Vahingonkorvaus rengasrikoista

[optimistx]

Alussa spekuloitiin mahdollisuudella pistää vireille ryhmäkanne. Kun tsekkaa, missä tapauksissa ja millä ehdoilla ryhmäkanteen voi nostaa, sen voi tappajasepelin tapuksessa unohtaa.

Sitten kun lähtee yksityisesti ajamaan oikeudessa asiaa, kannattaa muistaa että yleensä häviäjä maksaa voittaneen osapuolen oikeuskulut. Voi tulla kalliiksi, jos vaatii oikeudessa vaikka Helsingin kaupunkia korvaamaan 40 euron ulkorenkaan ja 5 euron sisärenkaan ja joutuukin yllättäen maksamaan kymppitonnin vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Eikä saa edes korvausta niistä renkaista .

Onhan se tietysti aika absurdia, että pyöräilijöiden kaatumisia estämään levitetään pyöräteille sepeliä, jota renkaat eivät tahdo kestää. Itseltänikin meni viikonvaihteessa puhki yksi läskipyörän rengas.

Kymppitonnin oikeuskulujen maksuvelvollisuusmahdollisuus on todella paha juttu.

Helsingin rakennusvirasto järjestää keskustelutilaisuuden talvipyöräilystä 13.3.2014 klo 17-19 Kasarmikadulla.(Kiitos linkista okahkonen! Ilmoittautuminen ennen 6.3 tarvitaan). Siellä saattaa selvitä nämä asiat aika pitkälle. Virastolla on vahingonkorvauslomakekin netissä, jonka yhteydessä se muotoilee vastuutaan. Fillarilehden toimittaja voisi varmaan tulla mukaan ja tehdä jutun.

Ilmoittautumiseni vahvistettiin juuri. Yritän laatia lyhyet ja ytimekkäät kysymykset jopa vastausvaihtoehtoineen etukäteen (ehkä myös postitan ne heille). Lukijat, jotka eivät pääse tulemaan, voivat antaa tässä keskustelusäikeessä minulle välitettävksi kysymyksiä, jotka saatan esittää siellä.

Kymppitonnin oikeuskulujen maksuvelvollisuusmahdollisuus ?

Entä jos tässä nettisäikeessä pengomme esiin lailliset ja tekniset tosiasiat rehellisesti ja monipuolisesti, muotoilemme vahingonkorvausvaatimuksen taustoineen ja sitten vaikka äänestämme "oikeuden" ratkaisusta itse kukin asettumalla kuvitteelliseksi puolueettomaksi lautamieheksi? Voidaan myös olla syyttäjiä, puolustusasianajajia, lautamiehiä, tuomareita, asiantuntijalausunnon antajia, yleisöä ...

Uskon ja toivon, että rakennusvirasto ottaa huomioon äänestyksen tuloksen ilman todellista oikeudenkäyntiä, jos vain olemme selvittäneet tarpeelliset tosiasiat äänestystä varten ja osaamme asettautua puolueettomien lautamiesten asemaan.

Ehtisiköhän tämän virtuaalioikeudenkäynnin saada loppuunsaatettua äänestyksineen ennen 13.3... hmm

[Munarello]

Ei helvata, järjen valo lienee himmennyt jollain.. Tämä on First World Problem aidoimmillaan. Vaikeaa tuntuu olevan hyväksyä se tosiasia, että ihan maantieteellisistä syistä johtuen Suomessa ei ole ympärivuotisesti 'ihanteellisia' ajokelejä. Olosuhteisiin sopeutuminenkin tuntuu olevan periaatteen vuoksi hankalaa kun väen vängällä pitää lähteä kesänakeilla sotkemaan. Vaan antaa mennä vaan, viihdearvoahan tällä rimpsulla on jos sitten ei mitään muuta.

[kauris]

Joku voisi tarkistaa meneekö tuo oikeudenkäyntikulukorvauksen maksu noin? Meneekö tapaus hallinto- vai käräjäoikeuteen? Hallinto-oikeudessa ei ainakaan valtiota vastaan oikeutta käydessään joudu vastaamaan vastapuolen kuluista. Käräjäoikeudessa tuomari saattaa määrätä tai olla määräämättä vastapuolen oikeudenkäyntikulut häviäjän maksettvaksi mutta en muista millä perusteilla. Kaupunki vastaan kansalainen tapauksessa voisi ajatella helpommin kulujen jäävän kaupungille itselleen vaikka ns. voittaisikin.

[marmar]

Entä jos tässä nettisäikeessä pengomme esiin lailliset ja tekniset tosiasiat rehellisesti ja monipuolisesti, muotoilemme vahingonkorvausvaatimuksen taustoineen ja sitten vaikka äänestämme "oikeuden" ratkaisusta itse kukin asettumalla kuvitteelliseksi puolueettomaksi lautamieheksi? Voidaan myös olla syyttäjiä, puolustusasianajajia, lautamiehiä, tuomareita, asiantuntijalausunnon antajia, yleisöä ...

Ei muuta kuin penkomaan. Mun mielipide on tällä hetkellä aika selvä, koska en näe sepeliä minkään sortin ongelmaksi. Suomalaiseen normaaliin talvikeliin kuuluu hiekoitussepeili ja sitä vastaan on ollut edulliset ratkaisut jo yli 10 vuotta.

Mun mielipide voi toki muuttua, jos joku pystyy oikeasti perustelemaan miksi vahingonkorvauksia pitäisi maksaa. Jään suurella mielenkiinnolla odottamaan, mistä se maksuvelvollisuus korvauksia haluavien mielestä tulisi.

[Grugi]

En nyt ota kantaa korvausasiaan mutta eikö se ole hyvä että asiasta keskustellaan ja mahdollisesti jopa saadaan sovittua yhteinen sävel siihen miten ja minkälaista sepeliä teille kylvetään. Jos asenne on samaa luokkaa kuin Munarellolla niin ei sillä tyylillä ainakaan kehitystä tai muutosta saada asiaan. Jos taas kyseinen aihe ei tunnu itselleen tärkeältä niin miksi viitsii edes vaivautua kommmentoimaan koko asiaa.

[Markku Liitiä]

Joku voisi tarkistaa meneekö tuo oikeudenkäyntikulukorvauksen maksu noin? Meneekö tapaus hallinto- vai käräjäoikeuteen? Hallinto-oikeudessa ei ainakaan valtiota vastaan oikeutta käydessään joudu vastaamaan vastapuolen kuluista. Käräjäoikeudessa tuomari saattaa määrätä tai olla määräämättä vastapuolen oikeudenkäyntikulut häviäjän maksettvaksi mutta en muista millä perusteilla. Kaupunki vastaan kansalainen tapauksessa voisi ajatella helpommin kulujen jäävän kaupungille itselleen vaikka ns. voittaisikin.

Maksoi oikeudenkäyntikulut kumpi osapuoli hyvänsä, kannattaisi ehkä myös miettiä mitä vaaditaan ja miten vaatimus osoitetaan päteväksi.

Jos pyörästä puhkeaa rengas, voisi ajatella, että vaatisi oikeudessa kaupunkia korvaamaan sisärenkaan hinnan, vaihtokulut ja kenties taksimatkan kotiin. Vaikkapa 6+10+25=41 euroa. Ulkorengashan on edelleen käyttökelpoinen. Aika pieni summa lähteä oikeuteen. Henkisistä vaurioista tuskin saa korvausta, kun emme ole Amerikassa.

Entäs millä todistat oikeudessa, että se oli juuri kaupungin X alueelta renkaaseen iskostunut sepelinmuru, joka puhkaisi kumin? Periaatteen puolesta kannattaa tietysti taistella, mutta muistelkaamme pihti-Virtasen tapausta.

[M.S]

En ymmärrä mitä tässä topikissa Turkulaiset ja muut huutelevat, jos siellä selvästi hiekoitetaan eri tavaralla.

[Hääppönen]

En ymmärrä mitä tässä topikissa Turkulaiset ja muut huutelevat, jos siellä selvästi hiekoitetaan eri tavaralla.

Mistähän olet tämän näkemyksen muodostanut? Todella vähillä talviajeluilla on teräviä sisurin puhkaisevia tappajaseppelinkärkiä löytynyt renkaista mainitsemallasi talousalueella ajelleena poikkeuksellisen usein. Ulkorenkaat olleet marawintereitä, eli pistosuojaus pitäisi olla riittävä. Kyllästyneenä ilmiöön laitoin litkua (http://www.bikeshop.fi/DR_Sludge_Pis...133/&listpos=0) sisurillisiin renkaisiin. Tällävälin peltilehmien puolella: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/ar...659505483.html...

[CwA]

Mun mielestä optimistix tekee hyvää työtä ja palvelusta hesalaisille pyöräilijöille kartoittamalla tuota sepelin renkaanrikkomisvaikutusta.

Aktiivipyöräilijälle tuskin se talvikauden erilainen rengas tuskin on mikään ongelma, mutta ajatellaampa sitä perusjannua, joka saattaisi autosta siirtyä pyörään, kunhan se ei ole kovin työlästä.

Luuletteko, että ensimmäisen rengasrikon jälkeen, se jatkaa pyöräilyä, vai ottaisiko auton takaisin alleen?

Pyöräilyn terveysvaikutuksia, tuskin kukaan kiistää, suuremmalla pyöräilijämäärällä voisi olla myös suotuisia vaikutuksia kaupunkimiljööseen ainakin joidenkin mielestä.

Koska tuo tavara, jota liukkaudentorjuntaan siellä käytetään, on selkeästi ihan eritavalla renkaita särkevää kuin muualla käytetty, niin kai on oletettavaa, että ns. 'tavikset' pyöräilee talvisin vähemmän, koska mikään ei ole niin tympeää kuin kävellä raahaten pyörää mukanaan lähimpään pyörähuoltoon, jossa saa jonottaa, kun on niin paljon muitakin joiden rengas on puhjennut ja pitäisi äkkiä päästä jatkamaan matkaa. Siinä aika äkkiä autoilu käy halvemmaksi ja mielekkäämmäksi.

Sitten tulee se huono kuntokin vastaan, toisin kuin aktiivipyöräilijät, normijannu ei nyt välttämättä ole kovin atleettinen ja vähäinenkin lisävastus pyöräilyssä saa aikaa sen, että pyöräily koetaan liian rasittavaksi, kun tarkoituksena ei ole lainkaan kuntoilla, vaan siirtyä paikasta A paikkaan B, taas se auto alkaa houkuttamaan enempi, ei tarvitse edes hikoilla.

Sitten pitäisi osata arvioida sitä, onko pyöräilyn vähenemisvaikutus kustannuksiltaan suurempi, kuin sopivamman kiven käyttö?

Tuossa voi huomioida myös katujen kulumista suuremman automäärän vuoksi yms. tekijöitä, jotka niin helposti unohtuu, kun laput silmillä yksioikoisesti tykätään ajatella asiaa.

Tämän kaiken vuoksi mun mielestä porukan kannattaisi ennemmin tukea optimistix:n työtä asian eteen, eikä torpata täysin, ei kyse ole siitä yhdestä renkaasta, vaan vähän isommasta kokonaisuudesta ja ehkä siinä optimistix on vähän harhapoluilla, että hakisi oikeudesta vahingonkorvauksia, ehkä ennemmin pitäisi tässä ajatella sitä kokonaisvaikutusta pyöräilijöiden määrän vähenemiseen, terveysvaikutuksiin (huomioiden ilmanlaatu, pakokaasujen lisääntyminen jne), tienkulumiseen, sekä muihin tekijöihin.

Suurin haaste ehkä olisikin saada luotettavia arvioita noista vaikutuksista, yksittäisellä kansalaisella ei ole kovin paljoa mahdollisuuksia tuon suhteen, mutta, kun on kartoitettu tuota renkaan rikkoutumisherkkyyttä, niin ehkä siitä saisi jo vipuvartta millä tietyt autoilua vähentämään pyrkivät kunnallisvaikuttajatahot olisi mahdollista saada tilaamaan jotain pientä selvitystä/arviota asiasta asiantuntijoilta, jolloin mahdollisesti se mieli hiekoitusmateriaalin kalleudesta voisi kallistua hieman joksikin muuksi.

Toki, koska maa on toistaiseksi ainakin vapaa, niin voi myös tuijotella vain omaa napaa ja pyrkiä torppaamaan kaikki optimistix:n kaltaiset aktiivit, jotka eivät osu ihan siihen omaan omanapalähin ajattelumalliin, mutta onko siinä mitään järkeä, eikö enemmän saavuteta tukemalla ja kannustamalla, silloinhan voidaan löytää kokonaan uusia uria, joten miksi tyytyä siihen mitä on ja junnata samaa vanhaa uraa?

[znood]

Käyrien kurkkujen direktiiviä pukkaa ...

[marmar]

En ymmärrä mitä tässä topikissa Turkulaiset ja muut huutelevat, jos siellä selvästi hiekoitetaan eri tavaralla.

Kyllä se täälläpäin käytettävä sepeli on aloituskuvaan verrattuna erilaista. Huomattavasti teräväsärmäisenpää ja helpommin kumin puhkaisevaa. Munkin vääränlaisen rengastuksen puhkaissellä kivellä olisi voinut viiltää sormeen haavan. Ja niitä oli 2 kpl 5 km matkalla. Renkaita litkuttaessa kulutuspinnoista löytyi n. 10 reikää, joista siis vain yksi oli läpäissyt myös sisurin. Syksyllä pistin varulta tuplamäärän litkua ja nastakumeja vaihtaessa kulutuspinta oli täynnä keltaisia täpliä.

[marmar]

Pistetään nyt vähän kuviakin, niin nähdään spelilaatujen erot käytännössä
Vahingonkorvausvaateita herättävä helsinkiläinen sepelilaatu

Viivottimen cm-asteikko. Lyhin viivojen väli = 1 mm

Turkulainen tai Kaarinalainen sepelilaatu:
[IMG][/IMG]

Harmittaa huonolaatuinen kännykkäkuva, mutta ykkösen päälle menevä piikki oli todella terävä ja myöskin yläreuna särmä veittsenterävä. Tämäntyyppisellä sepelillä pärjää halvoilla kumeilla järkevästi paineistettuna.

Siinä missä tällä allaolevalla sepelillä pärjää fiksusta kumista tehdyllä renkaalla ja sopivilla paineilla, niin pitäisi pärjätä myös ylläolevassa kuvassa.

Jos kivi olisi pyöreäkivista soraa, niin seuraavaksi sama porukka vaatisi kaupungilta vahongonkorvauksia siitä, että asfaltti on päälystetty laakerikivillä

Eniten mua pänniin tuo vahingonkorvauspuoli, koska en näe sille mitään perustetta. Jokainen voi oomilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, että pärjää niissä olosuhteissa, mitä luonto tuo eteemme. Kaupunki/kunta/valtio voi kantaa oman kortensa kekoon ja se on hyvä.

Tuollainen ai ai kun on liukasta kun ei hiekoiteta, ai ai kun on kauheaa kun sepili menee läpi kumeista, ai ai kun on liukasta hiekkaa asfaltillla ruikutus ei vaan mahdu mun ajatusmaailmaan.


CWA:lla oli kyllä monta hyvää pointtia miksi sepelilaatua voisi vaihtaa ja niitä kannattaa käyttää ennemmin argumenttina sepelikeskustelussa, kuin sitä, että ajoin kesähelteelle tarkoiteulla kivikovaksi pumpatulla kuviottomalla renkaalla ja se meni puhki yyh. Itelläkin meni joskus pitkäksi nastakumien laitto ja ajoin jollain schwalben pistosuojatulla sliksillä turhan pitkään. Sisurina oli bilteman halpa litkusisuri. Nastarenkaan vaihdossa sisurin ja päälikumin väli oli sotkeutunut litkusta ja sisuri ihan täynnä reikiä. En silti lähtenyt itkemään kaupungille pyöräilyn surkeutta, vaan seuraavana syksynä vaihdoin alle nastakumit ajoissa ja myöhemmin tutustuin myös muihin ratkaisuihin.

[Ulkorengas]

Nyt on kommenteissa mielestäni järkevä lähestymistapa. Jotta asiaan voisi vaikuttaa, täytyisi selvittää sepelin muotoarvon vaikutus rengasrikkoihin, millaista sepelilaatua todellisuudessa käytetään ja mikä on edullisemman muotoarvon vaikutus sepelin hintaan ja saatavuuteen. Pyöräilijän rooliksi jää vastavuoroisesti välttää heikkojen renkaiden käyttöä silläkin uhalla, että rullausominaisuudet aavistuksen kärsivät.

Taas on jollekin sopivan alan opiskelijalle tarjolla varsin kiinnostava päättötyön aihe.

[Oatmeal Stout]

Nyt on kommenteissa mielestäni järkevä lähestymistapa. Jotta asiaan voisi vaikuttaa, täytyisi selvittää sepelin muotoarvon vaikutus rengasrikkoihin, millaista sepelilaatua todellisuudessa käytetään ja mikä on edullisemman muotoarvon vaikutus sepelin hintaan ja saatavuuteen. Pyöräilijän rooliksi jää vastavuoroisesti välttää heikkojen renkaiden käyttöä silläkin uhalla, että rullausominaisuudet aavistuksen kärsivät.

Taas on jollekin sopivan alan opiskelijalle tarjolla varsin kiinnostava päättötyön aihe.

Samoin pitäisi tutkia se osa sepeliä, joka ei lähde renkaan mukana, ja laskea osuudet jääville ja mukaan lähteville. Murskattu sora voi halkeilla lisää veden ja jäätymisen vaikutuksesta, jolloin renkaita puhkova murske syntyy vasta levitettynä ja suojakelin jälkeisillä pakkasilla.

[JackOja]

Samoin pitäisi tutkia se osa sepeliä, joka ei lähde renkaan mukana...

Tutkia pitäis myös se osa sepeliä, joka ei ole edes valikoitunut levitysauton kyytiin. Tapahtuuko jotain lajittumista jo louhoksella ja varastoalueella?

...Murskattu sora....

Sora on luonnontuote.

/nipotus

[Oatmeal Stout]

Sora on luonnontuote.
/nipotus

Minä luulin, että soraa murskaamalla voi tuottaa sepeliä, mutta ilmeisesti vain kalliota (luonnontuote) murskaamalla tulee aito sepeli - Kiitos, tämä tieto ei lisää ainakaan minun tuskaani.

[Ulkorengas]

Samoin pitäisi tutkia se osa sepeliä, joka ei lähde renkaan mukana, ja laskea osuudet jääville ja mukaan lähteville. Murskattu sora voi halkeilla lisää veden ja jäätymisen vaikutuksesta, jolloin renkaita puhkova murske syntyy vasta levitettynä ja suojakelin jälkeisillä pakkasilla.

Tutkia voi tutkimisen ilosta mitä vain, mutta hiekotussepeli tuskin muuttuu rapautumisen seurauksena terävämmäksi. Kiviaineksen rapautuminen on hidas prosessi, lisäksi katulle kylvetty tavara pikemminkin kuluu ja sen seurauksena pyöristyy. Mutta periaatteellista estettä ei ole sille, että ottaa näytteet keväiseltä pyörätieltä ja määrittää siitä muotoarvon.

Soraa harvemmin murskataan, mutta moreenin kohdalla murskaus on yleistä. Näin siitä saadaan käyttökelpoista kiviainesta, eikä tavaraa tarvitse ajaa läjitykseen. Helsingissä tosin käytännössä kaikki tavara tehdään louheesta.

[Oatmeal Stout]

Tutkia voi tutkimisen ilosta mitä vain, mutta hiekotussepeli tuskin muuttuu rapautumisen seurauksena terävämmäksi. Kiviaineksen rapautuminen on hidas prosessi, lisäksi katulle kylvetty tavara pikemminkin kuluu ja sen seurauksena pyöristyy. Mutta periaatteellista estettä ei ole sille, että ottaa näytteet keväiseltä pyörätieltä ja määrittää siitä muotoarvon.

Murskeeseen ei siis jää halkeamia, jotka jäätymisen seurauksena halkaisevat niitä? Toisenlaisella rei'ityksellä toki saa kiven halkeamaan veden jäätymisellä siinä missä kiviä voi halkoa kuumentamalla.

Soraa harvemmin murskataan, mutta moreenin kohdalla murskaus on yleistä. Näin siitä saadaan käyttökelpoista kiviainesta, eikä tavaraa tarvitse ajaa läjitykseen. Helsingissä tosin käytännössä kaikki tavara tehdään louheesta.

Moreenimaalajien luokittelussa on jossain määrin vaihtelua, mutta yleisimmin jako tehdään runsaimmin esiintyvän lajitteen mukaan; puhutaan sora-, hiekka- tai silttimoreenista sen mukaan, mikä lajite moreenissa on vallitsevin.

[Ulkorengas]

Murskeeseen ei siis jää halkeamia, jotka jäätymisen seurauksena halkaisevat niitä? Toisenlaisella rei'ityksellä toki saa kiven halkeamaan veden jäätymisellä siinä missä kiviä voi halkoa kuumentamalla.

Kun hiekoitusselepli tehdään louhitusta kalliosta, murskan kitaan syötetään maksimiraekooltaan n. 600 mm kokoiseksi ammuttua/rammeroitua louhetta. Esimurskan jälkeen saadaan n. 150 millistä tavaraa ja sitä edelleen murskaamalla haluttuja hienompia lajitteita. Hiekoitussepeli lisäksi seulotaan, jotta siitä saadaan nollapää pois. Toki kivessä luonnostaan on halkeamia sekä muita epäjatkuvuuskohtia ja tuollaisen käsittelyn jälkeen niitä on tavallista enemmän. Kivet voi siis hyvinkin halkeilla lisää. Muotoarvon määrittää kuitenkin pääasiassa kivilaji ja siihen liittyvät ominaisuudet. Jos hiekoistussepeli rapautuu pakkasessa, kivilajin ominaisuudet ei siinä mihinkään muutu eli haljennut kivi vastaa muodoltaan halkeamatonta.

Moreenimaalajien luokittelussa on jossain määrin vaihtelua, mutta yleisimmin jako tehdään runsaimmin esiintyvän lajitteen mukaan; puhutaan sora-, hiekka- tai silttimoreenista sen mukaan, mikä lajite moreenissa on vallitsevin.

Moreeni murskataan yleensä seulottuna, koska moreeni on yleensä routiva maalaji. Routivuus johtuu hienojen lajitteiden suuresta osuudesta, joten murskaus yksinään ei tee moreenistä käyttökelpoista tavaraa. Päinvastoin, sellaisenaan murskatusta moreenista tulisi entistä routivampaa. Lisäksi murskan läpi olisi turha ajaa valmiiksi hienojakoista tavaraa.

[optimistx]

Antoisa keskustelu edellä herätti tosiaan kysymään, olenko testeissä ajanut lainkaan nk. "tappajasepelillä"! Missähän sitä varmasti on? Poimin äsken näytteitä Tapiolasta ja kuvasin resoluutiolla 2592 x 1944 . Verkkoon siirsin kuitenkin pääosin resoluutiolla 600 x 450.



Sepelinäyte, joka tuotiin tutkittavaksi Tapiola Garden -hotellin edestä kevyen liikenteen väylältä (laatan päältä)


Osasuurennos ylläolevasta (noin 11-13 cm kohdalta)


Sepelinäytteen poimintapaikan yleisnäkymä Tapiola Garden -hotellin edestä. Poimittiin keskeltä väylää roskapöntön kohdalta 2014-03-04 puoleltapäivin.


Sepelinäyte astiassa. Kaavittu astian oikealta puolen. Tapiola Garden -hotellin edestä.


Kahdesta eri laatikosta poimitut sepelit, jotka odottavat väylälle levitystä. Tapiolasta Heikintorilta länteen lähtevän kevyen liikenteen väylän mäki.


Luonnonhiekkaa (?) kuvattu Tapiolan keskusaltaan pohjasta sen ollessa kuiviltaan. Otaksun
hiekaksi suurimpien pyöristyneiden kivien takia. Tämmöistä ei käytettäne väylillä pölyämisen takia.

---
Sepeleiden vaikutusta renkaisiin voisin tutkia läheisellä parkkipaikalla. Levitän asfaltille sepeliä mukavankokoiseksi reitiksi ja sitten ajamaan sitä pitkin muutamaksi tunniksi. Toisesta sepelityypistä toinen reitti sinne, ja taas ajamaan.

Renkaiden vaihto. Ajelua.

Tutkitaan ja dokumentoidaan uponneiden sirujen määriä ja haavereita. Verrataan.

Jos homma alkaisi tuntua kiintoisalta toistettavalta monenlaisille konfiguraatioille, voisi laittaa polkupyöräni sähkömoottorin pyörittämään sopivanpainoista kiekkoa puomin päässä pitkin sepelöityä ympyrärataa.

---

Tarkastelin äsken lähiseudun pyörätelineissä olevia polkupyöriä noin 100 kpl. Tarkoitus oli päätellä, millaisia renkaita testaisi aluksi. Paria inva-ajoneuvon käyttäjääkin haastattelin. . Ehkä tuosta saisi käsityksen ja otoksen tavallisten suomalaisten pyöristä tähän aikaan vuodesta. Monennäköistä on kumia, ja on monenlaista käyttäjää: lapsia, vanhuksia, vammaisia, naisia, miehiä, pyörän väärinkäyttäjiä, oikeinkäyttäjiä, harrastelijoita, lycraväkeä, kolmipyöräisiä tavaraihmeitä lapset kyydissä, jne. Heitä kaikkia varten mielestäni liukkaudenestoa tehdään, ei pelkästään polkupyöräasiantuntija-miehille.

[snowfake]

Turussa saa kyllä kaivella aika usein juoksukengistä tuollaisia aiemman suttuisen kuvan tapaisia teräviä kolmioita. Fillarin Marathon Wintereistä ei ole kyllä vielä yksikään mennyt läpi.

[Smoppi]

Stenun kanssa samoilla linjoilla. Jalan, kun lipsuttelee vesijäällä, niin minulle on ihan sama millä hiekottavat. Veemäisempää on halkaista kallonsa kaatuessa, kun korjata sisärenkaita (joita onneksi ei Kuopiossa ole moneen talveen ole montaa rikki mennytkään).

Sinullapas on ollut hyvä tuuri. http://yle.fi/uutiset/hiekoitussepel...piossa/6910062

Itselläni on tänä talvena ollut arviolta ehkä 10 rengasrikkoa, joista suurin osa on johtunut renkaan läpi menneistä kivistä. Viime talvena taisi olla vain yksi rengasrikko, kun menin enimmät matkat autolla.

[marmar]

Antoisa keskustelu edellä herätti tosiaan kysymään, olenko testeissä ajanut lainkaan nk. "tappajasepelillä"!

Hyvä kysymys. Kävin nappaamassa kännykällä pari kuvaa vakioreittini varrella majailevista sepelikasoista. Kasojen välinen etäisyys n. 6 km. Nappasin kouralla hiukan kiviä paperille, jossa ruutujen väli on 7 mm. Otos otettu sattumanvaraisesti paikasta josta hiekoittaja on viimeksi napannut hiekkaa koneeseensa. Mun mielestä seassa terävempiä kiviä, kuin Tapiolan näytteissä.

Tuollainen nätemäärä jää mun leveän renkaan alle suunnilleen 10 cm matkalla. Tästä voi laskeskella, että tänäkin talvena olen ajanut 10 miljoonan näyte-erän yli, jossa vastapelurina asfaltti. Ilman rikkoja....

[optimistx]

Suurkiitos kuvista marmar!
Ensivaikutelmana tuntuu, että nuo sirusi ovat teräväsärmäisempiä kuin poimimani. Täytyy mittailla ja tutkia.



Edellä mainitussa linkissä Ylen Kuopion artikkeliin mainittiin, että sikäläiset sirut ovat kumille tuhoisampia kuin lasinsirut. Siitä innostuin kokeilemaan, pystyykö Tapiolan sirulla tekemään naarmun lasiin. Helposti pystyi, muutaman kilon voimalla painaen ja vetäen tuli naarmu lasiin. Siis Tapiolan siru on kovempaa kuin peililasini. (yleinen kahden materiaalin kovuustesti on kuulemma tällainen: se, joka pystyy naarmuttamaan toista, on kovempi).

Kumi ei tietysti kilpaile kovuudessa kivisirun kanssa , mutta olisikohan kuviteltavissa yksinkertainen suuntaa antava leikkauskoe? Jos vaikka yrittäisi leikata sirulla kumia ja mittaisi, millaisilla voimilla minkinlainen kumi leikkaantuu... voisi näin hehtaarilleen tietää heti jotain ennenkuin käyttää kymmeniä tunteja testeihin. No mitäs tästä horisen, leikkaanpa noita kumeja oitis

Muokkaus pisto- ja leikkausyritysten jälkeen:

Poimin kuvatusta Tapiola-näytteestä 3 teräväksi arvelemaani sirua. Painoin terävintä kärkeä sormivoimin hampaat irvessä käytöstä poistettua päällyskumia vasten. Ei jälkeäkään! Vedin myös samalla kumia pitkin. Ei jälkeäkään. Tästä voisi saada irti ehkä jotain järkevää testiä. Jatkanpa.

Tuijotellessani Tapiola-naytteitä ja Turku-kuvia alkoi tuntua vahvasti, että Tapiola-sepeli on jo valmiiksi pyöristettyä. Kuulemma murskauslaitteiden rakennekin vaikuttaa aika tavalla siihen, millaista sepelistä tulee.

[marmar]

Edellä mainitussa linkissä Ylen Kuopion artikkeliin mainittiin, että sikäläiset sirut ovat kumille tuhoisampia kuin lasinsirut.

Riippu lasista ja sirusta.

Mutta vähän samankaltaiseen tulokseen minäkin olen tullut, että karkaistu lasi on miedompaa. Jonka seurauksena päästelen surutta yli, jos kelvin laidasta on rikottu bussikatoksen lasit ja kelvi täynnä karkaistun lasin sirpaleita. Sen verran olen turtunut lasikasoihin, että ei jaksa enää kierrellä.

Ongelmahan noissa kivissä on, että ne on teräviä, mutta toisesta päästä epämääräisen muotoisia. Kivet nousevat lasia helpommin pystyyn ja menevät kumin sisään. Mutta kyllä kunnon terävä lasinsiru on pahempi, jos se pääsee terävä pää edellä pystyyn.

[Fin-76]

Tuntuu olevan ikuisuuskysymys tämä sapeli-sepeli, samaa renkaanpuhkojarouhetta se on täällä Tampereellakin. Aikani tuskailin myös rengasrikkojen kanssa, mutta litkutettujen nastarenkaiden kanssa ei toistaiseksi ole tullut yhtään rengasrikkoa sepelin vuoksi. Eli harrastajat kyllä ratkaisevat tämän ongelman helposti, harrastusväline on aina harrastusväline ja jos alkaa liikaa ahdistaa, niin sen voi jättää kotiin talliin. Toinen juttu on sitten se porukka, jotka ilma-kumipyöriä käyttävät olosuhteiden pakosta. Minkäs teet, kun esim. kaksosten rattaista menee tuo sama tavara läpi ja kumi tyhjä? Eipä löydy nastoitettuja Nokialaisia lastenrattaisiin saati, että se yh-äiti ne omin pikku kätösin osaisi litkuttaa. Pyörätuolilla liikkuville, pyörin varustetulla potkukelkalla tai rollaattorilla liikkuville vanhuksille tuo sepeli ei aiheuta yhtään sen vähempää ongelmia kuin Pro-kuskeillekaan, tosin heillä ei ole vaihtoehtoa...

Työmatkaa hyötypyöräileville perheen isille ja äidelle saattaa olla vaikea selittää, että ongelma ratkeaa sillä, että hankit nuo ISPit alle a' 100 € / kpl, kun se kirpparilta ostettu mummis on korkeintaan 50 € arvoinen.

Helppoahan se on olla itsekäs ja jakaa niitä "tosi valaisevia kommentteja", mutta me foorumipyöräilijät ei todellakaan olla se ainoa sepelistä kärsivä yhteiskuntaluokka.

[izmo]

Kohta taitaa olla se pahin aika kun kevät koittaa ... hevosella pääsee ja kumia saa rahalla

[marmar]

Työmatkaa hyötypyöräileville perheen isille ja äidelle saattaa olla vaikea selittää, että ongelma ratkeaa sillä, että hankit nuo ISPit alle a' 100 € / kpl, kun se kirpparilta ostettu mummis on korkeintaan 50 € arvoinen.

Helppoahan se on olla itsekäs ja jakaa niitä "tosi valaisevia kommentteja", mutta me foorumipyöräilijät ei todellakaan olla se ainoa sepelistä kärsivä yhteiskuntaluokka.

Biltemasta saa sepelinkestävää nastarengasta halvalla. Samoin litkutettua sisärengasta. Mun kokemuksen mukaan myöskin prisman ja bilteman huonosti rullaavat halpiskumit kestää sepeliä varsin hyvin, kunhan ei aja ihan sliksiksi, eikä pumpaa täysin kivikovaksi. Mutta tuskin pyöräliike kehtaa sanoa, että meidän kalliit kumit ei kestä sepeliä, mutta bilteman/prisman 4€ kumi kestää

Lastenrattaissa on ilmakumipyöriä, mutta en ole koskaan kuullut niiden puhjenneen sepelistä. Kotiäidille riittää, jos joku kauppias osaisi kertoa, että älä pumppaa kumia kivikovaksi ja ehkä myisi sinne lastenvaunujen pumpputaskuun yhden muutaman euron pienen paikkasuainepullon jo uutena. Ei mikään uusi keksintö siis, mutta menee varmaan muutama sukupolvi ennekuin niitä osataan käyttää.

Litkutus on hellpoa, jos sen tekee sisurin kanssa ja spraypullolla. Paikkaus spraytä saa joka kaupasta ja se toimii ja sen suutin sopii myös lastenrattaisiin. Fillarin paikkaussprayt menne taskuun ja yhdella fillarin pullolla, litkuttaa / paikkaa vaikka kaikki 4 lastenvaunun rengasta. Ostin noita kotiin minihinnan alennuksesta huimaan 1€ hintaan. Ja yks on jo käytetty, hyvin tiivistyi kottikärryn rengas. Paika-aine sprayt on mun muistikuvan mukaan olleet toimivina jo yli 20 vuotta kaupoissa.

Oikealla informaatiolla muutama euro riittää ongelman ratkaisuun.

Pahimmin se sepeli iskee kivikovaksi pumpattuihin paperinohuisiin renkaisiin, joissa ei ole kuviota. Taitaa harrastajista löytyä suurin käyttäjäryhmä noille. Rahaa ja taitoa aletaan tarvitsemaan vasta kun haluaa rullaavuuden ja sepelinkestävyyden samaan aikaan.

Yksi mitä en voi käsittää on kapeiden renkaiden ihannointi. Renkaisiin liitty kolme sitkeää myyttiä:
1. mitä kapeampi naru sitä paremmin rullaa
2. mitä kovemmat paineet sitä paremmin rullaa.
3. mitä sileämpi rengas sitä kevyemmin rullaa

Sitten kun se pyöräily on niin vaikeaa ja raskasta, niin ostetaan kapearenkaista sliksiä ja pumpataan se kivikovaksi ja ihmetellän kun sepelit mennee läpi. Todellisuudessa jos pitää noista 3 myytistä kiinni ja unohtaa kaiken muun, niin voi ottaa paljonkin pataan myös rullaavuudessa.

Alueen suurimmista pyöräliikkeistä kuuntelin yhden myyntitapahtuman alusta loppuun, kun oli ruuhkaa ja mulla ei ollut kiire. Myyjä selitti ja selitti asiakkaalle, että miksi sun ei kannata ostaa ko budjetilla ko käytöön kapearenkaista pyörää vaan mun mielestä tämä on parempi vaihtoehto. Kun myyjä sai lopulta asiakkaan suostuteltua koeajolle järkevällä fillarilla niin koeajon jälkeen asiakas tuli takaisin ihmetellen ajamisen keveyttä ja mukavuutta ja teki kaupat heti.

Se mitä tässä sepelikeskustelussa unohtuu on liikkeiden ja tiedostusvälineiden vastuu. Väitän, että oikealla tiedotuksella, maalaisjärjellä ja yksilön vastuulla omista ja vähän muidenkin lähipiirin tekemisistään ongelma poistuisi päiväjärjestyksestä. Kun harjakoneet saa työnsä loppuun, niin kukaan ei enää edes muista että sepeli voi aiheuttaa ongelmia, kunnes se rengas taas puhkeaa ens talvena.

Mutta joo jos joku tekisi vaikka päättötyön tai jonkun muun kunnon tutkimuksen aiheesta, niin lukisin kyllä mielenkiinnolla.

[CwA]

Se mitä tässä sepelikeskustelussa unohtuu on liikkeiden ja tiedostusvälineiden vastuu. Väitän, että oikealla tiedotuksella, maalaisjärjellä ja yksilön vastuulla omista ja vähän muidenkin lähipiirin tekemisistään ongelma poistuisi päiväjärjestyksestä. Kun harjakoneet saa työnsä loppuun, niin kukaan ei enää edes muista että sepeli voi aiheuttaa ongelmia, kunnes se rengas taas puhkeaa ens talvena.

Mutta joo jos joku tekisi vaikka päättötyön tai jonkun muun kunnon tutkimuksen aiheesta, niin lukisin kyllä mielenkiinnolla.

Ton sepelikeskustelun tilalle voi muuten laittaa melkein asian kun asian, keskimäärin aina se tahtoo olla, että puuttuu tietoa, sekä maalaisjärkeä, sitten on vähän turhan paljon ahneutta ja soppahan siitä saadaan.

Täällä kesäisin ajetaan mursketta hiekkateille, sellaista sinertävää tosi terävää kiveä, mutta se kivilaatu on sellaista, että se nopeasti pyöristyy nurkistaan.

On sitten hauraampaa ja kovempaa kiveä olemassa, joka halkeaa.

Yhdelle tietyömaalle ajoivat mursketta ja oli sattunut sellaista kiviainesta sekaan, että se oli kuin jääpuikkoja, mutta kivestä tehtyä, siinä tuli paljon kuormureihin rengasvaurioita.

Itse uskoisin, että olisi mahdollista löytää myös vähemmän pistelevä kivilaatu, mikäli riittävästi tahtoa olisi.

Vanha äitini tosin pikkukaupungista toiseen muuttaneena manailee kuinka kaupunkilaisilla pitää olla kadut hiekoitettuja, ei potkuri luista. Toisaalta siis tuo kävelykin on välinekysymys, potkurin kanssa ei tarvitseisi kaatua

Kuinkahan nuo sähköpyörätuolit, onkohan niissä ongelmaa renkaiden puhkeamisen kanssa, vai onko niissä umpikumiset pyörät?

Jotenkin mun mielestä älytöntö tuo koko hiekoitus, jos sitä miettii pisemälle ajalle, joka vuosi tonnikaupalla kuskataan kiveä kaduille, jotka sitten jäävät sinne kadun varsille, kymmenien vuosien jälkeen kadunvarret on tyystin toisenlaiset maaperältään, kun sitä kiveä on niin paljon kerrostunut. Keksitäänköhän jossain vaiheessa sitten kaivaa sitä kiveä tienpenkoilta, kun riittävän monta kalliota on sinne ajettu?

Kun ajatellaan pisemmälle tuota, niin miksi me ihmiset niin kovasti halutaan muokata ympäristöämme kiireen sallivaksi, eikä sopeuduta vallitseviin olosuhteisiin?

Jostain syystä niin vain on, se ei kelpaa että on liukasta, eikä kelpaa se, että on lunta, sekään ei kelpaa jos on liian lämmintä, sitä halutaan mukavuutta niin paljon, että siinä on parempi kaiken muun sopeutua meidän haluumme.

Mutta koska sellaisia nyt vaan olemme, niin ehkä kumminkin olisi löydettävissä niitä parempia ratkaisuja, jos ei nyt, niin tulevaisuudessa.

Missäs se oli kun vetivät lämmitysputket kävelykadun alle, enää puuttuu se rajaton energianlähde

[Smoppi]

11. rengasrikko tänä talvena. Oli mennyt sepeliä läpi ulkokumista, otin sepelin pois ja laitoin sisärenkaaseen paikan. Ulkokumista oli monesta muustakin kohdasta sepeliä mennyt läpi, mutta ei ollut vielä ehtinyt sisärenkaaseen asti. Tökin ne sisäpuolelta takaisin ulos.

Aika kalliiksi olisi tullut ostaa joka rengasrikon kohdalla uudet renkaat, saati sitten korjauttaa pyöräliikkeessä nuo kaikki puhkeamiset. Ulkokumi alkaa kyllä olla jo sellaista harsoa, että se pitää uusi ostaa kunhan ehtii.