Sunnuntainakin löytyi neljä reipasta ajajaa. Hyvin pian muodostui kahden kuskin tête ja kahden kuskin arrière du peloton. Nummisten kyläkaupalla pidetyn jäätelönpituisen tauon jälkeen tehtyjen säähavaintojen perusteella päätettiin suunnata nopeinta reittiä takaisin, mutta Lahdentielle käännyttyä jouduttiin toteamaan että suunta oli suoraan in bocca al lupo.

Keravantien risteyksessä saatettiin velä ihailla komeaa ukkospilveä lännen puolella (ja omistaa samalla lyhyt ajatus Vueltaa polkeville piruparoille) mutta juuri ennen Kuusijärveä idästä noussut kuuro osui sitten kohdalle ja se olikin ihan eeppinen: sormenpään kokoisia rakeita, jylisevää salamointia ja tulvivia vesimassoja, joten pidettiin turvallisuussyistä pieni tauko. Muutaman kilometrin jälkeen olikin vastassa kuivaa asfalttia ja paluusiirtymällä aurinko ehti mukavasti lämmittää myös kylmästä hytisseen ajajan.

Hyvä lenkki! Meno oli tällä kertaa sen verran vauhdikasta etten vetänyt alun seurustelupätkän jälkeen metriäkään ja Lahdentiellä olinkin pelkkänä jarrumiehenä. Kiitokset vetäjille! Tiistaina lisää samaa tai jotain aivan muuta!