... No kun jemmassa on, ja on 42senttinenkin...

Maasturissa on 66cm ja 9 astetta taakse taivutusta. Jos ajaisin metässä enemmän niin 70/72cm ja 12 astetta vaihtuisi hopusti.

[TERU]

Peukku pystyssä ajan tämän päiväisen lenkin. Mukavaa kun parveen saa uusia yksilöitä. Mukava myös porista pyörien ajettavuudesta täällä kun palstan ulkopuolella olevat ovat enemmän autojensa ajosta innoissaan. Oma ajo ei niin kummoista ole, kilometrejä kertyy, koska periaatteessa päivittäin dopamiinit tuosta otetaan sopivina annoksina. Ajoasennon ja välityksien hakuun olen vuosien mittaan voinut käyttää paljon aikaa, en ole niinkään hipokalustoon satsannut. Tämä palsta, netti muutoinkin ja ammattilaisten ajon seuraaminen eurosportilta liki 25 v. ovat olleet lähteinä, antaneet myös ajointoa. Pyörä on ihmiskunnan paras kehitelmä - siis tarkoitan polkupyörä!

[mahead]

Fillarisuosituksissa tästä meikäläisen Cannondalesta onkin pidemmästi keskusteltu, mutta ajattelin vähän tässä säikeessä kysäistä kommenttia ajoasentoon liittyen... Pyörä on kokoa 51 cm ja kuskilla mittaa 172/80. Ajamaanhan minä en tällä pyörällä sairastelun takia näköjään juurikaan pääse, joten täällä sitä tulee kotona sitten vain katteltua ja tuunattua ajankuluksi. Kaikkiaan olen pyörällä ajanut siis vasta 50 km, mutta jo siinä kävi selväksi että käsillä on liikaa painoa. Kädet alkoivat hakea uusia paikkoja ihan jo kilometrin parin jälkeen, lisäksi huomasin että kyynärpäät hakeutuivat helposti lukkoon. Edellisen fillarin kanssa esiintynyttä käsien puutumista ei kuitenkaan enää tunnu. Tällä viikolla tuli tarkemmin tutkittua tuota satulan sijaintia, ja liian korkeallahan se taisi olla. Säätelin sitä uusiksi, tässä kuvia lopputuloksesta (näitä ei siis ole lainkaan vielä tienpäällä testattu).

(Sorry isoista kuvista; olisin laittanut ne spoiler-nappien taakse jos osaisin... [SPOILER] foobar [/SPOILER] ei näytä toimivan.)

Käsien kulmaa sivulta:


Ja edestä, sikäli kun seinään nojailusta mitään järkevää kuvaa saa:


Kantapää polkimella ala-asennossa:


Ohjaustangon kulma (naru on kiskottu takarenkaan navan poikki):


Satulan linja:


Satulan sijainti (satula on vatupassilla mitattuna ehkä 0,5 - 1 mm korkeammalla edestä kuin takaa):


Stemmi:


Kokonaiskuva:


Huomaako tuossa kukaan mitään silmiinpistäviä ongelmia? Tässä olisi hyvää aikaa hakea ne säädöt karkealla tasolla kohdalleen, ja hienosäätää sitten joskus myöhemmin kun vihdoinkin oikeasti pääsen tuota pyörää ajamaan.

[TERU]

Ei ole kaukana ihan viimeisistä milleistä. Jos käsille tulevaa painoa vielä liikaa, niin laske vielä satulaa vähän ja vähä taaemmas, 5 mm molempia. Lemond-suositus on haaramitta x 0,883, mutta siitä on menty yleensä alas päin. Stemmin alta rinkula kerrallan yläpuolelle, kun kilometrejä alkaa kertyä. Suosituksia voi pitää nollavaihtoehtoina, joista omat säädöt helpommin löytyvät.

Nautinto tuolla on ajaa kun keho sopeutuu rautaan.

[CamoN]

En lähtisi tekemään ja "lukitsemaan" valtavia muutoksia sen painon siirtämisessä pois käsiltä ennen kuin pääsee ajamaan jonkin verran. Kuvien perusteella asento ei ole todellakaan liian makaava ja merkittävä osa painosta on jo satulalla. Käsille kannattaa antaa vähän aikaa ja kilometrejä tottua tuohon asentoon, sinänsä perusasiat on jiirissä kun ei ole niitä puutumisia, särkyä tai muuta vastaavaa vaivaa. Säätöjä voi hieroa kaikkien suositusten ja ohjeiden mukaan vaikka maailman tappiin saakka, mutta lopulta uusi tai erilainen asento vaatii vartalolta mukautumista. Sitä ei kannata ainakaan estää, jos ei ole mitään vanhoja vammoja tai vaivoja joiden kanssa täytyy yrittää luovia.

[perttime]

En lähtisi tekemään ja "lukitsemaan" valtavia muutoksia sen painon siirtämisessä pois käsiltä ennen kuin pääsee ajamaan jonkin verran.

Juu.

Jos ajelun jälkeen tuntuu, että haluaisi siirtää painoa vähän käsiltä jaloille, voisi kokeilla siirtää satulaa jonkin millin taakse päin. Loppupeleissä tasapaino ja mukavuus voi olla hyvin pienistä kiinni.

[pätkä]

Voisi kai kokeilla myös ottaa samantien pari spaceria stemmin alta pois, jos selkä sen sallii, eikä tunnu siltä, että ylävartalo ei pysy kulmassa vaan kaatua liikaa eteen. Saisi vähän yläkroppaa alemmaksi ja kyynärpäihin enemmän
kulmaa ja käsiltä painoa pois. Kyynärvarret saisi siis olla enemmän vaakaputken suuntaisesti kuin nyt ovat kuvissa.

Jos tuntuu tangon laskun jälkeen siltä, että yläkroppa kaatuu eteen, niin sitten satulaa vähän taaksepäin.

Pystyhkössä ajoasennossa käy helposti niin, että keskivartalon lihaksia ei tarvitse juurikaan ajoasennon säilyttämiseen ja nojaa liikaa käsille kyynärpäät ja hartiat lukossa.

[TERU]

Ollaanpas täällä saman henkisiä, siis lähellä lienee oikea asento. Paikallaan otetuista kuvista puuttuu tietenkin ajojäntevyys, joka tulee sitten kun polkaistaan liikkeelle.

Satulan nokalta tangon keskelle kannattaa ottaa mitta ihan paperille ennenkuin siirtää satulaa, niin säilyy tuntuma mihin päin viimeksi liikuteltu. Rinkulat taas pitävät muistissa tangon korkeuden siirrot. Tangon laskeminen on ihan innostava juttu, kun taas nosto tuntuu pilaavan ajoa.

[mahead]

Pystyhkössä ajoasennossa käy helposti niin, että keskivartalon lihaksia ei tarvitse juurikaan ajoasennon säilyttämiseen ja nojaa liikaa käsille kyynärpäät ja hartiat lukossa.

Kiitos kaikille kommenteista, hyviä vinkkejä ja näkemyksiä. Penkkiä ei tosin saa juurikaan siirrettyä enää taaksepäin, se on nyt jo tapissa. Tuossa Brooksissa näkyy olevan aika lyhyt tuo säätövara, etenkin kun Cannondalen istuimen kannattimessa pohjatuki on aika pitkä. Kokonaissäätövara edestä taakse on ehkä 1-1,5 cm.

Tuota stemmin tiputtamista sentillä voisin tänään kokeilla, ihan vain testinä että miltä se tuntuu fillarin päällä istuen. Tuo mainintasi yläkropan lihasten käyttämättömyydestä tuntuu kuitenkin just siltä, mitä aiempi ajelu oli. Tosin niistähän tiputinkin jo satulaa alaspäin, joten ehkä kuvissa näkyvä ajoasento toimisi paremmin.

[pätkä]

Siitä jännä kampe tuo maantiepyörä tai krossari, että lähelle oikean kokoisen ja just oikean kokoisen ero on itse asiassa aika valtava. Ainakin oman kokemuksen mukaan. Sama pätee kait sopivaan ajoasentoonkin.

[TERU]

Asiantuntija tietää enemmän ja enemmän vähemmästä ja vähemmästä kunnes tietää kaiken olemattomasta. Me pyörinemme lähestymme hurjaa vauhtia tuota pistettä saavuttamatta sitä koskaan. Tämä on kuin matematiikan nollapiste tai ääretön. Tässä noiden kamppeiden jännitys piilee. Laitteina yksinkertaisia kuin mitkäkin, mutta silti rajattomia.

[mahead]

Heh, kieltämättä vielä vuosi sitten pidin polkupyöriä paljon yksinkertaisempina laitteina kuin tänä päivänä.

Tuli tuossa säädettyä sitä stemmiä, eli tiputin sitä pari pykälää alaspäin. Heti tuntui että ajoasento on jotenkin luontevampi ja virtaviivaisempi, joten pitihän sitä pihallakin käydä pikaisesti kokeilemassa. Ja kyllä asia sielläkin vahvistui, paine käsiltä katosi lähes kokonaan. Myös erilaisia asentoja käsille oli paljon helpompi ottaa, jopa niin että pystyin lepuuttamaan käsivarsia ohjaustangon päällä.

Toki tämänkään säädön jälkeen ei olo ollut autuas: nyt käsivarren / kyynärpään seutu rasittui aika nopeasti. Mitään mistään tietämättömänä uskoisin kuitenkin että tämä oli enemmän asiaan kuuluvaa: en ole tottunut kannattelemaan ajaessa yläkehoni massaa selkä- ja vatsalihaksilla, joten edelleen sitä tuli tiedostamattakin tehtyä käsillä. Ja kun kulmaa on vähemmän, niin se sitten kävi enemmän lihasten päälle. Mutta jos näin on, niin senhän pitäisi korjaantua ajanmyötä itsekseen, ja asiaa voinee vielä auttaa sopivalla lihaskuntotreenillä. Ilahduttavasti selkä ei ainakaan heti tyrmännyt kumarampaa ajoasentoa, toivottavasti pidemmätkään reissut eivät aiheuta kipuja.

[Uncle]

Mittailin hartioiden (45cm) sekä tangon leveyden (65cm).
Mitenhän paljon tuota putkea kehtaisi napsaista molemmista päistä pois näin alkuun?
10cm varmaan jo aika raju veto?

Edit: Siis 5cm molemmista päistä = 10cm.

[JKK]

Olenko väärässä? Paino on suurimmalta osalta jaloilla ja selkä sekä vatsalihaksilla? Tarkoitus ei ole noijailla tankoon tai röhnöttää koko painolla penkillä? Menikö pieleen?

[TERU]

Mittailin hartioiden (45cm) sekä tangon leveyden (65cm).
Mitenhän paljon tuota putkea kehtaisi napsaista molemmista päistä pois näin alkuun?
10cm varmaan jo aika raju veto?


Edit: Siis 5cm molemmista päistä = 10cm.

Varoittelenpa, kun olen tuota kavennusta suositellut. Tyydy ajatukseen, että voit joutua sahaushommiin toisenkin kerran. Ota varovaisemmin vain 2,5 cm päistä pois. Tuolla raamilla 60 cm tankokin voi jo olla optimi. Minun kapeat hartiat 42 cm ja kippuratanko myös 42, mutta suora 57 cm on melko hyvä, ei kapene enää, vaikka hieman leveältä tuo tuntuu.

Tieajossa liian leveä tanko tekee välineestä melkoisen "jakkaran", käyttäytyminen normalisoituu, kun ajamiseen vaikuttavat jutut suunnilleen kohdillaan. Pidemmässä staattisessa ajossa tienpäällä tämä vaikuttaa enempi, maastoajossa vähän toisin, kun vain siirtymissä pidempiä siivuja. Muutoin en sano maastoajosta mitään, se on täysin vieras alue.

[CamoN]

Lisättäköön että vielä varovaisempi lähestymistapa on siirtää tuppeja tangolla sisäänpäin ennen kuin sahaa senttiäkään, kokeilun vuoksi. Jos käytössä on lukkotupit, niin tarkka siirtely on yhtä helppoa ja nopeaa kuin jarrukahvojen ja muun tangossa roikkuvan roippeen.

Eikä tosiaan suoran tangon kanssa päde sama hartialeveyden periaate kuin käyrällä tangolla, koska varsinaiset otekohdat, luonnolliset kyynärkulmat jne. on huomattavan erilaiset. Omassa maantiepyörässäni tanko on kahvoilta 42cm ja alaotteelta noin 43cm leveä, joka tuntuu aika optimaaliselta. Maastureissa tangot on leveydeltään 64cm ja 68cm, joista jälkimmäinenkin on mielestäni ihan sopiva mm. tuolla loskamöhnässä punnertamiseen. Kesäkelillä se leveyden tuoma vakaus menettää merkityksensä kaupunkiajossa.

[oem]

Omassa maasturissa on vähän pitkä tanko mutta en rupea sitä sahaamaan kun ei tarvitse pitää ihan päistä kiinni.

[pturunen]

Aiheeseen liittyen:

Onko kenelläkään käsitystä miten reach suhtautetaan ajajan kokoon? Stemmin lyhennys ei siihen suoraan vaikuta, mutta voiko liian lyhyen stemmin kanssa tulla samantapaisia ongelmia vai puhutaanko tässä eri asioista?

[pekoni]

Aiheeseen liittyen:

Onko kenelläkään käsitystä miten reach suhtautetaan ajajan kokoon? Stemmin lyhennys ei siihen suoraan vaikuta, mutta voiko liian lyhyen stemmin kanssa tulla samantapaisia ongelmia vai puhutaanko tässä eri asioista?

Jos meinaat rungon reach mittaa, niin se lähinnä kertoo sen saatko siihen sopivalla stemmilla ohjaamon sopivan pituiseksi. Stemmin pituus taas vaikuttaa enemmän miten pyörä käyttäytyy. Lyhyt stemmi, ohjaus on nopeampi ja päin vastoin sitten pidemällä stemmillä.
Reach buskin osalta on sitten toinen juttu. Persjalkainen, lyhyt selkäinen jne. Saman mittaiset voivat vetää ihan eri reachilla. Ja sitten vielä se notkeus tai apinan kädet.

[mahead]

Tuli tuossa käytyä ajelemassa viiden kilometrin "säätölenkki". Noihin aiemmin laitettuihin kuviin verrattuna tämän hetken säädöiksi jäi yhden spacerin nosto stemmin yläpuolelle, satulan tiputus puolisen senttiä sekä satulan etureunan nosto parisen milliä (koska jostain syystä vatupassisäädöillä valun jatkuvasti satulan etureunaa kohti, ja sitten paino ei ole enää istumaluiden päällä).

Tuolla lopullisella kombolla ajelin n. 2,5 km, ja sinä aikana käsissä tuntui vielä häiritsevissä määrin painetta, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin aiemmin. Käsivarsien väsymistä ei tuolla ajolla tuntunut lainkaan (eilen ajelin 1,5 km jonka aikana ne jo kipeytyivät). Käsivarret eivät enää menneet itsekseen lukkoon, vaan pysyivät luonnostaan hiukan koukussa. Selässä ja jaloissa homma onneksi tuntuu toimivan kunhan säädöt ovat edes etäisesti oikeaan suuntaan. Kaiken kaikkiaan tuntuu siis aika lupaavalta. Ajattelin nyt näiden säätöjen antaa olla niin että pääsen pari 20-30 km lenkkiä ajelemaan, ja totean sitten rupeaako kipu käsissä yhtään laantumaan vai vieläkö sille tarvitsee tehdä jotain.

Tuo penkiltä valuminen minua vähän kyllä häiritsee; voiko se indikoida että ajoasennossa on kuitenkin jotain pielessä ja kompensoin sitä valumista käsilläni sitten? Tuo satulan etureunan nostohan kyllä toimii, mutta siinä on sitten riskinä pidemmällä lenkillä vehkeen puutuminen. Tai voisikohan pidempi stemmi vaikuttaa valumiseen / käsille tulevaan paineeseen, kun ainakin Competitive Cyclistin laskurin perusteella tuo runko on kuitenkin vähän lyhkäisen puoleinen minulle?

(Off-topiccina pitää kyllä vähän mainostaa Bilteman 10-vuoden takuulla olevaa 3-15 Nm momenttiavainta: http://www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Ka...enpidin-71350/ . Ostin tänään tuommoisen että sain stemmin ruuvit oikeaan kireyteen, ja tuohan on aivan kertakaikkisen mainio työkalu hintaansa: se on kevyt, siro, helppo säätää ja toimii kaikinpuolin kuin ajatus. Suora tuki 1/4"-kärjille on kuin tehty näihin hommiin. Liekköhän samalta tehtaalta lähtöisin kuin Bahcon tuplasti kalliimpi 4-20 Nm -momenttiavain (http://www.motonet.fi/fi/tuote/76501...-4-20Nm-PRO-38), ainakin ulkonäkö, säätömekanismi, ja painatukset logon sisältöä lukuunottamatta näyttävät ihan identtisiltä.)

[pturunen]

Jos meinaat rungon reach mittaa, niin se lähinnä kertoo sen saatko siihen sopivalla stemmilla ohjaamon sopivan pituiseksi. Stemmin pituus taas vaikuttaa enemmän miten pyörä käyttäytyy. Lyhyt stemmi, ohjaus on nopeampi ja päin vastoin sitten pidemällä stemmillä.
Reach buskin osalta on sitten toinen juttu. Persjalkainen, lyhyt selkäinen jne. Saman mittaiset voivat vetää ihan eri reachilla. Ja sitten vielä se notkeus tai apinan kädet.

Olin jotenkin ymmärtänyt tuon reach-mitan kuvaavan putkelta ajamiseen löytyvää tilaa pyörän geometriassa.

[Greycap]

Saman mittaiset voivat vetää ihan eri reachilla. Ja sitten vielä se notkeus tai apinan kädet.

Ja ehkä tärkein, kuskin mieltymykset. Jos itse pääsisin valitsemaan vaikkapa yhdistelmistä 410 mm reach ja 90 mm stemmi vs. 425 mm reach ja 75 mm stemmi, molemmilla kokonaispituus sama 500 mm, ottaisin ilman muuta jälkimmäisen. Joku muu ottaisi epäröimättä ensinmainitun ja kukaan ei olisi varsinaisesti väärässä.

[TERU]

[QUOTE=mahead;2337249]Tuli tuossa käytyä ajelemassa viiden kilometrin "säätölenkki". Noihin aiemmin laitettuihin kuviin verrattuna tämän hetken säädöiksi jäi yhden spacerin nosto stemmin yläpuolelle, satulan tiputus puolisen senttiä sekä satulan etureunan nosto parisen milliä (koska jostain syystä vatupassisäädöillä valun jatkuvasti satulan etureunaa kohti, ja sitten paino ei ole enää istumaluiden päällä).


Tuolla lopullisella kombolla ajelin n. 2,5 km, ja sinä aikana käsissä tuntui vielä häiritsevissä määrin painetta, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin aiemmin. Käsivarsien väsymistä ei tuolla ajolla tuntunut lainkaan (eilen ajelin 1,5 km jonka aikana ne jo kipeytyivät). Käsivarret eivät enää menneet itsekseen lukkoon, vaan pysyivät luonnostaan hiukan koukussa. Selässä ja jaloissa homma onneksi tuntuu toimivan kunhan säädöt ovat edes etäisesti oikeaan suuntaan. Kaiken kaikkiaan tuntuu siis aika lupaavalta. Ajattelin nyt näiden säätöjen antaa olla niin että pääsen pari 20-30 km lenkkiä ajelemaan, ja totean sitten rupeaako kipu käsissä yhtään laantumaan vai vieläkö sille tarvitsee tehdä jotain.

Tuo penkiltä valuminen minua vähän kyllä häiritsee; voiko se indikoida että ajoasennossa on kuitenkin jotain pielessä ja kompensoin sitä valumista käsilläni sitten? Tuo satulan etureunan nostohan kyllä toimii, mutta siinä on sitten riskinä pidemmällä lenkillä vehkeen puutuminen. Tai voisikohan pidempi stemmi vaikuttaa valumiseen / käsille tulevaan paineeseen, kun ainakin Competitive Cyclistin laskurin perusteella tuo runko on kuitenkin vähän lyhkäisen puoleinen minulle?" / mahead

Toivonpa tosiaan ettei olisi tullut annetuks mielikuvaa, että kun säätää täydellisen ajoasennon, niin kaikki on sitten yhtä ihanuutta ajamisessa. Ajamisesta VOI tulla nautinnollista kun säädöt ovat oikein kaikin puolin kuskille kunnossa, mutta sen kokee vasta pidempään ajettuaan, lyhyillä ajorupeamilla ei hyvät eikä sopimattomatkaan säädöt paljastu. Mielestäni pyörä on niin oikean kokoinen kuin voi olla, myös pituuden osalta. Malttia ja tottumista vaatii, kun ajoja alkaa tulla pidempinä jaksoina ja useita jaksoja, voi toivoa tuntuman löytyvän.

Suosituksiin pitää suhtautua nimensä mukaisesti, hakea vaikkapa satulankulmaa sellaiseksi ettei siitä valu, nostaa nokkaa vielä hieman, tärkeämpää että istuu oikeassa kohdassa kuin täsmävaateri.

[arctic biker]

Komppaan tässä Terua. Nyt alkaa sitten maheadilla kuskin totuttaminen uuden ajoasennon maailmaan. Ekana tonni kilsoja ja katsotaan sitten tilanne.

[pturunen]

Ja ehkä tärkein, kuskin mieltymykset. Jos itse pääsisin valitsemaan vaikkapa yhdistelmistä 410 mm reach ja 90 mm stemmi vs. 425 mm reach ja 75 mm stemmi, molemmilla kokonaispituus sama 500 mm, ottaisin ilman muuta jälkimmäisen. Joku muu ottaisi epäröimättä ensinmainitun ja kukaan ei olisi varsinaisesti väärässä.

Kiinnostava kysymys on, mitä tapahtuisi jos sinulla olisi yllä olevan esimerkin mukaisesti 410 mm reach ja lyhentäisit stemmin 75 mm? Kärsisikö paketti oleellisesti?

[mahead]

Toivonpa tosiaan ettei olisi tullut annetuks mielikuvaa, että kun säätää täydellisen ajoasennon, niin kaikki on sitten yhtä ihanuutta ajamisessa. Ajamisesta VOI tulla nautinnollista kun säädöt ovat oikein kaikin puolin kuskille kunnossa, mutta sen kokee vasta pidempään ajettuaan, lyhyillä ajorupeamilla ei hyvät eikä sopimattomatkaan säädöt paljastu. Mielestäni pyörä on niin oikean kokoinen kuin voi olla, myös pituuden osalta. Malttia ja tottumista vaatii, kun ajoja alkaa tulla pidempinä jaksoina ja useita jaksoja, voi toivoa tuntuman löytyvän.

Suosituksiin pitää suhtautua nimensä mukaisesti, hakea vaikkapa satulankulmaa sellaiseksi ettei siitä valu, nostaa nokkaa vielä hieman, tärkeämpää että istuu oikeassa kohdassa kuin täsmävaateri.

Ok, kiitos kommenteista sinulle ja artic bikerille. Lisätään sitten pari nollaa vielä lenkkien summiin ja palataan sitten asiaan jos vieläkin käsissä tuntuu. Tai ennemmin jos jokin muu rupeaa mättämään.

Tosiaan ei penkin satulan kulman nostamisessa sinänsä mitään ongelmaa olisi, mutta ainakin entisellä pyörällä (jonka kanssa minulla oli samaa valumista) alkoi verenkierto hyytymään etupuolella aika nopeasti. Toivottavasti tässä ajoasento on sen verran erilainen, ettei samaa ongelmaa tapahdu.

[Greycap]

Kiinnostava kysymys on, mitä tapahtuisi jos sinulla olisi yllä olevan esimerkin mukaisesti 410 mm reach ja lyhentäisit stemmin 75 mm? Kärsisikö paketti oleellisesti?

Tulisi vähän lyhyt, ajan itse asiassa suunnilleen kyseisellä yhdistelmällä nyt. Olikohan sitä reachia 412 mm jos muistan oikein. Ohjaus on nykyisellään parempi kuin 90 mm stemmillä mutta pidemmällä taas saa ajoasennon paremmaksi joskin sillä koko värkistä tulee kaarteissa aavistuksen kankean oloinen. Molemmat on kyllä kokeiltu ja kokeiluja tullaan jatkamaan.

[juho_u]

Seuraavaksi 75mm stemmillä 4cm leveempi tanko?

[mahead]

Komppaan tässä Terua. Nyt alkaa sitten maheadilla kuskin totuttaminen uuden ajoasennon maailmaan. Ekana tonni kilsoja ja katsotaan sitten tilanne.

Tästä matkasta on nyt viideskymmenesosa ajettu. Aika mukavasti meni, eilisten säätöjen jälkeen kädet eivät edelleenkään kipeytyneet sillä tavoin että se olisi tuntunut epänormaalilta. Jalat toimivat ja kädet myös, eikä muutaman kilometrin pätkä ala-asennostakaan tuottanut pahempia ongelmia. Mutta satulan kanssa kävi se mitä epäilinkin, eli kyllähän se rupesi muutaman kilometrin jälkeen painamaan etupuolelta (etenkin alhaalta ajaessa). Täytyy kokeilla säätää pienillä pykälillä josko sieltä löytyisi kohta jossa takapuoli ei valu, mutta myöskään vehkeiden puutumisesta ei tarvitsisi kantaa huolta. Ja olisihan tuolla varastossa fillarin alkuperäinenkin satula, jonka avulla voisi vähän vertailla tuntemuksia.