Tämä on muna-kana -kysymys, johon ei koskaan saada yksiselitteistä vastausta. On tietysti ehkä ns. fiksua olla provosoimatta ja syyllistämättä ketään, ottaa kaikki tiellä liikkujat huomioon kaikin mahdollisin tavoin jne. Kuitenkin siinä tehdään mielestäni jollain tasolla karhunpalvelusta koko yhteiskunnalle, sillä huomioimalla kaikki ja 'fiksuilemalla' jätämme korjaamatta epäkohtia, jotka maksavat muille kuin epäkohtien aiheuttajille. Ihminen, tässä tapauksessa jalankulkija, joka ei välitä huolehtia omasta velvollisuudestaan olla häiritsemättä muiden kulkijoiden kulkua syyllistyy vastuunsa sälyttämiseen toisille. Näitä vastuunsa sälyttäjiä löytyy kaikkialta ja ne maksavat yhteiskunnalle ihmeen paljon.
Pykälien ja kieltojen värkääminen on toimenpide, jolla vastuita yritetään täsmentää ja määritellä riittävän tarkasti. Ikävä kyllä siinäkin on menty metsään, koska aukotonta pykäläviidakkoa, Suomen byrokraateista huolimatta, ei pystytä ihmisluonteen kierouden takia tekemäänkään. Siksi olisi tärkeää, että jokainen menisi itseensä ja yrittäisi ainakin olla aiheuttamatta liikenteessä ongelmia muille. Ongelmana tunnollisten pyöräilijöiden suhteen lienee se, että tunnollinen pyöräilijä (tm) törmää turhan usein kävelijöihin - ei yksittäisiin käveleviin henkilöihin vaan joukon kävelijä edustajiin. Riittävästi - kunkin oma henkilökohtainen limiitti - kun näihin edustajiin törmäilee, nousee v-käyrä riittävälle tasolle ja tekee mieli 'opastaa' tätä yksilöä kaikkien edustamiensa yksilöiden edustajana.
Missä on kaikkien puolien kannalta oikea tapa suhtautua? Palaan esimmäiseen lauseeseen, yksiselitteistä oikeaa vastausta tuskin koskaan löytyy.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Kirjanmerkit