Lauantaina klo 9 parkkiksella ei näkynyt koiranulkoiluttajia, juoksijoita. sauvakävelijöitä, rullahiihtäjiä, maantiepyöräilijöitä, maastopyöräilijöitä, cyclocrosspyöräilijöitä eikä edes pysäköityjä autoja. Jos ei olisi ollut Itäväylää kiitäviä autoja, olisi pitänyt nipistää itseään varmistaakseen ettei näe jotain helkutin typerää unta jossa on ainoa elossa oleva (tai zombiksi vielä muuttumaton) ihminen maailmassa!

Sää ei ollut aurinkoinen, mutta tuuli ei ollut erityisen kylmä eikä sitä oikeastaan huomannutkaan kuin aivan merenrannassa. Tässä tilanteessa houkuttelevimmaksi vaihtoehdoksi muodostui ajaminen sopivasti kierrellen Maunulan majalle ja siellä liittyminen HePon lenkkiporukkaan, mikä osoittautuikin ihan hyväksi ratkaisuksi. Espoon keskuspuiston ja rantareitin teitä oli mukava ajaa, vaikka meno oli välillä niin mutkittelevaa että vaikka kymmenentuhatta apinaa lähtisi joka päivä kymmenentuhannen vuoden ajan seuraamaan reittiä, ei kahta samanlaista jälkeä syntyisi.


Huomenna voi olla hieman märempää mutta varsinaista kaato- tai kestosadetta ei liene luvassa, joten yritetään uudestaan klo 10 (Huom. talviaikaan.) Lenkki voi kernaasti olla lyhyempi kuin tämänpäiväinen...