Toissa kesänä oli itsellä lähellä, kun Helsingin keskuspuistossa tien varren pusikosta pomppasi peura vauhdilla tien yli ja sitten mäkeä ylös. Jos olisi tullut sekuntia tai paria aikaisemmin, niin oltaisiin törmätty. Näkyvyys sinne pusikon puolelle oli sen verran niukkaa, ettei siinä olisi ollut aikaa reagoida. Paikkana oli kohtuullisen reippaasti liikennöity hiekkatie Maunulan majan lähellä, ja vieläpä keskellä päivää, eli ei mikään kauhean hiljainen paikka.
Tuonkin jälkeen on tullut peuroja bongailtua, mutta uutta törmäysvaaraa ei ole tullut.
Speksien sattuessa kohdalle ajetaan speksien mukaisesti. Sateen sattuessa kastutaan.
Kirjanmerkit