Lapin polut?

[thm]

Sattuisko Kuoppilasjärven reitin ajaneella kaksikolla (jäljistä päätellen) olemaan tippunut Nikonin järkkäristä jotain osaa matkalle? Tuntomerkkejä vastaan saa takaisin

[snocross]

Kesältä on kuulunut kovasti viestiä, että pohjoisessa on ollut sääskiä ilmat mustanaan. Mikäs on tällä hetkellä Kaldoaivilla tilanne, tarviiko repullisen Raidia ja sisua mukaan?

[thm]

Kävin kolme tunturireissua kuluneen viikon aikana Utsjoella. Muotkalla yhden ja kaksi Paistunturissa. Muotkalla laitoin hyttysmyrkkyä, kun ötökkää oli ihan reilusti, mutta Paistunturissa sitä en tarvinu, kun tuuleskeli molempina päivinä. Kaldoaivissa varmaan sama tilanne, että kosteilla alueilla ja tyynenä hetkenä voi ötökkää olla ilmassa ihan reilustikin. Varmaan kannattaa se purkki ottaa ainakin mukaan. Aika vähän niistä ötököistä on haittaa, jos vaan vähänkään tuulee.

[JackOja]

Kaldoaivissa ötökkää paikoin pirusti

[snocross]

Jees kiitokset tilannepäivityksestä. Täytyy alotella henkinen valmistautuminen

[HC Andersen]

Onko ötökkä tietoa Ylläksen alueelta?

[MTBVespa]

Onko ötökkä tietoa Ylläksen alueelta?

Pallaksella viime viikolla tunturissa vain vähän, mut alempana soilla aivan perkeleesti itikkaa ja paarmaa. Ei niinkää mäkärää. Iso-syöte - Hossa seuduil paljon maltillisemmin.

[Ahven]

Kesältä on kuulunut kovasti viestiä, että pohjoisessa on ollut sääskiä ilmat mustanaan. Mikäs on tällä hetkellä Kaldoaivilla tilanne, tarviiko repullisen Raidia ja sisua mukaan?

Tänään palattu muutaman päivän reissulta Jäämerenpolulla. Ötököitä vähän tai korkeintaan kohtalaisesti. Aivan loistavia polkuja pyöräillä.

[Exluossa]

Kotiin palaamassa lapin reissusta. Syöte mtb kyllä jää väliin tällä kertaa. Ailigas, skalluvaara, tuolppajärvet, vetsimukka, mieraslompolo, pulmankjärvi reitti tuli ajettua, siitä sevettiin jäi lokistiikan takia ajamatta, jääpi ensi kesään sitten.
Lisäksi njallavaara, garnijarga, dalvadas reitillä tuli käytyä. On se nastaa hommaa kertakaikkiaan. Kelit sattu kohilleen ja kalusto kesti. Pyörän jälkiä oli vähän joka paikassa, mutta ketään muuta pyöräilijää ei tullu vastaan, muutama paikallinen mönkijöillä kylläkin.

[JackOja]

...Noh, raporttia tullee joskus.

No niin, emme siis lähteneet Näätämön bussiin istumaan helteessä tuntikaupalla vaan starttasimme Utsjoen luontotuvalta matkaan. Ensi kerralla sitten.

Matkaan päästiin joskus yhden aikoihin. Ensin ajeltiin Ailiggaan huipulle tsekkaamaan näköalat ja tiristettiin samalla turhat nesteet kehosta ulos hikenä.



Huipulla observatoriossa vietetyn hetken tauion jälkeen päästiinkin asiaan, päätettiin ajaa Ailiggaan reitit pidempää kaavaa, Geadgeboroaivin ja Vaisjohnjuniksen kautta.





Oli kivaa pätkää kyllä. Pikkusen harmitti kun peloteltiin eräs riekko(?) poikasistaan eroon ja tunturikihut kävivät sitten napsimassa niitä välipalaksi


Vaisjoen yli pääsi kuivin jaloin.



Maisemat oli messevät, Davimus Ballovarrin päällä ollaan ja taustalla Vaisjärvi.


Vetsijoessa olikin vettä pikkuisen enemmän, mutta mikään kolmesta kahlauksesta ei ollut hankala. Kalassa olleet pari hemmoa totesivatkin, että jo toista kesää peräkkäin vedet on alhaalla kosket on kuivana (vertasinpa Karen ottamaa kuvaa kesäkuulta samasta paikasta ja silloin näytti olevan enempi vettä).

Gallomaraksen päällä ajettiin ensin etelään kääntyvän uran ohi (eihän se kerta kaikkiaan näy siellä ). Alkava alamäki kiinnitti kuitenkin huomion tutkimaan karttaakin välillä emmekä sentään ajaneet Tuolpajärvelle.



Vetsimukan jälkeen oli tarjolla viitisentoista(?) kilometriä tälläistä helppoa ja tasaista baanaa.

Jossain vaiheessa alkoi kyllästyttää ja katselimme missä sitä yöpyisi. Sopiva leirin paikka tarjoutui hieman ennen Kaldoaivin uraa, Ivvanasjohkan äärellä.


Tarjolla oli oikein fasiliteetteja, penkit ja tulipaikka.

Aamulla päästiin nopeasti liikkeelle ja jatkoimme matkaa Kaldoaivin uraa kohti Pulmankijärveä.


Matkan varrella näitä hallamittarin järsimiä koivikoita.


Maisemat ovat tajuttoman avarat.


Lounasta syötiin Buksajärven lähteellä.


Herkkua riittää


Ylös ja alas. Guorboaivi.


Pätkä singletrackia.

Vauhdikkaasti ajellessa ei niin tullut seurattua karttaa... oli jonkinlainen tarkoitus tsekata Junkersin hylky ja mahdollisesti yöpyä Adolfin kammissa, mutta ajelimme Nihkavaddalla sopivan poikkeuspaikkan ohitse. Ensi kerralla sitten.

Tämä uran katoaminen aiheutti hieman päänvaivaa. Mietimme pitäisikö siellä olla joku jälki vaiko ei. Sitten vain kuljimme korkeuskäyrää pitkin nummen ylitse länteen ja löytyihän sieltä ne Duottar-Galddojavrelle vievät polut. Onhan noita pikkuvinkkejä selostettu thm:n sivuilla, mutkun eivät olleet jääneet mieleen

Alkoi taas jotenkin kyllästyttää polkeminen ja päätimme leiriytyä jossain täällä harjun leikkaamalla järvellä. Missasimme kuitenkin Njuohgarggun uran (kts. ed.) ja toidettuamme sen jatkoimme matkaa Galddoainurkin ylitse Madiijavrelle.


Leiri nro 2 Madiijavrella. On siellä ne teltat kun tarkkaan katsoo.


Ilta oli nätti mutta pahaksi onneksi tuulinen päivä tyyntyi ja ötökkää oli ihan saatanasti. Huput piti etsiä suojaksi.


Matka jatkuu...


Tää kaveri juoksi innokkaasti vastaan. Sitten sanoin sille "ÖH ÖH!" ja se juoksi pakoon.


DeeHoota Pulmankijärvelle.


Ylämäkeä Pulmankijärveltä. Vitutti hieman nuo mäet. Tosin sai pienen palkinnon kun lasketteli Nuorgamiin seittemääkymppiä. Etujarru piti kivaa sirinää kun hieman paineili kahvasta.


Nuorgamissa tauko kaupalla. Hampurilaisia ei kahvilasta saanut kun kokki ei ole sunnuntaisin paikalla. No kahvi & munkki & jaffa nyt kuitenkin. Ja kaupan grillitiskiltä grillikylkeä ja broileria.

Nyt oli mietinnän paikka. Tsekkasimme sääennusteen: illaksi sekä yöksi oli tiedossa runsasta sadetta. Kello oli vasta puolen päivää eikä leirikeskukseenkaan viitsinyt vielä mennä katon alle yöpymään. Alkuperäinen idea oli polkea Njuohgarggun reittiä takaisinpäin ja Mieraslompoloon. Telttailu ei houkuttanut kun oltiin jo muutenkin (helteestä) ryytyneitä. Kunpa tuolla jossain olisi ollut autiotupa, johon pyrkiä yöksi. Päätimme ajella Utsjoelle ja sieltä sitten autolla pois. Melko neitiä.

Mutta jäipähän ensi kertaankin jotain uutta odotettavaa. Ja hetken aikaa Utsjoelta etelään ajellessa alkoikin järjetön vesisade, olimme tyytväisiä oikean päätöksen tehtyämme.


Tenojoen vartta Utsjoelle... jälkiviisautena voisi todeta, että nuo reput olisi kannattanut jemmata johonkin ja ajella ilman niitä tuo 40km Utsjoelle ja tulla sitten autolla hakemaan kantamukset.


Tuo Kaldoaivin reitti on ihan parasta mtb-Lappia. On se. Sen haluaisi joskus vielä ajaa ilman kantamuksia, olisi ihan helposti tehtävissä päiväretkenä jos olisi jokin kuljetus tai logistiikka muuten onnistuisi.

[thm]

^Hienolta näyttää! Harmi, että missasitte Njuohgarggun reitin - sitä olisi ollut ainakin mukavampi ajaa kuin Pulmankijärven pikitietä Se kivikeko, joka osoittaa Njuohgargguun menevää reittiä on melko pieni ja siitä ajaa kyllä helposti ohi.

[MTBVespa]

Ajoimme heinäkuun loppupuolella Kajanki-Hetta postipolun. Kajanki-Puolitaipaleen tupa välillä reitillä helppo pysyä ku seuraa mönkijäuraa. Soilta puuttuu pitkokset eli märkää hommaa. Puolitaipaleen tupa-Hetta väli onkin sitten kinkkisempi. Alku on vielä selvää mönkijäuraa, mutta pitemmän metsäautotiesession jälkeen polku katoaa. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/l...360705&lang=fi

Linkin osoittamaa polunhaaraa emme koskaan löytäneet. Alueella on joskus suoritettu hakkuita jonka vuoksi vanha ura on kadonnut ja uutta ei ole syntynyt. Kolme tunnin pyöriskelyn jälkeen löysimme polunhaaran pohjoispuolella olevan lammen länsipuolelta poronpolun vahvuisen uran, joka pienen seurailun jälkeen osoittautui oikeaksi poluksi. Siitä Hettaan päin polku jatkui hyvin hentona. Vain vanhat pilkot kertoivat polun kulkeneen, ja hyvin satunnaiset km-pylväät toivat varmuuden. Välillä ois voinu maastonpuolesta ajaa, mut ei polulta eksymisen vuoksi uskaltanu. Välillä taas maasto oli täystunkkausta hentoa polkua silmillä etsiskellen. Lähempänä Hettaa oli taas enemmän ajokelpoista polkua, joskin reitillä pysyminen aiheuttaa vaivaa, erityisesti hakkuiden kohdalla. En kyl lähtis toista kertaa. Ei mikään hirmu eeppinen näytös.

[JackOja]

Uudessa Retki-lehdessä (5-6/2014) juttua Hetta-Pöyrisjärvi -alueesta maastopyörällä.
Juttu on ruåtsalaisten kirjoittama, osoittaa että huhut Enontekiön maastoista on kiirineet sinne asti ;-)
...

Lukaisin eilen kirjastossa samalla kun tsekkasin viimeisimmän Fillarin.

Olipa harvinaisen turha juttu. Ja: "Pöyrisjärven tuvalle saapuessa tuntuu kuin olisi tulossa jonkun mökille", kuvassahan ei ole Pöyrisjärven AT/VT vaan jonkun yksityismökki siinä matkan varrella

Karen artikkeli vuosien takaa samaisessa lehdessä on sen sijaan silkkaa asiaa.

[BONK]

Upeaa settiä. Ei voi muuta sanoa...

[thm]

Kävin eilen päivälenkkinä Njuohgarggun reitin ja Kaldoaivilta sitten Mieraslompoloon, matkaa tuli tasan 80 km. Jonkin verran näkyi renkaan jälkiä reiteillä. Ötökkää oli juuri nimeksi illalla, kun tyyntyi.

[mth]

Olimme kahden kaverini kanssa Hetassa jopoilemassa 27-30.7. välisen ajan.

Majoituimme tälläkin kertaa Hetan lomakylän mökissä ja heitimme siitä päiväretkiä.

Aiempaa kokemusta alueesta oli vuodelta 2008, jolloin heitimme saman tyylisen, mutta hieman kevyemmän setin.

Tuon jälkeen alueelle oli tehnyt jo mieli, vallankin 2011, jolloin siellä oli MTB seikkailu.

No, tuon seikkailun jäljiltä ja oman edellisen keikan ajamattomien polkujen pohjalta loimme ohjelman
- su: Autolla Näkkälään ja pyörällä Hettaan postipolkua
- ma: Pyörällä Hetta-Vuontis-Lapinkylä-Pöyris-Näkkälä
- ti: Kalma-Nalti-Kalma
- ke: Salvas-Kultima-Leppäjärvi

toteuma oli lähes tuollainen, mutta Tapion vinkeillä päädyimme Kalmasta Jorpan kautta Palovaaralle.

Toteumat löytyvät nyt tämän (ainakin itselleni uuden) hienon palvelun takaa
www.rastit.fi

ko palvelulla on helppo jakaa GPX träkkejä ja ohessa on toteumamme ja karkeat arviot reittien vaativuudesta (tekninen ja fyysinen, asteikko 1-5, 1=helppo, 5=vaativa)

* Näkkälä-Hetta
http://www.rastit.fi/751/
- Teknisyys: 2 (muutama kivikko)
- Fyysisyys: 2

* Hetta-Vuontis-Pöyris-Näkkälä
http://www.rastit.fi/750/
- Teknisyys: 4 (suota, ylityksiä, kivikkoa, erämaata)
- Fyysisyys: 4 (pitkä)

* Kalma-Jorpa-Palovaara-Kalma
http://www.rastit.fi/752/
- Teknisyys: 2
- Fyysisyys: 3

* Maaselkä-Salvas-Kultima-Leppäjärvi (tämänn reitin arvio kolmessa osassa)
http://www.rastit.fi/753/

+ Maaselkä-Salvas-Kultima
- Teknisyys: 4 (suota, ylityksiä, kivikkoa, erämaata)
- Fyysisyys: 4

+ Kultima-Hanhijärvet
- Teknisyys: 2 (ylityksiä, suota)
- Fyysisyys: 2

+ Hanhijärvet-Leppäjärvi
- Teknisyys: 1
- Fyysisyys: 1

Noista kartta+track yhdeistelmistä saa käsityksen mistä urat menevät ja lisäksi, jos katsoo nopeutta, niin tuosta saa käsityksen myös maaston vaativuudesta.

Arviot ovat tietysti henkilökohtaisia ja nuo pohjautuvat kolmen erityyppisen kuskin (nöösi, xc, "enduro") keskusteluihin ja siitä luotuun arvioon.
Kaikilla meistä on kokemusta Tahko60-120 matkoilta sekä retkihenkisestä (=tetsausta) ajelusta.

Paremman käsityksen vauhdista eri kohdissa saisi, kun laittaisi käppyrät kartalle QuickRouten läpi. Noh, tuonkin homman tein, mutta jälki ei ole kummoinen.

Kiitokset
- Enontekiön MTB-hankkeen koordinaattorille takakiekon lainasta ja juttutuokioista! Ilman sitä olisi yhden kaverin ajelut olleet melko lepo, kun vapaaratas hajosi heti ekana päivänä!
- Tapiolle vinkeistä ja juttutuokioista, mm Palovaaran kieppiä emme olisi osanneet ajaa, ellet olisi siitä vinkannut
- Juhalle kiitokset juttutuokiosta Syötteellä

Muuta
- Ötököitä (hyttysiä ja mäkäräisiä) oli todella paljon. Liikkeessä ne eivät haitanneet, mutta vallankin Pöyriksen rantahietikossa kahlatessa ei tehnyt mieli pitää kuvaustaukoja
- Kalustoa hajosi kovasti: takakiekko (vapaaratas), vaihdevaijeri, voimansiirto ja jarrupalat menivät käytännössä koko porukalta viikossa (ajoimme vielä Hetan jälkeen Ounasvaaralla ja Iso-Syötteellä, yht kaikkinensa noin 300km+)
- Lakkoja oli tuloillaan reilusti

Kuvia
https://plus.google.com/photos/11303...KTiwMPt4OCS7wE

--mth

ps. Samaan aikaan käytiin rajan toisella puolella Offroadfinnmark - ehkä jonain päivänä siellä, nöösipoikien matka.

[Juha Jokila]

^ Kiitos itsellesi, mukavan setin olette pyöräilleet. Takuumaastoa. Jotain outoa Hetan hiesuhiekkasavessa on, koska märkänä se sotkee pyörän, kuluttaa jarrut ja jumittaa jopa priima kuntoisen voimansiirron hetkessä.

[mtb#enontekiö]

Kiitos mth:lle mukavasta kuvaraportista!
Tuollaisista gps-träkeistä muutkin pääsevät helposti jyvälle millaisia lenkkejä teitte, hyvä juttu.

Kuten kuvistakin näkee, täällä on nyt poikkeuksellisen märkä kesä - normaalikesinä maastot eivät ole näin märkiä. Loppukesän pyöräilijöille suosittelisinkin mahdollisimman vedenpitäviä jalkineita ja kurakelpoista asennetta - ja mahdollisimman leveitä renkaita.
Ihmeen paljon olette saaneetkin kalustoa hajalle muutamassa päivässä , tietysti vauhtinne on sitä sorttia että kalusto onkin kovilla. Pelkkä hiekka ei niitä riko, ainakin oma kalusto on kestänyt toistaiseksi ilman ongelmia, vaikka kesän aikana olen ajanut kaikki nuo em. reitit ja aika monta muuta polkua ja poluntekelettä (tässä vaiheessa koputtaa puupäätä).

Kiitokset kuvista ja vativuusarvioinneista!

[cuppis]

Ajelin alkuviikosta läskipyörällä Hetta-Näkkälä-Pöyrisjärvi-Kalkujärvi-Tshuukisautsi-Lielama?-Naltijärvi-Kalmakaltio-Hetta. Tasan kolme vuorokautta käytin aikaa ja mukavaa oli sateesta ja tuulesta huolimatta. Kalmakaltiosta Hettaan vuotavilla läskirenkailla ukkoskuurossa oli lähinnä kai kasvattavaa . Ilmeisesti vedet oli korkealla kun Pöyriksellä joutui kahlaamaan 1,5km enkä Pöyrisjokisuun ohitukseen uskaltanut lähteä ennen kuin sattumalta paikalle osunut paikallinen näytti mönkijällä oikean reitin.

[mtb#enontekiö]

Ympyrälenkeille kun on aina kysyntää, niin eilen-tänään ajelin kokeeksi ympyrälenkkinä Kalmakaltio-Naltijärvi-Liulama-Tsuukisautsi-Lenkihaka-Naltijärvi-Kalmakaltio, 90 km. Siihen jos vielä yhdistää vaikka paluumatkalle lisämutkana Palokorsajärvi-Jorbavarri-lenkin, niin saa kätevästi 8-muotoisen silmukan, jolle tulee mittaa n. 110 km eikä tartte samaa polkua montaa kilsaa ajella. Yöpymispaikkojakin on matkan varrella erilaisille päivätaipaleille.

Joo märkää on! Ja nytkin sateli taas lisää ja edelleenkin on sadetta luvassa... Oli myös aika syksyisen kalsaa, +8...11 ja navakka pohjoistuuli.
Jokunen huomio matkan varrelta:
- Fielmasjohkan silta (Naltijärven pohjoispuolella) oli korjattu heinäkuun jälkeen, nyt pääsee siltaa taas yli. Sen sijaan Käkkälöjoki Naltijärven kesäpaikan luona oli erittäin vetinen ja virtaus oli kova, kahluuhommia.
- Liulaman porokämppä (Norjan rajalla, Liulamajärven kohdalla) oli nyt taas lukossa, joskushan se on ollut aukikin.
- Tsuukisautsin porokämppä (vanha rajankämppä) oli suht yöpymiskelpoinen (on ollut välillä huonommassakin kunnossa), mutta mitään huoltoahan siellä ei ole eli polttopuista ei ole takeita. Cuppis oli jättänyt paikat siistiksi . Mie jätin pari klapia seuraavalle.
- Lenkihaan puoleinen reitti oli parempaa ajettavaa kuin vanha muistikuvani kertoi. Sillä osuudella ei ole kivikoita kuin hyvin vähän, lähinnä työllistää ne ojien ylitykset, mutta muuten on piiitkästi mukavaa ja paikoin nopeatakin ajettavaa. Hyvällä säällä tietysti rajan puoleisella reitillä on enemmän maisemapaikkoja, mutta nyt sateella ja tuulella Lenkihaan vaihtoehto oli toimiva - ja matkallahan on tupa taukopaiksi ja kamojen kuivatteluun.
Jälkiä näkyin nytki siellä sun täällä, vaikka sateet niitä huuhtookin. Tänäänkin oli Kalmalta lähtenyt pyöräilijöitä (tai kalastajia pyörillä?).

[Kare_Eskola]

Joku on kysellyt sitä Retki-lehden juttua, jonka kirjoitin joskus 2007. Muistaakseni myin Retkelle vain ensi- ja kertajulkaisuoikeuden, joten laitetaanpa jakoon nyt, kun juttu on jo vanhentunut. Täällä se on, tosin ilman kuvia, karussa .doc-muodossa, suoraan vanhalta kovolta.

[mnph]

Eilisistä jäljistä päätellen joku oli talutellut fillaria Guolasjärven itäpäästä Huortnasjohkan suuntaan...! 😳

[mtb#enontekiö]

Eilisistä jäljistä päätellen joku oli talutellut fillaria Guolasjärven itäpäästä Huortnasjohkan suuntaan...! 

Ettet vaan ollut ihan itte asialla ;-)
Raporttia kiitos!

[mtb#enontekiö]

Männä viikonloppuna fillaroitsin Kilpisjärven "etupihalla" reitin Keinovuopio-Pältsastugan-Gappohytta-Signaldalen (Rognli) ja siitä vielä tietä pitkin Jäämeren rantaan asti. Kerrassaan upea reitti!! Maisemat aivan parhautta ja polkukin hyvää ajettavaa! Suosittelen!
Tapasin muutaman norjalaisen maastopyöräilijän Pältsalla, ja oli siellä viikolla ollut jäljistä ja tupavahdin puheista päätellen muitakin pyöräilijöitä. Hyvinvarustellut tuvat Ruotsin ja Norjan puolella mahdollistaa yönylireissunkin melko pienin kantamuksin (no joo, maksaahan ne tupayöt, mutta Pältsalla on saunakin . Reitti löytyy pääpiirteissään Ruotsin ja Norjan retkikartoilta.

[Ahven]

Männä viikonloppuna fillaroitsin Kilpisjärven "etupihalla" reitin Keinovuopio-Pältsastugan-Gappohytta-Signaldalen (Rognli) ja siitä vielä tietä pitkin Jäämeren rantaan asti. Kerrassaan upea reitti!! Maisemat aivan parhautta ja polkukin hyvää ajettavaa! Suosittelen!
Tapasin muutaman norjalaisen maastopyöräilijän Pältsalla, ja oli siellä viikolla ollut jäljistä ja tupavahdin puheista päätellen muitakin pyöräilijöitä. Hyvinvarustellut tuvat Ruotsin ja Norjan puolella mahdollistaa yönylireissunkin melko pienin kantamuksin (no joo, maksaahan ne tupayöt, mutta Pältsalla on saunakin . Reitti löytyy pääpiirteissään Ruotsin ja Norjan retkikartoilta.

Kuulostaa erittäin hienolta. Ensi kesälle harkintaan. Voitko laittaa tarkempaa reittiselostusta ja vaikka kuviakin?

[Grr]

Tämä uutuuskirja avartaa tuotakin suuntaa. Kirjassa on ensin 50 sivua vaellusasiaa, sitten 250 sivua nuotteja kuinka polku menee ensin oikealle ja kääntyy sitten vasempaan.

[Ahven]

Tämä uutuuskirja avartaa tuotakin suuntaa. Kirjassa on ensin 50 sivua vaellusasiaa, sitten 250 sivua nuotteja kuinka polku menee ensin oikealle ja kääntyy sitten vasempaan.

Tuohan on hyvä. Pitänee tilata kirja luettavaksi.

[ellmeri]

Tämä uutuuskirja avartaa tuotakin suuntaa. Kirjassa on ensin 50 sivua vaellusasiaa, sitten 250 sivua nuotteja kuinka polku menee ensin oikealle ja kääntyy sitten vasempaan.

Siitä pukinkonttiin lahja.*nam* sanoi hän...Kiitos.

[mnph]

Ettet vaan ollut ihan itte asialla ;-)
Raporttia kiitos!

Enpä valitettavasti ollut. Noin kymmenen vuotta on siitä, kun olen niillä seuduin viimeksi pyörällä liikkunut...

[Hippo]

Hetan pohjoispuolen reissuistahan on jo monenlaista raporttia saatu lukea tällekin kesää. Täsä yksi lisää. Ruskaa kävimme katsomassa ja jotain allaolevan kaltaista tuli jo julkaistua tuolla YV foorumin puolella.

Keväällä tuli karttatiedusteltua valmiiksi reitti Hetan pohjoispuolelle. Kesä meni sitten muissa touhuissa, mutta syksyn korvalla alkoi työvuorolista näyttää vahvasti vihreää ja vielä kun matkaan löytyi muista harrasteista tuttu kaveri, joka oli keväällä hankkinut maastopyörän, niin millekään ei mahtanut enään mitään. Kesällä 2010 tuli tuolla samoissa maisemissa ajettua emännän kanssa jo yksi variaatio; Kalmankaltio-Näkkälä. Nyt oli halu aloittaa ja päättää reissu Hettaan ilman autosiirtoja.

Koska kartta-asioissa, tekijänoikeuksissa yms. en ole kovinkaan vahvasti perillä, päätin ottaa kuvan ihan oikeasta, omin roposin ostetusta kartasta, johon hienosti merkkasin nyt ajetun reitin, lounaspaikat tähdellä ja yöpymispaikat rakkauden symbolilla.


Oulusta Hettaan iltaa vasten 10.09. Ylitorniolla ns. kreisi meininki; huoltamon pihassa peräkonttikirppis, teltassa live rockkibändi ja tarjolla ilmaista kyrsää. Paikallinen nuoriso röökasi ja syljeskeli ajankulukseen aivan kuten pitääkin. Sisältä rokkiteemalla burgeri bonuspekonilla alehintaan! Kyllä kelpasi, vaikka itse vedin pitzan…
Yöksi Hetan Majataloon, 68€ huone. Puhtaat valmiiksi pedatut pedit ja aamiainen. ei paha hinta. Ja kun kerran ajoissa oltiin, ehdittiin vielä iltasaunaan.

11.09. Tukeva aamiainen iäkkäässä seurassa. Ruskasesonki Hetassa taitaa nostaa paikan keski-ikää. Auton siirto Luontokeskuksen pihaan ja kamat kasaan. Kuumat vedet termariin Luontokeskuksen baarista ja ilmoitus tiskin taakse aikeistamme. Startti klo 10. Keli vielä enemmän pilvinen kuin aurinkoinen, mutta tämä muuttui päivän aikana toisin päin. Alkuun reilu 17km maantiesiirtymää Vuontisjärvelle. Siitä pohjoiseen kohti Palolakea. Lounas Mankajärven kupeessa ja yöksi Palolaen juurelle Rautujärven rantaan.
Pyörä seis 15.30 joten aikaa jäi vietettäväksi mukavasti. Matkaa tehtynä ~45km. Illan hämärtyessä saimme nähdä kuinka Palolaen kupeelle ilmestyi kaksi mönkijää. Ja siitä jonkun ajan kuluttua yksi helikopteri. Kopterin lähdettyä lähti myös toinen mönkijöistä. Meininki isollaan, ilmeisesti tekninen vika jota tultiin katsomaan ja tarkastelemaan ilmateitse. No, me olimme siellä lomailemassa, he työpaikallaan.


12.09. Täysin tuuleton, ja pilvetön taivas. Käsittämätöntä! Aamupalan lisukkeeksi oli poimittu edellisenä iltana lautasellinen mustikkaa. Ja minähän en ole mikään marjanpoimija, paitsi ilmeisesti olen, ainakin kun paikka on oikea.
Startista kovalla innolla Palolaen huipulle, lyhyet poseeraukset ja etiäpäin. Alamäki oli vielä hieman kroppuinen, mutta alhaalta alkoi suoranainen ajoilottelu. Hyvää pohjaa, mukavaa kumpuilua ja kauniita syksyn värejä...
Lapinkylä oli hiljainen, erotuksiin vielä kaiketi reilu kuukausi. Lounas Suomajoen ylityspaikalla. Tuota paikkaa ympäröi reissun kenties eriskummallisimmat maisemat.





Ruuan jälkeen kohti luodetta, Maaterlommolon keskeltä yli ja länteen rajaa kohti.
Tuossa kohtaa reittiä ei ole karttaan merkattu, vaan kyllä se siellä silti kulki. Hetkeksi uran kadotimmekin, mutta kenties vain 1,5-2km mentiin ennen kuin taas tuttu ja turvallinen meno jatkui. Rajalta alas ja yöksi Koirajärven rantaan Termisvaaran kupeelle. Taas hieno paikka, ja yhtä hieno ilma. Pyörä seis 17 aikaan, takana ~40km. Tällä kertaa poimittiin puolukkaa.



13.09. Keli yhtä aurinkoinen kuin aiemmin, mutta etelätuulella höystettynä. Asteikolla 1-2, tuulen kovuus oli 2. Ja se oli sitä koko päivän, kuten myös ajosuuntamme sitä vasten. Startti tutusti 10 aikaan ja aluksi takaisin rajan kupeeseen ja aidan vartta länsilounaaseen kohti Kaamusjärven rantaa. (tässä kohtaa oli tärkeä osata ns. kevyt suoaskel)
Hieno paikka ja hienoa ajopohjaa. Näkkälä-Pöyris välinen valtatie on hieman tylsää baanaa, humpattiin se sitten raivolla vastatuuleen ja Näkkälään lounaalle. Tässä vaiheessa olo oli jo kohtalaisen ahavoitunut ja horisimme toiveikkaana tulevan Näkkälä-Hetta välin olevan kenties nopeahkoa ja helpohkoa pätkää. Paskat! Kivikkoa, kivikkoa, kivikkoa.
Ehkä liioittelen hieman, sillä olihan sillä välissä todella miellyttävääkin pohjaa. Lopulta metsääkin.
Mutta mieleen nyt jäivät heti aloituksen sekä jossain Välituvan jälkeen eteen annetut, suorastaan naurettavat mukkelikot. Läskillä niistä meni kohtuu komeasti yli, kun vain antoi reisille komentoja, kapeampikuminen meinasi tökkiä…Välitupa yllätti myös sillä, ettei sen kohdalta vesitäydennystä saatu tehtyä. Yleensähän asia on toisin.

Perillä auton luona jotakuinkin 17.15 ja viimeisen ajopäivän pituus ~50km.
Pyörät paloiksi ja autoon, tuttuun Majataloon kysymään yösijaa, joka löytyi. Kaupasta kaksi olutta ja Majataloon mainiolle murkinalle. Hetki köllöllään (eli kiimaista sometusta) ja saunaan. Lauteilla vahvaa tekemistä eräältä eläkeläisukolta; lähtöä tehdessään hän ensin kaivoi kertakäyttöpefletin altaan pois, istahti takaisin perälleen, mietiskeli hetken, pyyhki kasvonsa antaumuksella peflettiin ja poistui. Sillä lailla.


Jotain varusteista.
Läskin ensimmäinen reissu. Edessä BFL, takana Spessun GC. Yksi vaihde, 32/20. Tanko- ja runkolaukku sekä reppu. Reppu lähtiessä n. 8,9kg. Runkolaukussa teltan metallit, pumppu, kartat jotain pientä. Tankolaukussa sadekuoret, makuualusta ja jotain pientä. Ruuat hoidettiin yhdellä Primuksen Eta Solo keittimellä, eli pelkästään veden kuummennuksia ja hämmentelyitä. Kaverilla ns. normaali 29” pyörä, reppu ja tankoon hirtetty säkki.