Hanskat tiskiin lyömällä saa toki kunnon palautettua lähtötasolle, mutta yllättävän pienellä treenillä saa ylläpidettyä kohtalaista tasoa yllä. Ja täytyy huomioida että tekniset ja taktiset taidot - joilla on aika paljon merkitystä vauhdin kanssa - ei häviä minnekään.
Kestävyysurheilun perusteisiin lisäisin pari huomioonotettavaa asiaa; Kokonaiskuormitus ja tuntemukset.
Kokonaiskuormitus ei ole pelkkä treeni, vaan myös tyttöystävän kanssa tapahtuneet bänksit, huonosti nukuttu yö, työ/koulupäivä, koko päivän seisoskelu GoExpo messuilla. Asioita jotka vaikuttaa vireystilaan ja palautumiseen. Jos vetää aina vain jonkun toisen tekemää harjoitusohjelmaa pilkuntarkasti, mutta ei ota huomioon muualla elämässä tapahtuvia asioita, on varmasti kohta ylikunnossa.
Ja aasinsiltana päästäänkin tuntemuksiin. Mittareilla saa kaikkea kivaa dataa, mutta se ei välttämättä kerro kaikkea. Voi olla, että alkuvaiheessa "uraa" mittarit tuo vahvistusta sille, mitä tuntee. Vuosien päästä urheilija osaa itse sanoa milloin kuormitus alkaa olla liian suurta. Toki aina fiilikset ei kerro totuutta ja saattaa olla että huonon aamun jälkeen treeni kulkeekin loistavasti. Vaikeinta lienee myöntää itselle missä mennään ja jättää esim. leirillä porukkalenkki väliin ja jäädä lepäämään.
Itsellä esim. huomaan ylirasituksen siitä että alkaa liikenteessä kaikki muut ärsyttää. Hermot menee kauppareissulla kun mummot on tiellä. Tällöin auttaa rentouttava uinti, lihashuolto ja lepo. Turhan monesti käy siten että lihashuolto unohtuu pariksi viikoksi taka-alalle ja tulee vain treenattua. Sitten jossain vaiheessa olo on vmäinen ja omassa kehossa on ikävä olla. Pikkusen venyttelyliikettä ja huomaa että on ihan jumissa. Ja tällöin, kun tekee lihashuoltoa perusteellisesti illalla, voi olla varma että seuraavana yönä nukuttaa ja hyvin.









Lainaa viestiä vastauksessa

Kirjanmerkit